Näkymä Pitkänjärvelle Pitkänpää talolta, aiemmin torpalta. Viettäviä rantapeltoja pystyi vähän heikommallakin ojituksella viljelemään. Rantaniityiltä saatiin heinää karjalle.Ensimmäiset asukkaat Pöljälle tulivat jo 1500-luvulla. Kevättömän järven rannalla oli JunttiHamusen talo ja Pöljän paikkeilla Pippurisen talo.[1]Habermanin maantarkastusluettelon mukaan Pöljällä oli veroa maksavina talonpoikina 1620-luvulla Kososia, Toivasia, Kejosia ja Pippurisia. He olivat kaskiviljelijöitä, jotka hyödynsivät Pöljänjärven ympäristön metsiä ja…

Lue lisää

Pöljän kotiseutumuseo 2019. Etualalla savusauna.Kuva Jouni Kiimalainen.Ruotsissa ja Suomessa aloitettiin 1700-luvunpuolivälissä isojakona tunnettu maanjako- ja verotusuudistus. Uudistuksen tavoitteena oli poistaa entinen monipalstaisuus ja koota kunkin talon tilukset mahdollisimman harvoihin suuriin lohkoihin. Lisäksi jaettiin myös aiemmin jakamattomiksi jääneet metsä- ja laidunmaat.[1]Pöljällä oli viljelty maata jo 1500-luvun alkupuolelta asti, joten tänne oli syntynyt kotipeltoja, vakiintuneita niittyjen nautintaoikeuksia…

Lue lisää

Otava 8.10.1904.Olen jo aiemmin kertonut tässä blogissani Kalle Robert Savolaisen hukkumiskuolemasta vuonna 1904 Pöljällä. Hänen kuolemansa johdosta Otava julkaisi 8.10. 1904 muistokirjoituksen, jossa kerrottiin onnettomuuteen johtaneesta päivästä vähän enemmän.Savolainen oli lähtenyt aamulla Kuopioon Pöljältä junalla maanviljelyskokoukseen. Savon radan Kuopio-Iisalmi osuus oli valmistunut vuonna 1902 ja rata halkoi Pöljän kylää. Kokouksessa hän oli tavannut hyviä tovereita,…

Lue lisää

Siilinjärven piirimielisairaan päärakennus nykyisessä asussaan.rakennus on päiväkotikäytössä.Hilda Tirkkonen katosi Maaningan Lappetelässä 26.5.1915. Hän oli 24-vuotias mökkiläisen tytär ja ”heikkomielinen”. Katoamisesta ilmoitettiin heti Maaningan nimismiehelle, joka määräsi yleisen etsiskelyn. Kaksi päivää myöhemmin tuotiin paikalle poliisikoira Kuopiosta. Lisäksi toista sata miestä haravoi Lappetelän metsiä, mutta kadonnutta ei onnistuttu löytämään.[1]Poliisitutkimus toi esille sen verran ristiriitaisia lausuntoja, että Tirkkosten…

Lue lisää

Kaivettua Tarinaharjua kirkonkylän kupeessa. Kuva Markku Ukkonen.Jos Siilinjärven kehityksen ja luonnon kannalta suurin yksittäinen päätös oli Rikkihappo Oy:n tulo kuntaan 1967, niin toinen merkittävä käännekohta oli vuoden 1979 tieratkaisu. Kesäkuussa 1979 kunnanvaltuusto kokoontui päättämään siitä, ohjataanko 5-tien kasvava liikenne kirkonkylän läpi vai ohi.Kunnanhallitus oli käsitellyt asiaa kokouksessaan 20.4.1979. Tielinjan päävaihtoehdoiksi oli muotoutunut 15-vuoden valmisteluprosessin aikana…

Lue lisää

Rikkihappo Oy:n tulo virkisti Siilinjärven kaikkea taloudellista toimintaa. Rakennusvaiheessa tehtaan rakennustyömaalla ahersi toista tuhatta työmiestä. Valmiina sinne sijoittuisi noin 350 eri ammattialojen työntekijää.Tehdas rakenteilla.Siilinjärven ammattikurssikeskus järjesti ensimmäisen prosessivalvojankurssin 23.9.1968-11.1.1969. Tälle kurssille otettiin 20 opiskelijaa, joista seitsemän oli Siilinjärveltä: Topi Lappeteläinen, Eero Lavonen, Veijo Rautiainen, Antti Rissanen, Eino Rissanen, Seppo Roivainen ja Heikki Sonninen.Toinen kurssi käynnistyi…

Lue lisää

Siilinjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja, mv. Pentti Konttinen istuupikamoottorin perätuhdolla sinisellä, puhdasvetisellä Juurusjärvellä. Hänentakanaan levittäytyy 700 hehtaarin ranta-alue, joka pian tyhjentyy asukkaistaantaakseen tilaa nykyaikaiselle teollisuuslaitokselle. Seura 16.8.1967.Se on epäilemättä kappale kauneinta Suomea, kauneinta Pohjois-Savoa, kauneinta Siilinjärveä.Seitsemänsataa hehtaaria, kymmenkunta taloa, toistasataa asukasta.Metsien ympäröimä viljelysaukea viettää loivasti kuulun Kallaveden jatkeena sijaitsevan puhdasvetisen Juurusveden rantaan. Kylä lepää sinisenä vyönä kimaltelevan…

Lue lisää

Siilinjärven kirkonkylä 1950- ja 1960-luvun vaihteessa. Etualalla 1923 valmistunutkirkko ja taustalla vasemmalla valtion oppikoulu, sittemmin Siilinjärven yhteiskoulu. Keväällä 1967 Siilinjärven kunnanhallitus[1]kokoontui 7.2. 1967 kuulemaan, millaisia terveisiä Helsingistä oli saatu. Kunnanjohtaja Jaakko Pantsar ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pentti Konttinenolivat vierailleet Rikkihappo Oy:n toimitusjohtaja vuorineuvos Hovin luona.[2]Merkittävän teollisuuslaitoksen saaminen Siilinjärvelle oli konkretisoitumassa.Kuuslahden apatiittilöydös oli kiinnittänyt ensin Lohjan Kalkki Oy:n…

Lue lisää

Neljän miehen malminetsintäretkikunta lähti Kuopiosta 22.7. 1864 Maaningan Kurolanlahteen, josta käsin aloitettiin maaperätutkimukset alueella.[1]Seurueen oli todennäköisesti tarkoitus matkustaa höyrylaiva Pääskyllä, joka oli aloittanut säännöllisen liikenteen Kuopion ja Tuovilanlahden välillä juhannuksena 1864. Ikävä kyllä Pääsky törmäsi Kuopion satamassa toiseen laivaan ja upposi. Onnettomuudessa hukkui myös matkustajia.[2]A.F. Thoreld toinen oikealta eturivissä vuonna 1870. Kuva onotettu Ivalojoella kullanhuuhdontaretkeltä.…

Lue lisää