Viktor Roivainen varusmiehenä Ylämyllyllä.Tyk.K/ JR 8. Kuvan väritys Suvi Salo.Vike Roivainen on hyvin totinen, vähän vihaisenkin näköinen varusmiesaikana otetussa valokuvassa. Ehkäpä nuori mies koetti olla erityisen sotilaallinen ja jämäkkä. Olihan vastikään sodittu talvisota, jossa monta tuttua miestä kotikylältä ja lähiseudulta oli kaatunut. Varusmies vuonna 1941 tiesi joutuvansa hyvin todennäköisesti sotaan.Vike (Viktor) Roivainen syntyi 28.2.1920 Maaningan…

Lue lisää

Vanha Kuopio-Iisalmi tie sivuutta korkean kallion Pöljällä. Vasemmalle jääKnuutila (Lintuniemi). Näille tienvarsitaloille Suomen sota 1808-1809 olikatastrofi.Talvi 1808 oli ollut ankara. Lunta oli satanut runsaasti ja kovat pakkaset jatkuivat aina maaliskuulle saakka. Väki oli kokenut useita peräkkäisiä katovuosia Pohjois-Savossa. Osa väestöstä joutui turvautumaan hätäravintoon vuosittain, isojaon rasitukset olivat vieneet talollisten resursseja monella tavoin.[1]Niinpä Pöljälläkin otettiin kauhulla…

Lue lisää

Olen kirjoittanut maanomistusolojen muutoksesta Pöljällä ja Hökösellä torpparilain (1919) ja Lex Kallion (1922) säätämisen jälkeen aiemmin. Kokoan seuraavassa vielä joitakin havaintoja vuokra- ja asutuslautakunnan aineistoista.Tällaisilla kuokilla Pöljänkin pelloista on suuri osa raivattuja viljelykunnossa pidetty. Aineisto nosti hienosti esille helposti kylähistoriankirjoituksessa katveeseen jäävän ryhmän. Vakaissa taloissa on säilynyt arkistoja, joita minäkin olen paljon hyödyntänyt vuosien varrella. Torppareista…

Lue lisää

Isojalokarttoihin merkittiin myös vakiintuneet maastossakulkevat polut, koska ne olivat rasitus; yhteisesiä teitäyksityisillä mailla. Kuva Jouni Kiimalainen.Vuosina 1777-1807 Pöljällä toteutettu isojako oli pitkä prosessi. Eikä prosessi suinkaan loppunut vuonna 1807, jolloin korjattu kartta eteläisen jakokunnan maista viimeisteltiin. Kylän maille lyötiin syyskesästä 1809 osakkaiden maita merkitsemään rajapyykit. Riitaisa ja paljon epävarmuutta mukanaan tuoneen isojaon lisäksi kylän ja…

Lue lisää

Näkymä Pitkänjärvelle Pitkänpää talolta, aiemmin torpalta. Viettäviä rantapeltoja pystyi vähän heikommallakin ojituksella viljelemään. Rantaniityiltä saatiin heinää karjalle.Ensimmäiset asukkaat Pöljälle tulivat jo 1500-luvulla. Kevättömän järven rannalla oli JunttiHamusen talo ja Pöljän paikkeilla Pippurisen talo.[1]Habermanin maantarkastusluettelon mukaan Pöljällä oli veroa maksavina talonpoikina 1620-luvulla Kososia, Toivasia, Kejosia ja Pippurisia. He olivat kaskiviljelijöitä, jotka hyödynsivät Pöljänjärven ympäristön metsiä ja…

Lue lisää

Pöljän kotiseutumuseo 2019. Etualalla savusauna.Kuva Jouni Kiimalainen.Ruotsissa ja Suomessa aloitettiin 1700-luvunpuolivälissä isojakona tunnettu maanjako- ja verotusuudistus. Uudistuksen tavoitteena oli poistaa entinen monipalstaisuus ja koota kunkin talon tilukset mahdollisimman harvoihin suuriin lohkoihin. Lisäksi jaettiin myös aiemmin jakamattomiksi jääneet metsä- ja laidunmaat.[1]Pöljällä oli viljelty maata jo 1500-luvun alkupuolelta asti, joten tänne oli syntynyt kotipeltoja, vakiintuneita niittyjen nautintaoikeuksia…

Lue lisää

Otava 8.10.1904.Olen jo aiemmin kertonut tässä blogissani Kalle Robert Savolaisen hukkumiskuolemasta vuonna 1904 Pöljällä. Hänen kuolemansa johdosta Otava julkaisi 8.10. 1904 muistokirjoituksen, jossa kerrottiin onnettomuuteen johtaneesta päivästä vähän enemmän.Savolainen oli lähtenyt aamulla Kuopioon Pöljältä junalla maanviljelyskokoukseen. Savon radan Kuopio-Iisalmi osuus oli valmistunut vuonna 1902 ja rata halkoi Pöljän kylää. Kokouksessa hän oli tavannut hyviä tovereita,…

