Tutkimuksessa tarkasteltiin 30 tyypillisesti ikääntyneen 80–92-vuotiaan puhujan suoriutumista semanttisessa sanasujuvuustehtävässä. Heidän tuli luetella minuutin ajan eläimiä tarkoittavia sanoja. Tuotoksesta laskettiin oikein tuotettujen sanojen, klustereiden ja vaihtojen sekä toistojen ja kategorian ulkopuolisten sanojen määrät. Suoritusta tarkasteltiin myös 15 sekunnin aikajaksoissa. Lisäksi tarkasteltiin iän, sukupuolen ja koulutuksen yhteyttä sanasujuvuusmuuttujiin.Tutkittavat tuottivat keskimäärin 18,2 sanaa, joista yli puolet (65…

Lue lisää

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet vastakkainasettelun luokassa ja luokan ulkopuolella tapahtuvassa kielenkäytössä ja oppimisessa. Tässä artikkelissa tarkastelen neljää amerikkalaista suomenoppijaa ja sitä, miten he hakeutuvat aktiivisina toimijoina itsenäisiin suomen kielen käyttötilanteisiin. Artikkelin aineistona on portfoliotehtävä, jossa oppijat ovat dokumentoineet ja reflektoineet itsenäistä, luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa kielenkäyttöään. Tarkastelen aineistoa Scollonin ja Scollonin (2004) neksusanalyysia ja van Lierin…

Lue lisää

Lasten kommunikointiasenteita arvioivan “Communication Attitude Test for Preschool and Kindergarten Children Who Stutter” (KiddyCAT) ja aikuisten kommunikointiasenteita arvioivan “Communication Attitude Test for Adults” (BigCAT) -testien kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että änkyttävät lapset ja aikuiset suhtautuvat kielteisemmin puhumiseen kuin sujuvasti puhuvat verrokit. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida KiddyCAT-Fin- ja BigCAT-Fin-testien suomennosten pätevyyttä (validiteettia) ja luotettavuutta (reliabiliteettia).…

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastellaan vuonna 1922 julkaistua runokokoelmaa nimeltä Jumalanpalveluslauluja, joka sisältää ortodoksisen kirkon liturgisia laulutekstejä uudelleen runoiltuina loppusoinnulliseen muotoon. Artikkelissa selvitetään arkistoaineiston ja aikalaiskirjoitusten valossa kokoelman taustatekijöitä, julkaisuprosessia ja vastaanottoa. Kokoelman tekijä, kirjailija Iivo Härkönen (1882–1941), toivoi runojensa käynnistävän Suomen ortodoksisessa kirkossa kirkkolaulun uudistuksen, jossa perinteisen kuorolaulun rinnalle kehittyisi seurakunnallinen ”virsilaulu”. Runomittaisia lauluja oli hänen…

Lue lisää

Tarkastelen tässä artikkelissa, millaisin eri tavoin Kalevala-muunnelmaromaani Mikko Karpin Väinämöisen vyö (2007) viittaa kansalliseepos Kalevalaan (1849). Edelleen tarkastelen, kuinka romaanin viittaukset eepokseen kerrostuvat romaanin kerronnan ja tarinamaailman rakenteessa. Karpin romaani toisaalta versioi Kalevalaa hyödyntämällä sen henkilöhahmoja, maailman piirteitä ja juonikulkuja, toisaalta se jatkaa Kalevalan tarinaa. Osoitan, että romaanin viittaukset eepokseen kerrostuvat jopa viidelle erilaiselle rakenteelliselle…

Lue lisää

Lue lisää

Artikkeli tarkastelee suomenkielisten vastaajien lounaissuomalaisten puhetapaa koskevia kielikäsityksiä. Näitä tarkastellaan kansanlingvistisestä, tarkemmin kansandialektologisesta, näkökulmasta hyödyntämällä kyselyä, joka rakentuu 2010-luvun puhesuomea edustavan 12 kuuntelunäytteen varaan. Tähän kuuntelunäytesarjaan sisältyy äänite varsinaissuomalaiselta yli 40-vuotiaalta naiselta, ja tämän artikkelin analyysi keskittyy käsityksiin, jotka koskevat tätä näytettä. Tutkimus kytkeytyy kielenkäyttäjien kokemukseen siitä, mitä suomenkielisessä puheessa pidetään ”tavallisena”, ”normaalina” ja ”neutraalina”.…

