Tasan 100 vuotta sitten Yhdysvaltain länsirannikolta Oregonin osavaltion Astoriasta matkaan lähtenyt kalastusosuuskunnan pääjoukko saapui Knäsöön, Vienanmeren rannalle, aikomuksenaan uudistaa koko Neuvosto-Venäjän kalatalous. 1920-luvun alussa, heti kun bolševikit alkoivat vakiinnuttaa valtaansa Venäjällä, amerikansuomalaisten vasemmistolaisten keskuudessa levisi valtava innostuksen aalto: oli päästävä rakentamaan uutta, uljasta työläisten valtakuntaa! Perustettiin osuuskuntia, joihin liittyneet luovuttivat usein koko omaisuutensa. Lopulta matkaan…

Lue lisää

 J. W. v. Goethe, Italian matka päiväkirjoineen. Valikoiden suomentanut ja johdannon laatinut Sinikka Kallio. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Taide, 1992. 377 sivua.H. K. Riikoinen kirjoittaa: Vuosisatojen ajan kiinnostava osa Euroopan kulttuurihistoriaa ovat olleet matkat antiikin ja renessanssin muistomerkkien äärelle Italiaan ja erityisesti Roomaan. 1700-luvun lopun kuuluisin Italian-matkaaja oli Johann Wolfgang von Goethe. Hänen suuri matkansa tapahtui syyskuusta…

Lue lisää

Vera Vala: Aprikoosiyöt, Gummerus 2021. Kansikuva: Gummerus.Joel Kuortti kirjoittaa:”Menneisyys kuin musta aukko”  Vera Vala jatkaa Italiaan sijoittuvien teosten kirjoittamista. Tällä kertaa kyseessä ei ole Adrianna de Berllis -dekkari, kuten hänen kuusi edellistä kirjaansa vaan jännitystä ja romantiikkaa tarjoava Aprikoosiyöt(Gummerus 2021). Keskeinen hahmo on suomalainen Laura, 38-vuotias osa-aikainen palkanlaskija, joka ei ”enää tiedä kuka minä olen”. Hänen…

Lue lisää

 Karel Čapek, Salamanterisota. Suom. Reino Silvanto. Helsinki: WSOY, 1938. 2. painos 1962. Bo Pettersson kirjoittaa: Joskus sitä muistaa missä ja milloin on lukenut tietyn kirjan, varsinkin jos se on tehnyt vaikutuksen. Karel ČapekinSalamanterisodan (1936) otin mukaan astuessani armeijaan Dragsvikin varuskuntaan syksyllä 1982, osin koska se oli sopivan pieni pokkari, osin koska halusin pitää yllä suomen…

Lue lisää

 Hermann Broch: Luutnantti Pasenow eli romantiikka, 1888. Unissakulkijat I. Suomentanut Oili Suominen. Helsinki: Tammi 1988  Liisa Steinby kirjoittaa: Brochin Unissakulkijat-teos (Die Schlafwandler, 1931–1932) koostuu kolmesta romaanista, joista jälkimmäiset ovat nimeltään Kirjanpitäjä Esch eli anarkia, 1903 ja Liikemies Huguenau eli asiallisuus, 1918. Otsikot ilmaisevat, että trilogia kertoo kolmen eri päähenkilön kautta tietyn, 1900-luvun taitteeseen sijoittuvan yleisen…

Lue lisää

Naguib Mahfouz, Midaqq-kuja. Suomentaneet Pekka Suni ja Mustafa Shikeben. Helsinki: Tammi, 1990. 403 s. (Arabiankielinen alkuteos Zuqaqu-l-Midaqq, 1947).H. K. Riikonen kirjoittaa: Vuoden 1988 Nobelin palkinnon myötä egyptiläiseltä kirjailijalta Naguib Mahfouzilta (1911-2006) suomennettiin englannista novelli ”Siunatttu yö” (1988) ja arabiasta muutamia romaaneja vuosina 1989-1996. Sen jälkeen hän näyttää Suomessa joutuneen unohduksiin sikäli, että uusia suomennoksia ei ole ilmestynyt.…

Lue lisää

Uuden etsijät -hanke julkistaa keskeiset tuloksensa yhteisjulkaisussa, joka avaa uuden näkökulman suomalaiseen kulttuurihistoriaan Uuden etsijät. Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria (toimittajat Maarit Leskelä-Kärki ja Antti Harmainen, Teos) on monivuotisen tutkimushankkeen päätösteos. Koneen säätiön rahoituksella vuodesta 2018 toiminut Uuden etsijät. Esoteerisuuden ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa...

