Julkaisuseuranta
27.3.2024
Liisa Kunnas Vuoden 2023 viimeisinä päivinä Vantaan Sanomissa julkaistiin arkeologi Andreas Koiviston kirjoitus Vantaan kaupunginmuseon näyttelystä Ikikallion tarinoita – Mammuteista meidän aikaamme, joka perustuu Koiviston kirjoittamaan ja Tom Björklundin kuvittamaan samannimiseen lasten tietokirjaan (2023). Jutussa kerrottiin muun muassa siitä, miten muinais-DNA:ta tutkimalla on saatu selville, että eurooppalaisten ihmisten iho ja hiukset olivat vielä mesoliittisella kivikaudella…
31.12.2023
Tutkimuksessa tarkastellaan koulutettujen kielitaidon arvioijien arviointivarmuutta ja sen vaikutusta arvioinnin laatuun aikuisten suomenoppijoiden puhumisen taidon testiarvioinnissa. Aineisto koostuu 12 059 tehtäväkohtaisesta puhumisen taitotasoarviosta ja arvioinnin aikana tehdyistä muistiinpanoista sekä kyselytiedosta. Analyysimetodeina käytetään laadullista sisällönanalyysia ja sisällön erittelyä sekä tilastollisia menetelmiä. Tulosten perusteella arvioijat olivat pääsääntöisesti varmoja antamistaan puhumisen taitotasoarvioista mutta jäivät silti ainakin satunnaisesti epävarmaksi…
31.12.2023
Artikkelissa tarkastellaan pitkittäisesti multimodaalista keskustelunanalyysiä hyödyntäen suomen kielen oppimista aikuisille maahanmuuttajille suunnatun kokkaus- ja viljelyhankkeen vuorovaikutustilanteissa. Analyysin kohteena on suomea toisena kielenään käyttävän fokusosallistujan ohjaama oppimisprojekti 15 kuukauden aikana. Tutkimus osoittaa, että kielenkäyttö ja oppiminen nivoutuvat tiiviisti kokkaus- ja viljelytoimintaan ja oppimisen hetket nousevat toisen kielen käyttäjän aloitteesta. Pitkittäinen näkökulma valottaa oppimisen vaiheita ja näyttää,…
31.12.2023
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin avulla selvittää, millaiset interventiot parantavat nopean sarjallisen nimeämisen (RAN) taitoa lapsilla ja nuorilla. Kuudessa tietokannassa tehdyn systemaattisen tietohaun sekä manuaalisen täydentävän haun tuloksena katsaukseen sisällytettiin 20 satunnaistettua tai kvasikokeellista interventiotutkimusta, joissa nopeaa sarjallista nimeämistä oli mitattu ennen interventiota ja sen jälkeen. Niissä 11 tutkimuksessa, joissa intervention efektikoko…
Tarkastelen artikkelissa itämerensuomalaisten ja saamelaisten roolia Tacituksen Germania-teoksessa (98 jaa.). Taustalla on jo kauan vaikuttanut oletus, että Finland-nimitys juontaa juurensa Germaniassa mainituista fenneistä nimenomaisesti sillä perusteella, että fennit olisivat olleet suomalaisia. Mutta koska fennien ”viheliäinen” alkukantaisuus ei sopinut leimallisesti suomalaisen elämänmuodon kuvaan Tacituksen aikaan, siirrettiin fenni-mielikuva jo varhain saamelaisille. Uusimman tutkimuksen valossa käsitykset fennien liittymisestä…
30.11.2023
30.11.2023
Artikkeli tarkastelee Outi Pakkasen Maanantaihin on paljon matkaa (1975) ja Matti Yrjänä Joensuun Väkivallan virkamies (1976) -rikosromaaneissa esiintyvää paikannimistöä. Tutkimuksessa selvitetään, miten paikannimet osallistuvat teosten maailmojen rakentamiseen. Tarkastelun kohteena on Helsingin Punavuoren kaupunginosa, johon molempien romaanien tapahtumat sijoittuvat. Tutkimusaineisto koostuu teoksista ja niissä esiintyvistä 171 eri paikannimestä. Aineistoa tarkastellaan yhdistämällä nimistön- ja kirjallisuudentutkimuksen metodeja. Lähestymistapana…
Suomen kirjakielen historiassa 1800-luku on merkittävää kielen kehityksen aikaa, jolloin suomen kielen käyttöala laajenee ja suomen kielestä kehitetään sivistyskieli, jota voidaan käyttää kaikilla yhteiskunnan aloilla. Uusia sanoja ja termejä luodaan aloille, joilla ei ole aiemmin käytetty suomea. Myös suomen kielioppia aletaan kirjoittaa suomeksi. Lönnrot on ensimmäinen, joka kehittelee kielioppiterminologiaa suomeksi. Hän julkaisee termiehdotuksia Mehiläisessä 1830-luvulla…
30.11.2023