Lue lisää

Lue lisää

Kreikan- ja latinankielisen kirjallisuuden suomentamisen varhaisvaiheet asettuvat pääosin samaan aikakauteen kuin muunkin kaunokirjallisen suomennostoiminnan alku, 1800-luvun alkupuolelle. Suomentaminen oli aluksi hajanaista kahdellakin tapaa. Suomennosten julkaisukonteksteja oli useita erityyppisiä (sanomalehdet, kokoomateokset, akateemiset opinnäytteet) ja toisekseen, kaikki suomennokset tässä alkuvaiheessa olivat osasuomennoksia; kokonaisia teoksia ei vielä suomen kielelle käännetty. Toisaalta suomennokset tehtiin suoraan alkukielistä, ja tässä näkyykin…

Lue lisää

Artikkeli käsittelee Eino Leinon runoa ”Titanic” (1912). Artikkeli tuo esiin, että tämä nykyisin harvan tuntema runo oli ilmestymisaikanaan huomiota ja arvostusta saanut runo, jolla oli erityisasema Leinon tunnetuksi tulleen kiertueen päätösnumerona. Runon keskushenkilöitä ja puhujia ovat Titanicin muusikot, joiden kuvausta tarkastellaan sekä ajan Titanic-aiheista kirjoittelua (kuten sanomalehtiuutisointia) että 1900-luvun alun kirjallisuuden taiteilijakuvausta vasten. Kuolevat muusikot…

Lue lisää

Olla V-mAssA on monikäyttöinen rakenne, jolla voidaan ilmaista muun muassa progressiivisuutta. Rakenteella voidaan ilmaista myös ennakointia ja intentioita, mitä ei vielä tähän mennessä ole tutkittu itsenäisenä tutkimusaiheenaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan olla V-mAssA -rakenteen käyttöä nimenomaan ennakoinnin ja intentioiden ilmaisuissa. Tutkimuksen aineisto on kerätty Suomi24-korpuksesta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on konstruktiokielioppi.  Kun olla V-mAssA -rakennetta käytetään ilmaisuissa, joissa ennakoidaan tulevia tapahtumia tai tuodaan esille omia tai…

Lue lisää

Lue lisää

Tässä artikkelissa käsitellään Pohjanmaan ruotsinkielisten opiskelijoiden suomen kieltä ja sen läsnäoloa heidän ruotsinkielisessä arjessaan. Artikkelissa keskitytään tarkastelemaan Kristiinankaupungin ja Närpiön alueen 18−20-vuotiaiden ruotsinkielisten lukiolaisten kokemuksia ja käsityksiä suomen kielen puhumisesta, käytöstä ja oppimisesta. Tutkimusaineisto koostuu 62 lukion kolmasluokkalaisten teemakirjoituksesta, jotka on analysoitu kulttuurianalyyttisesti. Lähes kaikkien näiden opiskelijoiden äidinkieli on ruotsi ja perhetausta ruotsinkielinen. Artikkelissa kysytään,…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan kolmea arkikielessä ’tyhmää’ merkitsevää appellatiivistunutta ilmausta, uunoa, taunoa ja urpoa. Tutkimuksessa selvitetään, mitä sanat arkisessa nykykielessä tarkoittavat, millaisessa kontekstissa niitä käytetään ja miten niiden käyttö jakautuu suhteessa vuorovaikutuksen osapuoliin. Aineisto on peräisin Suomi24-korpuksesta, ja ilmauksia luokitellaan niiden merkityksen, käytön ja rakenteen perusteella. Analyysi on pääosin laadullista. Tutkimuksessa tarkastellaan myös ilmausten taustalla olevia etunimiä…

Lue lisää

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastellaan huumausaineiden nimityksiä Tor-verkossa toimineen Torilauta-huumekauppasivuston keskusteluissa. Tutkimuksessa esitellään, mitkä ovat eri huumausaineiden yleisimmät nimitykset, miten nämä tiedot suhteutuvat aiempiin tutkimuksiin, ja millaisia tendenssejä huumeslangissa on tulosten perusteella nähtävissä. Analyysin pääpaino on slanginimityksissä, mutta myös yleiskieliset nimitykset otetaan huomioon. Tutkimusaineisto koostuu 3 000 viestistä, jotka ovat pääosin huumeiden myynti-ilmoituksia. Huumesanasto on monipuolista: aineistossa…

Lue lisää

Lue lisää