Lue lisää

Kaskiakaudesta selvinnyt ikivanha mänty Pohjolanmäellä kevätauringossa 2017.Nykypöljäläisen on vaikea hahmottaa, miltä kotikylä on näyttänyt esimerkiksi 200 vuotta sitten. Saatikka sitä aiempia aikoja. Ihminen on tehokkaasti myllännyt Pohjois-Savon maisemia jo 500 vuotta. Ensimmäiset verolle pannut Pöljän kylän asukkaat olivat Juntti Hamunen Kevättömän rannoilla ja Pippurinen Pöljän järven puolella 1540-luvalla.[1]Talot lienee perustettu jo aiemmin.Pohjois-Savo oli eränkäyntialuetta, jonne…

Lue lisää

Torpparivapautuslaki 1918 ja Lex Kallio 1922 saivat maaseudulla aikaan myönteistä vipinää, mutta kaikki aktiivisuus ei varmaan ollut lainsäätäjän toivomaa. Maan lunastushintana pidettiin vuoden 1914 hintaa, kun yleisesti uskottiin rahan palaavan sodan jälkeen tuon vuoden tasalle. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan sodanaikainen inflaatio pudotti lunastettujen torppien hinnan lunastusajan loppuun mennessä yhteentoista osaan vuoden 1914 arvosta. Maanhankinta…

Lue lisää

Irma Roivainen (os. Pantzar) Pöljän kotiseutumuseolla 2019.Olen kirjoittanut tätä blogia jo seitsemän vuotta. Aineistoa teksteihin olen löytänyt kotikylän ihmisten piironginlaatikoista, aitoista ja julkisista arkistoista. Kirjoitan tavallisten ihmisten historiaa ja välillä hyvin yksityisiäkin asioita. Jollakin ihmeellisellä tavalla olen tähän päivään selvinnyt ilman, että kukaan olisi loukkaantunut niin, että olisin joutunut poistamaan tekstejä. Olen saanut yhteydenottoja, joissa…

Lue lisää

Nestor Halonen (vanh..) ja vaimo Maria, Nestor (nuor.), Otto,Aatu ja Eveliina Halonen, Hanna Halonen (Heiskanen) sylissään Hanna.Äärimmäisenä oikealla Juhan Väänänen. Kuva Lassilan talon arkisto,Jenni Linnove. Halosten suvulla oli paljon tiloja ja maita Pöljällä 1900-luvun alussa. Adam Toivanen oli aiemmin hallinnut Jussilan ja Savolan tiloja. Vuonna 1919 Otto, Nestor ja Juho Halosen omistamien perintötilojen (Savola N:o12, Ilkka N:o13) …

Lue lisää

Aaro Puurunen perheineen Tyynelän torpassa 1920-luvulla. Tyynelä oli Pöljän sotilasvirkatalon torppa, jonka lunastuksesta käytiin pitkällinen prosessi.Vuoden 1918 torpparivapautuslailla oli yksi ei-toivottu seuraus, joka näkyi Pöljälläkin. Maaseudun kaikista köyhimmät olivat vaarassa menettää asumisoikeutensa mökkeihinsä. Isännät olivat olleet usein varsin suurpiirteisiä mökkiläisten asumisen, karjan laiduntamisen ja polttopuun hankkimisen kohdalla. Suullisten sopimusten ja epämääräisten lupausten varassa oli asuttu mökeissä…

Lue lisää

Taavetti ja Hilda Kuosmanen vuosisadan vaihteessa.Olen kirjoittanut tässä blogissa aiemmin Hökösen kylällä vuonna 1916 tapahtuneesta torppari Taavetti Kuosmasen murhasta. Murha jäi aikanaan selvittämättä, vaikka tekoon epäiltyjä oli pidätettynä. Taavetti Kuosmasen leski Hilda jäi lapsikatraansa kanssa vihamielisen ja täynnä huhuja, häpeää ja epäluuloa kihisevän kylän keskelle sinnittelemään. Kaksi vuotta hän jaksoi yrittää, sitten hän koetti päästä ahdingosta…

