Ruskon ja Vahdon (entisen Vähän-Ruskon) asukkaitten oli määrä rakentaa itselleen yhteinen kirkko[i], mutta he eivät voineet sopia sen paikasta. Vahtolaiset olisivat tahtoneet sen rakennettavaksi Melttilän metsään lähelle sitä paikkaa, jossa nykyään on mainittujen pitäjien yhteinen osuusmeijeri, kun taas Ruskolaisten kirkonpaikka oli Ruskon kirkon nykyinen. Riita jätettiin kuninkaan

Lue lisää

 Alueellisen vastuumuseon kulttuuriympäristötiimi teki toukokuun lopulla maakuntaretken Rautjärvelle. Tiimin (rakennustutkijat, arkeologi ja maakuntatutkija) tavoitteena on kiertää Etelä-Karjalan maakunnan kulttuuriympäristökohteita aloittaen maakunnan pohjoisista osista. Ensimmäisen, Parikkalaan suuntautuneen kierroksen antia voitte lukea täältä. Tutustumiskäyntien tarkoituksena on saada käsitys alueen maiseman ja rakennetun ympäristön sekä arkeologisten kohteiden ominaispiirteistä alueidenkäytön suunnittelun ja neuvontatyön taustaksi. Maisema Simpeleeltä vuonna 1957. Kuva: Kuvapaja/Lappeenrannan…

Lue lisää

Kirkkohallituksen julkaisema raportti käsittelee hengellisen väkivallan ratkaisujaevankelisluterilaisen kirkon piirissä. Raportissa määritelläänhengellisen väkivallan käsitettä sekä jäsennetään väkivallallealtistavia piirteitä uskonnollisissa liikkeissä. Keskiössä on keinojen etsiminen sille, miten hengellistäväkivaltaa ehkäistään, seurauksia hoidetaan ja ilmiöstäkannetaan vastuuta niin kokonaiskirkon, hiippakuntien kuinseurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen tasoilla. Raportti on suunnattu kirkon työntekijöille ja vastuunkantajillesekä uskonnollisuudesta, yhteisöilmiöistä ja kirkon toiminnastakiinnostuneille, hengellisen väkivallan uhreja…

Lue lisää

Tuoreessa tutkimusraportissa annetaan kirkolle ehdotuksia hengellisen väkivallan kitkemiseksi Kirkkohallituksen juuri ilmestyneessä julkaisussa ”Kirkko ja hengellisen väkivallan ratkaisut” esitetään ehdotuksia hengellisen väkivallan torjumiseen sekä siihen, millaisessa roolissa Suomen evankelis-luterilainen kirkko voisi olla asian suhteen. Hengellinen väkivalta ei ole kadonnut Suomesta, vaikka tilanne tällä hetkellä on suhteellisen rauhallinen.  Raportin ovat kirjoittaneet Kirkkohallituksen asiantuntija Johanna Hurtig ja politiikantutkija…

Lue lisää

Terhi Tanska Keminmaan vanha kivikirkko on seissyt samalla paikalla 1500-luvun alkupuolelta lähtien, siis noin 500 vuoden ajan. Vuosisatojen kuluessa kirkonseudun maisema on kokenut monenlaisia muutoksia, jotka piirtyvät esiin alueen vanhoilla kartoilla.   Ortoilmakuva 2016 (Maanmittauslaitos). 1800-luku. Pitäjänkartaston lehdet 2541 08+05 ja 09. (Kansallisarkisto, digitaaliarkisto.) Ortoilmakuvaa ja 1800-luvun kartoitusta voit vertailla toisiinsa täällä: https://cdn.knightlab.com/libs/juxtapose/latest/embed/index.html?uid=3a4511c4-c7c5-11e9-b9b8-0edaf8f81e27 Maisemassa näkyvin…

Lue lisää

Titta Kallio-Seppä Keskiaikaisen St. Mungon katedraalin pihamaa näyttää kirkkoa lähestyessä kauniin keväisen vihreältä nurmialueelta. Todellisuudessa lähes koko kirkon eteläinen piha-alue on kuitenkin päällystetty hautakivilaatoilla. Vuosisatoja jatkunut sekä kirkkoon että hautausmaalle hautaamisen perinne on peittänyt pihamaan muistokivillä, joista useimpien tekstit alkavat perinteen mukaan: ”Here lies…”. Osasta kaiverretut tekstit ovat jo pois syöpyneet, toiset taas ovat jossakin…

Lue lisää

Salla Marjakangas 18.2.2019 Haukiputaalla pidettiin Haukipudas-seuran järjestämä avoin yleisötilaisuus, jossa esittelimme tutkimustuloksia Haukiputaan vanhan hautausmaan dokumentoinnista. Tilaisuus pidettiin Frosteriuksen salissa kirkkoherranvirastossa ja vaikka sää ei illalla suosinutkaan, oli paikalle saapunut sankoin joukoin kiinnostuneita haukiputaalaisia kuulemaan löydöksistämme. Pidimme tilaisuudessa kolme esitystä, jotka jakautuivat hautausmaan arkeologiseen kartoittamiseen, kasvillisuustutkimukseen, sekä muistitiedon ja haastattelujen tutkimustuloksiin. Ensimmäiseksi Titta Kallio-Seppä kertoi…

Lue lisää

Länsimaisen yhteiskunnan keskeisiä arvoja on demokratia. Kirkko on osa yhteiskuntaa, joten sen hallintoon kohdentuvat samat demokratiavaatimukset kuin muihin yhteiskunnan instituutioihin. Kirkon omaksuman edustuksellisen demokratian mukaan sen hallinnossa ovat papit ja maallikot. Kuten 1970-luvulla, aihe kiinnostaa vieläkin.

Lue lisää