Julkaisuseuranta
Louis-Ferdinand Céline: Sota. Suom. Ville Keynäs. Siltala 2024. Päivi Brink kirjoittaa: Vuonna 1944 yli 5000 sivua Louis-Ferdinand Célinen käsikirjoituksia varastettiin hänen kotoaan. Toisen maailmansodan aikana antisemitistisiä ja saksalaismielisiä pamfletteja kirjoittanut Céline oli paennut samana vuonna vaimonsa kanssa Saksan kautta Tanskaan. He palasivat Ranskaan vasta 1951, jolloin Céline armahdettiin. Céline valitti usein kadonneiden papereittensa kohtaloa. Vasta…
Daphne du Maurier: Rebekka. Suom. Helvi Vasara. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1938. 8. painos 1980. Bo Pettersson kirjoittaa: Daphne du Maurier (1907–1989) oli brittiläinen prosaisti ja näytelmäkirjailija. Alfred Hitchcockoivalsi suoraa päätä, että hänen arvoitukselliset juonensa sopivat elokuvalliseen kerrontaan ja teki kolme du Maurierin kertomuksiin perustuvaa filmiä, Jamaica Innin rannikkorosvot ja Rebekka sekä myöhemmin Linnut. Du…
5.1.2022
Hermann Broch: Luutnantti Pasenow eli romantiikka, 1888. Unissakulkijat I. Suomentanut Oili Suominen. Helsinki: Tammi 1988 Liisa Steinby kirjoittaa: Brochin Unissakulkijat-teos (Die Schlafwandler, 1931–1932) koostuu kolmesta romaanista, joista jälkimmäiset ovat nimeltään Kirjanpitäjä Esch eli anarkia, 1903 ja Liikemies Huguenau eli asiallisuus, 1918. Otsikot ilmaisevat, että trilogia kertoo kolmen eri päähenkilön kautta tietyn, 1900-luvun taitteeseen sijoittuvan yleisen…
Suomalaisen muotoilun historian merkkipaaluna pidetään 1950–1960-luvuille sijoitettua ns. kultakautta. Muotoilumenestystä verrataan edelleen näihin kahteen vuosikymmeneen menneisyydessä, vaikka muotoilun maailma on muuttunut esinesuunnittelusta menetelmiin ja kokonaisuuksiin. Vertaamisen keskiössä on mediamenestys: suomalainen muotoilu esiintyi sekä kotimaan että ulkomaiden lehdissä kultakaudella, mutta nykyisin suomalainen muotoilu tulee maailmalla harvoin huomatuksi. Harvoin on tutkittu sitä, miten 1950-luvulla syntynyttä mediahuomiota käytettiin…
”Sumuisen ja kostean marraskuun lopulla löytyy Kaivopuiston rannasta hyisen meren syleilystä nuoren naisen ruumis. Ohueen leninkiin ja silkkisukkiin pukeutunut neito nimetään lehdistössä Kaivopuiston Kaunottareksi. Kuka on tuo pitkäsäärinen neitokainen ja mitä hämyisten kivikortteleiden suojissa on tapahtunut? Kaupungin kiireinen poliisikunta saa uuden murheellisen rikoksen selvitettäväkseen.” http://amosanderson.fi/fi/nayttelyt/helsinki-noir/Amos Andersonin taidemuseossa avautuu 17.9.2015 uudenlainen taidenäyttely Helsinki Noir. Se tarinallistaa…