Lue lisää

Pekka ja Agatha Niskanen perheineen. Lintuniemen tilan torppari Lassi Takkunen ilmoitti haastemies Juho Ollikaisen välityksellä 21.4.1919 tilan isännällä Pekka Niskaselle haluavansa lunastaa hallitsemansa Kaatrontauksen torpan itselleen. Laki lunastuksesta oli astunut voimaan syksyllä 1918, mutta siitä annettiin toimeenpanoasetukset vasta keväällä 1919. Varsinainen lain toimeenpano alkoi vappuna 1919. Lassi Takkunen oli ravakasti liikkeellä.[1]Yksi syy Takkusen pikaiseen toimintaan voisi…

Lue lisää

Uuhmäki Saariselta päin kuvattuna.Kuva Jouni KiimalainenVuoden 1909 maanvuokra-asetus määräsi, että jokaisessa kunnassa oli oltava vähintään yksi vuokralautakunta, johon maanomistajat ja vuokramiehet saivat asettaa yhtä monta edustajaa. Edustajat sitten valitsivat lautakunnalle ulkopuolisen puheenjohtajan.[1]Pöljän vuokramiesten ja isäntien erimielisyyksiä ratkoi vuodesta 1910 Maaningan itäinen vuokralautakunta.Maaningan vuokralautakunnan kokouksessa 22.10.1910 aiheena oli häätö. Maaningan apteekkari oli häätänyt torpparinsa Erik Hiltusen…

Lue lisää

Näkymä Pöljänjärvelle, jonka rannalla kiistelty tila sijaitsi. Kuva Upe Nykänen.Vuoden 1918 torpparilakia laajennettiin 1919 koskemaan myös lampuotitiloja. Lampuoti oli ns. kokotilanvuokraaja. Tähän liittyen Atte (Adiel) Rautiainen ilmoitti Siilinjärven vuokralautakunnan puheenjohtaja Janne Holopaiselle kesällä 1926 haluavansa lunastaa vuodesta 1907 jatkuneen vuokravälikirjan nojalla hallinnassaan olevan Riuttaniemi nimisen lampuotitilan Hamula N:ro5. Tila oli Nils Jonatan Snellmanin maita.[1]Riidassa havainnollistui,…

Lue lisää

Pöljän kotiseutumuseon savutupa 2019. Kuva Jouni Kiimalainen.Katkeran sisällissodan jälkeen eduskunta sääti jo syksyllä 1918 pitkään valmistellun lain torppareiden ja mäkitupalaisten oikeudesta lunastaa vuokra-alueensa omaksi. Lakia täydennettiin vielä vuoden 1919 eduskuntavaalien jälkeen siten, että se koski myös lampuoteja. Lain täytäntöönpano alkoi 1.1. 1919.Torppareiden ja muiden maaseudun maattomien tilanne oli nähty keskeisenä sosiaalisena ongelmana jo 1800-luvun loppupuolella.…

Lue lisää

Anna-Helena Roivainen ja tytär Helvi Hoikilla 1940-luvulla. Tämä Päivärinteentalo ja tila oli Väinö Roivaisen koti 1930-luvun alusta, jolloin Kusti Roivainen osti sen Israel Kärkkäiseltä.Väinö Roivainen syntyi 9.10. 1922 Pöljällä, Hoikin kylällä. Hänen vanhempansa olivat Kusti Roivainen ja Anna-Helena (os. Sirviö). Perhe eli suurtaloudessa, jossa asuivat myös Kustin vanhemmat Taavetti ja Vilhelmiina Roivainensekä Kustin veli Taavetti…

Lue lisää

Kuva teoksesta Kipsivuoren juurella, Siilinjärven luonnon vaiheita.Helsingin Sanomat tiesi kertoa jo vuonna 1963, että hiljaiseen Kuuslahden kylään tulee apatiittikaivos.[1] Lohjan Kalkkivuori Osakeyhtiö oli tehnyt kaivospiirin perustamisanomuksen kauppa- ja teollisuusministeriölle ja uutisessa arvioitiin tämän tarkoittavan lähes varmasti kaivoksen avaamista. Kaivoksen alue oli 250 ha, yhtiö omisti jo tuolloin 89 ha maata Kuuslahdesta. Suunnitelulla kaivosalueella oli noin…

Lue lisää

Kolmisopen mylly Siilinjärvellä 2019.Kuopion Työväen Neuvosto julisti vallankumouksen alkaneeksi Savon Työmiehessä 1.2.1918:”…päättää Kuopion järjestäytyneen työwäwn neuvosto, että työwäen järjestyskaartin on lujasti ja järkähtämättömästi seisottawa aseissa. Eikä aseellistakaan taistelua saa jättää yksinomaan järjestyskaartien tehtäwäksi, waan täytyy koko tyäwäen niin maaseudulla kuin kaupungissakin, ottaa taistelu omakseen ja warustautua mahdollisuuden mukaan, waikkapa ei olisikaan parempia aseita kuin wanhoja…

Lue lisää