Perhe, yhteisö ja ainutlaatuiset elämäntavat olivat välttämätön ehto omaperäisen inkerinsuomalaisen kulttuurin periytymiselle sukupolvelta toiselle. Tämän etnisen ryhmän säilymisen kannalta tärkeät käyttäytymismallit siirtyivät yhteisön nuorille jäsenille sekä arkielämässä että juhlissa. Inkerinsuomalainen kulttuuri ja elämäntavat ylläpitivät yhteisöllisyyden henkeä, jonka avulla etninen yhteisö pysyi elinvoimaisena ja pystyi selviytymään venäläistämispolitiikan, massakulttuurin ja taloudellisten paineiden vaikutuksesta yhtenäisenä ja vahvana. Tämä…
Suomen sotienjälkeisen modernistisen kirjallisuuden määrittelyissä tuodaan usein esiin kielen keskeisyys teoksissa ja tekijöille. Samalla esitetään yleensä muutamien määritteiden kautta yleisluontoinen kuva ajan kielestä ja kieli-ihanteista. Tästä yleisestä määrittelyn tasosta on suomalaisessa tutkimuksessa kuitenkin vain harvoin edetty laajemmin ja tarkemmin esittelemään, mitä kielestä sotienjälkeisellä kirjallisuuskeskustelussa kirjoitettiin. Artikkeliss syvennytään siihen, mitä kielestä kirjoitettiin 1950-luvun suomenkielisellä kirjallisuuden kentällä.…
Viime vuonna esitimme Sananjalassa lainasanojen todistukseen perustaen, että eteläsaameen johtava kielilinja olisi eronnut ensimmäisenä myöhäiskantasaamelaisesta yhteydestä. Ajoitimme eteläsaamen luoteisgermaanisissa ja kantaskandinaavisissa lainasanoissa näkyvien äännekorvausten perusteella eteläkantasaamen saapumisen Keski-Skandinaviaan jo vuoden 200 jaa. tienoille. Tässä artikkelissa tarkastelemme eteläisten saamelaiskielten äännehistoriaa: mitkä äänteenmuutokset voidaan sijoittaa siihen kielilinjaan, jota kutsumme eteläkantasaameksi ja mitä äänteenmuutoksia on tapahtunut siinä kielilinjassa,…
Julkinen keskustelu terveydestä on kiivasta ja täynnä monenlaisia, ristiriitaisiakin väitteitä. Tutkijoilta kaivataan kannanottoja siihen, mikä tieto pitää paikkansa ja mikä ei. Keskeinen keino osallistua keskusteluun on muiden osallistujien lausumien referoiminen ja evaluoiminen sekä oman kannan esittäminen. Yksi keskusteluun osallistumisen kanava puolestaan on tietokirja. Tämä artikkeli tarkastelee kolmea tutkijan kirjoittamaa tietokirjaa, joiden eksplikoitu tavoite on korjata…
Artikkelissa tarkastellaan, miten kaunokirjallisuuden yhdessä lukeminen lukupiirissä tuottaa kokemuksia kulttuurisesta kielenoppimisesta. Tutkimuskohteena on korkeakoulutetuille, edistyneille suomenoppijoille järjestetty lukupiiri ja sen yhteydessä kerätty aineisto. Aineiston avulla tutkitaan sitä, miten osallistujat sanallistavat ja tulkitsevat kokemuksiaan kielenoppimisesta lukupiirissä. Kieli on erottamaton osa kulttuuria, joten kaunokirjallisuuden opetuskäyttö tarjoaa mahdollisuuden kulttuuriseen kielenoppimiseen. Siinä painottuu kaunokirjallisten tekstien suhde maailmaan ja ympäröivään…
Artikkeli tarkastelee monikulttuuristen suomenpuhujien käsityksiä itsestään suomen murteiden käyttäjinä. Aineisto koostuu 25 yksilön suomenkielisestä haastattelusta, jossa käsitellään heidän kielellistä elämäkertaansa. Tutkittavien joukko on heterogeeninen, sillä osa on syntynyt Suomessa, osa muuttanut maahan lapsena, nuorena tai aikuisena ja osalla on monikielinen perhetausta. Heidän suomen kielen taitonsa vaihtelee, mutta kaikilta on kysytty tavasta puhua suomea ja siitä,…
Artikkeli tarkastelee puhuttelua ja sen metakielistä kommentointia kaunokirjallisuudessa, tarkemmin Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa (1971–1998), joka kuvaa noin 70 vuoden aikajaksoa yhden yksilön näkökulmasta. Vaikka autofiktiivisen romaanisarjan metakielisten kommenttien ja puhuttelun representoinnin ei voikaan ajatella suoraan heijastavan historiallista todellisuutta, ne valaisevat osaltaan etenkin 1920–1950-lukujen suomalaista puhuttelukulttuuria. Tutkimus ankkuroituu aiempaan sosiopragmaattiseen puhuttelun tutkimukseen sekä metakieltä koskevaan tutkimukseen. Analyysin…
30.11.2023
Suomen pronomini-ilmaus me jonkun kanssa on kaksitulkintainen: konstruktion mahdollisia merkityksiä ovat ’minä ja joku’ sekä ’me ja joku’. Sama toteutuu suomenruotsissa, esimerkiksi vi med Anna voi viitata osallistujajoukkoon ’minä ja Anna’ tai ’me ja Anna’, paljolti kontekstin osoittamana. Erityislaatuista konstruktiossa on sen yksiköllinen ’minä ja joku’ -merkitys, joka poikkeaa monikollisen pronominin tavanomaisesta käytöstä. Sekä suomen…