Uuden Suomettaren teksti jatkuu eilisestä:Siirrymme nyt museon suureen saliin. Siellä on kaksi pitkää pöytää katettu kaluilla, joita ovat tuoneet tutkimusmatkoiltaan arkeologisen komissionin stipendiatit, maisteri Hj. Appelgren Länsi-Suomesta, Satakunnasta ja Hämeestä sekä maisteri Th. Scwindt Laatokan puolisesta Karjalasta. Otamme tällä kertaa katsellaksemme ainoastaan maist. Appelgrenin runsasta esinekokoelmaa.Silmään pistää ensin n. s. Raittiushuoneen mäestä Laitilassa tavatut hautalöydöt.…

Lue lisää

 Lappeenrannan taidemuseon kokoelmiin sisältyy muutamia talletuskokoelmia. Talletuskokoelman idea on se, että teokset pysyvät omistustahon – tavallisesti yhteisön – omistuksessa, mutta museolla on hallintaoikeus teoksiin. Lappeenrannan taidemuseon talletuskokoelmista laajin on Viipurin Taiteenystävät ry:n kokoelma, josta on kerrottu lisää tässä blogissa vuonna 2021: Rakkaudesta taiteeseen - Viipurin Taiteenystävät ry 130 vuotta!Tässä kirjoituksessa esittelen  toista viipurilaistaustaista talletuskokoelmaamme: Pamaus-Seuran kokoelmaa. Teollisuuden-…

Lue lisää

Toukokuussa juhlitaan jälleen promootioita ja sen kunniaksi kuukauden esineemme on yleisen seppeleensitojattaren promootiopuku vuodelta 1914. Vuoden 1914 seppeleensitojatar Margareta von Bonsdorff pukeutuneena tapahtumaa varten teetettyyn pukuun. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Carl Klein, Atelier Universal. Seppeleensitojattaren vaalit Tapa valita promootioon seppeleensitoja on peräisin 1830-luvulta. Tuolloin valittiin seppeleensitojaksi professorin tytär ja hän sitoi laakeriseppeleet kaikille maisteripromovendeille. Kun…

Lue lisää

 Kuopion uudistunut (luonnon- ja kulttuurihistoriallinen) museo on vaihtuvina näyttelyinä tuonut pohjoissavolaisten ihasteltaviksi kansainvälisiä kiertonäyttelyitä. On nähty Leonardo da Vincin keksintöjä ja Julius Caesarin aikaista Roomaa. Uusin näyttely tuo kuopiolaisten ihasteltaviksi Lontoon luonnonhistoriallisen museon järjestämän vuosittaisen Wildlife Photographer of the Year -luontovalokuvakilpailun parhaimmistoa. Vuonna 2022 jo 58. kertaa järjestettyyn kilpailuun on osallistuttu ympäri maailman, ja näyttelyssä onkin…

Lue lisää

Jussi Valtakarin ja Antti Ylösen Symbioosi-näyttely Imatran taidemuseossa 11.4.–2.6.2023  Jussi Valtakarin ja Antti Ylösen näyttelyssä liikutaan arjessa ja avaruudessa ja pulahdetaan välillä pinnan alle. Vuodesta 2015 alkaen yhteisteoksia tehneet kuvanveistäjät ovat kehitelleet teoksilleen symbioottisen suhteen, jossa toinen täydentää toista. Näyttelyssä on esillä myös taiteilijoiden itsenäisiä teoksia, Valtakarin pienoishahmoja ja piirustuksia sekä Ylösen valokuvia. Antti Ylönen, Kitakata 12.11.2015 klo…

Lue lisää

Tämän kuukauden esineemme on professori Anders Wilhelm Ingmanin muotokuva. Sen on maalannut saksalaissyntyinen muotokuvamaalari Bernhard Reinhold. A. W. Ingman (1819 ̶ 1877) oli Keisarillisen Aleksanterin yliopiston eksegetiikan eli Raamatun selitysopin professori vuosina 1864 ̶ 1877. Ingman oli pappi ja teologi, mutta myös intohimoinen suomalaisuusmies. Hän oli aikansa parhaita suomen kielen osaajia yliopistolla ja ensimmäinen teologian…

Lue lisää

Kiinnostus taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä ja toimeentuloa sekä yleensäkin taiteilijoiden arkeen vaikuttavia moninaisia taustatekijöitä kohtaan sai minut pohtimaan kokoelmateoksiamme hieman eri näkövinkkelistä. Eli millaisia taiteilijaelämää kuvaavia teoksia löytyy Kouvolan taidemuseo Poikilon kokoelmista?Kokoelmateoksissa ei ole aivan sellaisia romanttisia ja haaveellisen kurjuuden kuvauksia, kuin mitä Henri Murger maalailee kirjassaan Boheemielämää (1851). Ajat ovat nykyään toiset, samoin käsitys taiteilijan ammatista,…