Lue lisää

Shirley Jackson: Linna on aina ollut kotimme. Suom. Laura Vesanto. Turku: Fabriikki Kustannus, 2018.  Bo Pettersson kirjoittaa:  Amerikkalaisen kirjailijan Shirley Jacksonin(1916–1965) taidokkaimmissa romaaneissa tietää heti ensimmäisestä sivusta, että maailma ei ole mallillaan: pikkutyttö pyytää saada työntää isoäitinsä portaita alas (The Sundial, 1958), talo ”ei ole järjissään” (The Haunting of Hill House, 1959) tai kertoja toivoo,…

Lue lisää

Olen tämän pandemian aikana ollut koukussa kirjailijanimi Jack Campbellin (oikeasti laivaston upseeri John G. Hemry, syntynyt 1956) Kadonnut laivasto -teossarjaan (engl. Lost Fleet). Sarja on saanut jatkoa toistaiseksi suomentamattomassa Lost Fleet: Beyond the Frontier sarjassa (hyvin saatavilla ainakin Helmetistä, myös e-kirjoina) ja sille on kirjoitettu myös prologisarja Genesis Fleet sekä spin-off Tarnished Knight.Kuusiosainen suomennettu Kadonnut laivasto.…

Lue lisää

 Liisa Steinby kirjoittaa:Leo Tolstoi: Hadži-Murat. Kokoelmassa Valitut kertomukset, III osa, suomentanut Juhani Konkka. WSOY: Helsinki 1963 Pienoisromaani tai laaja kertomus Hadži-Murat sijoittuu Kaukasukselle vuosiin 1851 ja 1852, missä venäläiset käyvät ikuista sotaansa tšetšeenejä ja muita Kaukasuksen islaminuskoisia heimoja vastaan. Nimihenkilö ja kertomuksen päähenkilö on yksi vuoristoheimojen mahtimiehistä, joka saavutettuaan erityisen urhean soturin maineen taistelussa venäläisiä…

Lue lisää

 Albert Camus, Sivullinen. Suomentanut Kalle Salo. Helsinki. Otava, 1947 (ranskalainen alkuteos L’étranger, 1942).H. K. Riikonen kirjoittaa: Albert Camus’n pienoisromaani Sivullinen on yksi niitä keskeisiä teoksia, jotka ovat antaneet ilmeen jollekin keskeiselle 1900-luvun ihmisen tuntemukselle. Camus’n kertoma tarina on itsessään sangen yksinkertainen. Kahteen pääjaksoon jakautuvan teoksen edellisessä osassa Mersault-niminen Ranskan Algeriassa asuva konttorivirkailija kertoo matkastaan vanhainkotiin,…

Lue lisää

  Kysymykseen vastaus. Tämä blogi alkoi 21.12.2005. Myös tuo ensimmäinen joulukuu löytyy suoraan verkosta klikkaamalla tekstin sivussa olevaa vuosilukua 2005. Selaamalla juttuja näkee, ettei minulla ollut oikein käsitystä, mikä ja millainen blogi sitten olisi. Esimerkkini otin Kaliforniasta, jossa kävin siihen aikaan usein. Yllyttäjinä olivat jotkut oppilaani, vaikka heidänkin ajatuksensa asiasta olivat aika utuisia. Somea ei varsinaisesti ollut olemassa.…

Lue lisää

30.6.2021

 Jospa joku tietävämpi kertoisi, oikeinko on niin, että meidänkin pitäjässä keskeinen kylännimi ja siten sukunimi ”Pelkonen” ei viittaisi jänishousuisuuteen, vaan muinoin suosittuun henkilön nimeen ”Pelagius”. Onhan meillä saksan kautta sellaisiakin nimiä kuin Härmä (Herman) ja Heikki (Heinrich), ja latinasta tai kreikasta tai arameasta Simo ja Mauno ja kymmeniä muita niin tavallisia. Jukka perustunee hepreaan: y’hohanan,…

