Oletteko koskaan miettineet taputtamista, sen tarkoitusperiä tai tavoitteita? Ne voivat olla sosiaalisia tai poliittisia, sillä taputtamalla osoitamme tukea, kiitollisuutta ja suosiotamme, kannustamme, kommunikoimme ja viestimme mielipiteitämme ihmisille ympärillämme. Taputtaminen on myös taitolaji. Missä saa taputtaa ja missä ei? Taputtaminen ei kuulu oikeussaleihin, ei väitöstilaisuuksiin, eikä taputtaa saa myöskään klassisen musiikin konserteissa, mikäli kapellimestarin tahtipuikko jää…

Lue lisää

Musiikin vuoden 2023 viimeisestä numerosta ’Baltian maiden ja Itämeren alueen musiikki, musiikillinen yhteiskunta, ilmiöt ja verkostot’ (Vol. 53 nro 4) selviää, että suomalainen musiikintutkimus on ottamassa uudelleen haltuunsa Itämeren alueen musiikinhistorian tutkimusta. Akatemiatutkija Nuppu Koivisto-Kaasikin ja päätoimittaja Tuire Ranta-Meyerin teemanumeron problematiikkaa esittelevästä pääkirjoituksesta ’Paikallisia, kansallisia ja ylirajaisia musiikintutkimuksen näkökulmia Itämeren alueen ja Baltian maiden viitekehyksessä’…

Lue lisää

Mahalia Jackson (1911-1972), “The World’s Greatest Gospel Singer”, broke path for the worldwide popularity of African American gospel music. Her European concert tours never reached Finland, but since the 1950s, Finnish audiences have been able to listen to her music via recordings, radio, film and other media. This article explores the ways in which Jackson’s…

Lue lisää

Laulajan häpeää avaamassa: Häpeän ja häpäisyn kokemukset suomalaisten klassisten laulajien keskuudessa Tässä artikkelissa tarkastelen suomalaisten klassisten ammattilaulajien kokemuksia ja kertomuksia häpeästä ja häpäisystä lauluopintojensa ja laulu-uransa aikana. Kysyn, millaisia häpeään ja häpäisyyn liittyviä kokemuksia laulajilla on opinnoissaan ja ammattiurallaan ollut ja mihin asioihin häpeä on liittynyt. Artikkelin tutkimusmateriaali pohjaa 58 suomalaiseen osallistujaan, joista 49 vastasi…

Lue lisää

Naiset, musiikki, tutkimus – ennen ja nyt -artikkelikokoelma nostaa esille musiikin ja sukupuolen tematiikkaa ja ongelmallisuutta sekä länsimaisen taidemusiikin historiassa että nykypäivän Suomessa. Teos on yksi ensimmäisistä suomenkielisistä artikkelikokoelmista, joka käsittelee musiikin nais- ja sukupuolentutkimusta sekä naisia ja musiikkia genrerajoja ylittäen. Kirja ammentaa suomalaisesta ja kansainvälisestä tutkimusperinteestä ja käy niiden kanssa keskustelua uusia näkökulmia etsien.…

Lue lisää

Sibelius Akatemian Trion päätoimittaja Laura Wahlfors (entinen Musiikin päätoimittaja) kuvaili toimittamansa lehden muodonmuutosta ja uuden aikakauden alkua viime vuoden joulukuun numeron pääkirjoituksessa (Wahlfors 2023). Wahlforsin tekstissä huomiota herätti kuvaus siitä, kuinka aiemmin taidemusiikkiin keskittynyt julkaisu on nyt avaamassa oviaan kaikkien musiikkityylien ja musiikintutkimuksen lähestymistapojen julkaisukanavaksi. Moniarvoisuus ja näkökulmien rikkaus on itseisarvo. Musiikki toivottaa Trion näkökulmien…

Lue lisää

Pianisti ja pedagogi Margaret Kilpinen (os. Alfthan, 1896–1965) kuuluu siihen vasta viime vuosina vähitellen esiin nousevaan suomalaisten säveltäjä- ja muusikkonaisten laajaan joukkoon, jonka edesottamukset ovat nousseet aktiivisen tutkimuksen kohteeksi. Esimerkiksi taannoinen Susanna Välimäen ja Nuppu Koivisto-Kaasikin Sävelten tyttäret -hanke toi viime vuonna tietokirjan kautta yleisempään tietoisuuteen suuren joukon 1800-luvun naispuolisia tai naisoletettuja musiikin ammattilaisia. Työtä…

Lue lisää

Osallistuin Tiedekustantajien opintomatkalle London Book Fair -tapahtumaan maaliskuussa 2024. Nämä vuosittain järjestettävät messut eroavat kovasti esimerkiksi kotimaisista kirjamessuista siinä, että kohdeyleisönä ovat kustannusalan ammattilaiset. Näillä päivillä ei niinkään törmätä kirjoihin ja kirjailijoihin, mutta kustantajiin, kääntäjiin ja konsultteihin kylläkin. Paikalla oli kustantajatahojen edustajia paljon, ympäri maailmaa. Näytteilleasettajia oli yli tuhat.