Lue lisää

Tulivuoren tuhka teki Pompejista ikuisenKymenlaakson museo esittelee vuonna 2023 Pompejin arkeologisia löydöksiä. Roomalainen Pompeji tunnetaan siitä, että noin parituhatta vuotta sitten tulivuoren tuhka pysäytti ajan kaupungissa ja säilöi sen tulevien ihmisten ihmeteltäväksi. Näyttelyn materiaaleihin tutustuminen sai minut ajattelemaan kaupunkeja, historiaa ja ihmisiä. Aloin miettiä Kymenlaakson museon hallinnoimaa Kotkan kaupungin taidekokoelmaa. Sen siemen on aikoinaan ollut…

Lue lisää

Oli kesä ja nuoren ihmisen intoEletään 1980-luvun puoliväliä. Taloudessa on menossa nousukausi. Lappeenrannan taidemuseo toimii jo nykyisellä paikallaan, tosin vasta puolivalmiina. Kaksi nuorta museoihmistä aloittelee työtään eteläkarjalaisen kulttuurin kentällä. Leena Räty, sittemmin pitkän uran Lappeenrannan taidemuseon kokoelma-amanuenssina tehnyt polvijärveläinen, tulee paikkakunnalle kesätöihin, museon kokoelmia luetteloimaan. Kuopion seudultakin on tarjottu töitä kesäksi, mutta hyvät yhteydet ja…

Lue lisää

Asuin lapsuudessani Imatrankoskella. Kouluaamuisin heräsin vastapäätä kotiamme sijainneesta leipomosta tulvivaan huumaavaan munkintuoksuun, joka sulostutti askeleitani kohti Imatrankosken koulua, jossa kävin kuudennen luokan. Yläasteen kävin Mansikkalan koulussa. Nyt kaikki nämä lapsuuteeni vankasti liittyneet rakennukset on purettu, ja kahden ensin mainitun kohdalla on tyhjä kenttä, joista toinen toimii parkkipaikkana. Mansikkalan yläasteen tilalle sentään rakennettiin uusi upea puukoulu,…

Lue lisää

Syyskuussa 2022 avattiin Kouvolan Poikilo-museossa suuri pelitaiteen näyttely. Näyttelyssä on esillä 27 peliä, joista miltei kaikki ovat yleisön pelattavissa koko näyttelyn ajan. Esillä on enimmäkseen digitaalisista kauppapaikoista löytyviä taiteellisesti kiinnostavia teoksia, mutta mukaan mahtuu myös fyysisiä teoksia. Näyttelyn kuratoinnin perusajatukseksi otettiin pelit katsomassa kohti todellisuutta.  Siis pelejä, jotka käsittelevät jollain tasolla oikean maailman aiheita. Suurin…

Lue lisää

Jatkoin perjantain ex tempore -museopäivänäni Varpiikista Werstaaseen. Koska en ollut valmistautunut etukäteen, jouduin järkytyksekseni kohtaamaan nuoruuteni näyttelyssä Ysäri. Ilmeisesti hukkasin nuoruuteni, sillä muistan vain makaamisen sohvalla. Joko luin Nora Robertsin romskuja, yritin ratkoa Suomen Kuvalehden ristisanoja tai tein TKK:n kurssieni harkkatehtäviä. Eli en löytänyt kovin montaa kiinnekohtaa näyttelystä, mikä tavallaan teki sen mielenkiintoisemmaksi. Tai masentavammaksi.Etukäteen…

Lue lisää

Kävi sillä tavalla hassusti, että minulta jäi näkemättä Postimuseon sanomalehtinäyttely. Suht tuore vaihtuva näyttely Paketoidut unelmat kiinnosti kuitenkin myös aidosti. Jo 1700-luvulla yritettiin postimyyntiä, mutta en odottanut näkeväni mainintaa siitä. Sen sijaan hetken kiertelyn ja mietinnän jälkeen totesin olevani pettynyt siitä, että esiinpanossa korostuivat paketit eivätkä unelmat. Lähdin tutustumaan näyttelyyn mielestäni luontevasti vasemman reunan aikajanaa, joka…

Lue lisää

Perjantaina minun piti olla tutkijaseminaarissa Opinahjossa, mutta VR jätti puolimatkaan Tampereelle. Koska oli paluumatka ostettuna alkuiltaan, katsoin järkeväksi unohtaa harmituksen ja viettää rauhallisen museopäivän. Todella rauhallisen eli kävin vaan kahdessa museossa. Olin niin ruosteessa, että vasta seuraavana päivänä muistin, että Milavidaan olisin voinut ehtiä myös.Aloitin Vapriikista, joka oli jäänyt kesän seminaarivierailulla hyvin heikon katsauksen varaan.…

