Julkaisuseuranta
Christian Friedrich Schröderin nimikirjoitus. Turun kaupunginarkisto. Kuva Veli Pekka Toropainen.Piikkiön ja Kaarinan kruununnimismies Gustaf Wikström selitti kihlakunnanoikeudelle lokakuussa 1765, että kuninkaallinen majesteetti oli antanut 4.4.1764 Kaarinan Kakskerran ja Satavan saaren asukkaille luvan rakentaa kirkon ja pitää omaa pappia. Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröder (1722–1789) oli voittanut tarjouskilpailun rakentamisesta ja hän hankki myös ammattimiehet rakennuksille.Kaarinan ja…
Tuoreessa Parikkalan-Rautjärven sanomissa (ilm. 6.7.2023) oli juttu Parikkalan kirkon kellotapulin uudesta viiristä, joka tehtiin vanhan mallin mukaan. Jutussa luki, että Parikkalan kirkko ja kellotapuli valmistuivat vuonna 1817.Parikkalan kellotapuli. Viktor Svaetichin, 1915. Lahden museotLueskelin parisen vuotta sitten tutkimushankkeeni tiimoilta Parikkalan pitäjänkokouspöytäkirjoja ja muistin, että kokouksissa keskusteltiin kellotapulin rakentamisesta. Kirkko, kellotapuli ja rovastin pappila olivat palaneet 1800-luvun alussa,…
13.1.2021
Kirkkohallituksen julkaisema raportti käsittelee hengellisen väkivallan ratkaisujaevankelisluterilaisen kirkon piirissä. Raportissa määritelläänhengellisen väkivallan käsitettä sekä jäsennetään väkivallallealtistavia piirteitä uskonnollisissa liikkeissä. Keskiössä on keinojen etsiminen sille, miten hengellistäväkivaltaa ehkäistään, seurauksia hoidetaan ja ilmiöstäkannetaan vastuuta niin kokonaiskirkon, hiippakuntien kuinseurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen tasoilla. Raportti on suunnattu kirkon työntekijöille ja vastuunkantajillesekä uskonnollisuudesta, yhteisöilmiöistä ja kirkon toiminnastakiinnostuneille, hengellisen väkivallan uhreja…
13.1.2021
Tuoreessa tutkimusraportissa annetaan kirkolle ehdotuksia hengellisen väkivallan kitkemiseksi Kirkkohallituksen juuri ilmestyneessä julkaisussa ”Kirkko ja hengellisen väkivallan ratkaisut” esitetään ehdotuksia hengellisen väkivallan torjumiseen sekä siihen, millaisessa roolissa Suomen evankelis-luterilainen kirkko voisi olla asian suhteen. Hengellinen väkivalta ei ole kadonnut Suomesta, vaikka tilanne tällä hetkellä on suhteellisen rauhallinen. Raportin ovat kirjoittaneet Kirkkohallituksen asiantuntija Johanna Hurtig ja politiikantutkija…
Terhi Tanska Keminmaan vanha kivikirkko on seissyt samalla paikalla 1500-luvun alkupuolelta lähtien, siis noin 500 vuoden ajan. Vuosisatojen kuluessa kirkonseudun maisema on kokenut monenlaisia muutoksia, jotka piirtyvät esiin alueen vanhoilla kartoilla. Ortoilmakuva 2016 (Maanmittauslaitos). 1800-luku. Pitäjänkartaston lehdet 2541 08+05 ja 09. (Kansallisarkisto, digitaaliarkisto.) Ortoilmakuvaa ja 1800-luvun kartoitusta voit vertailla toisiinsa täällä: https://cdn.knightlab.com/libs/juxtapose/latest/embed/index.html?uid=3a4511c4-c7c5-11e9-b9b8-0edaf8f81e27 Maisemassa näkyvin…
Titta Kallio-Seppä Keskiaikaisen St. Mungon katedraalin pihamaa näyttää kirkkoa lähestyessä kauniin keväisen vihreältä nurmialueelta. Todellisuudessa lähes koko kirkon eteläinen piha-alue on kuitenkin päällystetty hautakivilaatoilla. Vuosisatoja jatkunut sekä kirkkoon että hautausmaalle hautaamisen perinne on peittänyt pihamaan muistokivillä, joista useimpien tekstit alkavat perinteen mukaan: ”Here lies…”. Osasta kaiverretut tekstit ovat jo pois syöpyneet, toiset taas ovat jossakin…
Salla Marjakangas 18.2.2019 Haukiputaalla pidettiin Haukipudas-seuran järjestämä avoin yleisötilaisuus, jossa esittelimme tutkimustuloksia Haukiputaan vanhan hautausmaan dokumentoinnista. Tilaisuus pidettiin Frosteriuksen salissa kirkkoherranvirastossa ja vaikka sää ei illalla suosinutkaan, oli paikalle saapunut sankoin joukoin kiinnostuneita haukiputaalaisia kuulemaan löydöksistämme. Pidimme tilaisuudessa kolme esitystä, jotka jakautuivat hautausmaan arkeologiseen kartoittamiseen, kasvillisuustutkimukseen, sekä muistitiedon ja haastattelujen tutkimustuloksiin. Ensimmäiseksi Titta Kallio-Seppä kertoi…
18.6.2018
Länsimaisen yhteiskunnan keskeisiä arvoja on demokratia. Kirkko on osa yhteiskuntaa, joten sen hallintoon kohdentuvat samat demokratiavaatimukset kuin muihin yhteiskunnan instituutioihin. Kirkon omaksuman edustuksellisen demokratian mukaan sen hallinnossa ovat papit ja maallikot. Kuten 1970-luvulla, aihe kiinnostaa vieläkin.