Lue lisää

23.6.2021

 Kerran ajoin autolla monta tuntia Gentiin nähdäkseni van Eyckin veljesten alttaritaulun. Onneksi maksaja oli Helsingin Sanomat. Aiheena ollut ensimmäisen maailmansodan taistelupaikkojen koluaminen tuli tehdyksi. Kävi Ypres’ssä, Sommessa, Passchendaelessa ja Verdunissa ja kirjoitin laajasti. Alttaritaulu on helppo kuvailla. Se oli elämäni suurin ja samalla hämmentävin kokemus taiteesta; epäiloin että myös tieteellä oli sormensa pelissä.  Myöhemmin olen tyytynyt käymään…

Lue lisää

 Dolores Redondo, Sydämen pohjoispuoli (La cara norte del corazón, 2019). Baskimaan murhat 4. Suom. Sari Selander, Gummerus, 2020. 735 s. Joel Kuortti kirjoittaa: Vuonna 2016 esittelin Café Voltairessa goottilaista baskihenkeä Dolores Redondon Baskimaan murhat -trilogian osalta. Sarjan neljäs osa, Sydämen pohjoispuoli, on itse asiassa sen esiosa, eli tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen kuin päähenkilö, Pamplonan poliisin…

Lue lisää

 Valokuvassa on lukijan mieli. Muisti on väkevä voima, joka muuttaa. Abstraktinen muistin sisältö, esimerkiksi se, että viisi kerta viisi on kaksikymmentäviisi, pysyy muuttumattomana niin kauan kuin muisti toimii. Taiteen, esimerkiksi runon tai romaanin, ydinsisältö on muistikuvien muuttuminen. Jos kuittaan asian sanomalla, että olen lukenut tuon kirjan, en oikeastaan tunnusta syvällistä totuutta, vaikka se tarvittaisiin selittämään, miksi luemme, ja…

Lue lisää

 Marja-Liisa Vartion ennenaikaisen kuoleman jälkeen ilmestyi romaani ”Hänen olivat linnut”, jolla hän muun ohella tuli keksineeksi maagisen realismin. Hän oli kuollessaan 41-vuotias.  Pieksämäellä oli talvisodan aikana merkillinen oppikoululuokka. Samalla luokalla istuivat Vartio (silloin Sairanen), Aila Meriluoto ja Kirsti Ortola, josta tuli näyttelijä ja erääksi ajaksi Tauno Palon puoliso. Kirjallisuutemme ryhmät on tapana mainita miehiä myöten. Kaksi suurta,…

Lue lisää

 Franz Kafka: Amerikka. Suomentanut Elvi Sinervo. Helsinki: Tammi 1981 Liisa Steinby kirjoittaa:  Kafkan romaani ilmestyi alun perin postuumina vuonna 1927 nimellä Amerika. Vuonna 1983 se julkaistiin Kafkan sille alun perin aikomalla nimellä Der Verschollene, joka tarkoittaa tietymättömiin kadonnutta tai hukkaan joutunutta. Sanaa on käytetty esimerkiksi merimiehestä, josta ei ole pitkään aikaan kuulunut mitään ja jota…

Lue lisää

 Mielenkiintoisia kommentteja vieraan kielen opettelemisesta vaikean tekstin, sanakirjan ja kieliopin tuella. Kaksi täsmennystä on tarpeen. Vain luetun tekstin ymmärtämiseen tähtäävä opiskelu on todella aivan eri asia kuin kirjoittamaan tai lukemaan opettelu. Kääntäminen on myös mahdotonta. Asiatekstin puolella kaikin puolin käsitettävän toisen kielisen version saa yleensä aina syntymään. Jos käännettävä teksti on hyvää tai todella hyvää, käännös on…

Lue lisää

 Pakkoenglanti raivoaa Turussa, jonka suomenkielinen nimi lienee pakkoruotsia. Tutkijoiden mukaan pakkoruotsin kielen sanan on kuitenkin muinaisvenäjää ja taustalla kummittelee indoeurooppalaisen kantakielen kauppapaikkaa tarkoittanut sama, jonka tunnettu esiintymä on Italian Trieste. Ahneuksissani hankin uuden ja verrattomalta vaikuttavan kirjan Chaucerista, joka tuntuukin olleen ihmemies. Veivinsä hän heitti vuonna 1400 kuljettuaan Eurooppaa ristiin rastiin luultavasti ainakin ajoittain virallisena vakoilijana. Tunnen…

Lue lisää