Lue lisää

In the present essay, I review and evaluate the three main hypotheses about the historical background and emergence of the nonsense syllables in the chant tradition of teretismata and kratēmata in Byzantine music. The different historical hypotheses as to the historical roots and development of this singing practice are examined and analyzed thoroughly, namely those…

Lue lisää

Lue lisää

The term hagiosophitikon is quite well-known in Byzantine chant, where it occurs in manuscripts from the 14th century onwards: Most often one encounters the designation hagiosophitikon in rubrics of settings of Psalm 1 (Μακάριος ἀνήρ) and Psalm 3 (Κύριε, τί ἐπληθύνθησαν οἱ θλίβοντές με). Nevertheless, neither the exact meaning of hagiosophitikon has ever been clearly…

Lue lisää

Cyril of Jerusalem’s notion of ecclesiastical music and praise has received very little attention in academic research. When mapping this territory, I found that the Cyrilline gradation between each stage of the ecclesial initiatory process was reflected in the author’s view of the ability of the catechetical audience to participate in psalmody. First, the early-stage…

Lue lisää

Paper presented at the ISOCM Conference in Joensuu in 2021.

Lue lisää

During the Easter Week of 1999, the composer John Tavener (1944-2013) visited the Holy Trinity Archdiocesan Greek Orthodox Cathedral in New York City, to attend a unique concert, that occured under the auspicies of His Eminence Archbishop Spyridon, featuring Tavener's sacred para- liturgical music, conducted by the late maestro Dino Anagnost (1944-2011). Using this event…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Taidemusiikkikoulutuksen keskeisen oppimisympäristön muodostavat mestari–kisälli-suhde ja konserttilava, joissa molemmissa työstetään ja esitetään musiikkiteoksia. Jotta esittäjä selviäisi työstään mahdollisimman hyvin, ehdotan opintojen tueksi reflektioon ja vertaistukeen keskittyviä kursseja sekä näkökulman muutosta aina kun se on mahdollista. Klassisen pianistin oppimisympäristössä korostuvat voimakkaasti kolme seikkaa: mestari–kisälli-suhde (mm. Åberg 2010), musiikkiteos (mm. Goehr 1994) ja ritualistinen konserttietiketti (mm. Kingsbury…

Lue lisää

Kaj Ahlsveds inledande anförande vid Bothnia Classics tvåspråkiga medieseminarium ”Synlighet i media – på vilka villkor? / Näkyvyys mediassa – millä ehdoilla?” vid Ruskfestivalen i Jakobstad 23.11.2022. Anförandet har redigerats lätt och publiceras nu på uppmaning av organisatören.     Tack för inbjudan till seminariet. Mitt namn är Kaj Ahlsved och jag är musikforskare, musikpedagog…

Lue lisää

Erottajalla sijaitsee Theodor Höijerin suunnittelema komea kerrostalo (1891), johon rakennettiin lisäosa reilu kymmenen vuotta sen valmistumisen jälkeen. Aino Ackté asui neljännesvuosisadan tässä rakennuskompleksissa, sen kummassakin osassa, kahden aviomiehen kanssa. Rakennuksen seinässä on kyllä muistolaatta, mutta siinä muistellaan jotain aivan muuta henkilöä.  Erottajalla, osoitteessa Erottajankatu 2, komeilee hiljattain liike- ja toimistotiloiksi remontoitu uusrenessanssipalatsi. Alun perin siinä…

Lue lisää

Osallistu Elokapinassa esitettävää ja soitettavaa musiikkia käsittelevään kyselyyn.Voit osallistua kyselyyn tämän linkin takaa.Kyselyssä kartoitetaan Elokapinan musiikkikulttuuria. Kysely on suunnattu Elokapinassa soittaneille tai laulaneille muusikoille. Sinun ei tarvitse kuitenkaan olla musiikin ammattilainen voidaksesi osallistua kyselyyn. Riittää, että olet soittanut jotain instrumenttia tai laulanut jossain Elokapinan mielenosoituksessa tai tapahtumassa. Kysely ei kuitenkaan koske mielenosoituksia tai tapahtumia seurannutta…

Lue lisää