Lue lisää

Saksan Kasselissa järjestettävä Documenta-näyttely antaa kuvan nykytaiteen kehityksestä. Tänä vuonna se järjestettiin viidennentoista kerran. Näyttely oli auki 18.6.–25.9.2022 minkä aikana sen näki noin 738 000 kävijää. Kävin Kasselissa juhannuksena Sculpture networkin matkalla. Sculpture network on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon verkosto, joka tukee ja edistää kolmiulotteista taidetta. Oppaanamme toimi hollantilainen luennoitsija ja kriitikko Anne Berk. Näyttelykierroksia seurasi…

Lue lisää

Aleksi EskelinenMuseot syntyvät muinaismuistohallinnon ja keräilytoiminnan perustalleMuinaistutkimus periytyy Ruotsin valtakunnassa 1500-luvulta yksittäisten tutkijoiden kiinnostuksesta muinaisjäännöksiä ja valtakunnan menneisyyttä kohtaan. Tutkimuksen asema vahvistui poliittisten tarkoitusperien takia Ruotsin suurvaltakaudella, mutta taantui sen jälkeen. Nykyisen Suomen alueella muinaistieteen ensiaskeleita ottivat taidemaalari ja numismaatikko Elias Brenner (1647–1717) ja akateemikko Henrik Gabriel Porthan (1739–1804), joiden välityksellä harrastus levisi Pohjanmaan pappiloihin.Esineisiin…

Lue lisää

Alkukesän blogijutussa kerroimme maistiaisia Lappeenrannan taidemuseon Kokoelmanäyttely isolla Koolla -kesänäyttelystä, ks. http://kaakkurin.blogspot.com/2022/05/maistiaisia-kesan-kokoelmanayttelysta.html . Näyttelyn ideana oli esitellä erilaisia kokoelmia, joita taidemuseoltamme löytyy. Yksi museon monista erilaisista kokoelmista on Sairaala- ja Palvelukoti-artoteekkikokoelma, josta kerron tässä kirjoituksessa hieman lisää. Tiinalotta Särmölän grafiikanteos Lennä, lennä...(2013) on ostettu Palvelukoti-artoteekkia varten. Kuva: Lappeenrannan museot 2022.Sairaala-artoteekki Etelä-Karjalan keskussairaalassaNimi artoteekki tarkoittaa yleisesti taidelainaamoa, josta taidetta…

Lue lisää

Elokuun viimeisenä päivänä tunsin tarvetta poistua työpöydän ääreltä ja lähdin kiertämään lähiympäristöni museoita, joissa en ollut uudistuksen jälkeen käynyt. Tai koskaan. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu Urheilumuseo, joka sijaitsee Stadionilla. Tai tarkemmin sanottuna kävin Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdossa, johon urheilumuseon lisäksi kuuluu myös "arkisto, kirjasto, tieto ja tapahtumat", jotka monissa paikoissa kuuluvat museoon itseensä. Museossa käymättömyteen on hyvin…

Lue lisää

Yksi kubismin suurista nimistä oli ranskalainen Fernand Léger (1881-1955). Sakari Saarikivi arvioi 1960-luvun alussa, että Léger oppi Paul Cézannelta taulun rakenteellisten elementtien ja sommittelun merkityksen. Tullimies Rousseaulta hän puolestaan omaksui ilmaisun estottomuuden ja yksinkertaisen veistoksellisen muodon.Léger tutustui 1909 kubisteihin, Picassoon ja hänen ryhmäänsä. Léger loi muista kubisteista poikkeavan omintakeisen muotokielen. Luonteenomaisia olivat putkimaiset muodot ja…

Lue lisää

Toukokuun lopusta alkaen Kouvolan taidemuseo Poikilo on toiminut juhlien näyttämönä. Taidemuseon näyttelytila sekä Poikilo-galleria täyttyivät valokuvista. Valokuvan aika -näyttely juhlistaa Kouvolan Kameraseuran 70-vuotista ja Suomen Kameraseurojen Liiton 90-vuotista toimintaa. Oman osuuden Kouvolan Kameraseuran juhlanäyttelyssä on saanut valokuvaaja ja kirjailija Mika Honkalinna. Poikilo-galleriassa on puolestaan suomalaisten ja japanilaisten välistä 230-vuotista ystävyyttä juhliva näyttely. Kouvolan taidemuseo Poikilossa on…

Lue lisää