Oulussa merimiehen pojaksi 28.4.1869 syntynyt K. A. Järvi kirjoitti Wikipedian mukaan  ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta yksityislyseosta vuonna 1889. Mahdollisesti tai todennäköisesti hän on ammentanut omista kokemuksistaan kuvaukseen kirjassa Peräkartanon ylioppilas (1893):Tuolla Pokkitörmällä kosken ranteessa se oli "iso koulu" joksi rahvas kaupungin lyseota nimitti. Kaksikerroksinen kivitalo se oli, vaikutukseltaan katsojaan jykevä ja totinen kuin kaikki valtion rakennukset, suhteet koruttomat, ei…

Lue lisää

Joitakin vuosia sitten ihastuin löydettyäni muistelman maininnan juhlavalaistuksesta Helsingissä 1.3.1880, kun Aleksanteri II oli hallinnut neljännesvuosisadan ja kaivoin esiin sanomalehtikuvauksenkin. Mutta vaikka väikkärin aineistossa olen lukenut lukuisista hallitsijan nimi- ja syntymäpäivien juhlistamisista valaistuksin 1700-luvulla, en ole tullut selvittääkseni jatkuiko tapa Venäjän vallan alla ja kuinka pitkään.Osittainen vastaus tuli vastaan Oulussa merimiehen pojaksi 28.4.1869 syntyneen K. A.…

Lue lisää

Olen kirjoittanut aiemminkin maisemista ja siitä tunnelmasta, mitä ne herättävät. Ulkomailla ihaillaan huikeita vuoristoja, loputtomia hiekkarantoja, kirkasta ja lämmintä merivettä. Hurmioidutaan maisemista.Kotimaassakin on kauniita maisemia, joista hurmioitua. Minulla on vielä paljon kokematta kotimaan maisemia, mutta Hailuoto teki ensikertalaiseen vaikutuksen. Lautalla sää oli vielä aurinkoinen ja kesäinen, mutta perille päästyä ilmanala muuttui harmaaksi ja sateiseksi. Ei…

Lue lisää

Oulun taidemuseossa on esillä näyttely: Vilho Lampi, väkevä lakeus.  Vilho Lampi (1898-1936) tunnetaan etenkin omakuvistaan, kansankuvauksista ja Liminkaa esittävistä maisemamaalauksista. Hänen elämänsä oli lyhyt ja taiteilijakausi intensiivinen. Lampi riisti itseltään hengen hyppäämällä Oulujoen rautatiesillalta Merikoskeen.Oulun taidemuseon näyttely esittelee Vilho Lammen keskeisintä tuotantoa 1920-30-luvuilta. Itselleni oli mielenkiintoisinta nähdä teosten avulla Lammen uskomaton taito käyttää erilaisia sivellintekniikoita…

Lue lisää

Kesäkuun alkupuolella tehty viikonloppureissu Ouluun oli odotettu irtaantuminen arjesta. Töiden puolesta oli kuitenkin sellaista haipakkaa, etten ollut ehtinyt suunnitella matkaa juurikaan ennakkoon. Edellisen kerran kävin kaupungissa ala-asteella (Tietomaa), joten kovin paljon ei muistoja paikasta ollut.Säiden puolesta sattui erinomainen tuuri, sillä suurimman osan aikaa paistoi aurinko, vaikka iltaisin oli vielä viileää. Yllätyin kuinka puistomainen tunnelma kaupungissa…

Lue lisää

Joku Finna-hakuni toi esiin Aalto-yliopiston arkiston valokuvan Olga Nordströmin opintokirjasta (CC BY 4.0). Kuvailutietojen perusteella olennaista ovat nimekkäät opettajat, eikä Nordström tai hänen opintonsa. Opettajat on jopa huolellisesti kirjattu asiasanoihin, mutta sieltä puuttuu (tätä kirjoittaessani) Olga Nordström. Hän ei kuitenkaan ole täysin tuntematon hahmo, vaan on mukana kuvataidematrikkelissa ja Suomalaisen taiteen bibliografiassa. Syntyminen Oulussa 1902 herätti uteliaisuuteni. Minkälaisella…

Lue lisää

Fredrika Pietilä vuonna 1865MuseovirastoCC-BY 4.0Oulussa 29.10.1837 syntyneen Fredrika Pietilän lyhyehköä kirjaa Kihlatut pidetään jossain määrin omaelämäkerrallisena ja ainakin jakso pihamaan leikeistä tuntuu todella koetulta:Kaisun jokapäiväinen leikkikumppani oli ajuri Matin pieni Antti. He olivat tulleet tuttaviksi Matin perheen asuessa Kaisun kotona pienessä kartano-tuvassa. Antti oli ketterä, keltakiharainen pojan nulikka, joka jo hyvin osasi ajaa isän hevosella,…

Lue lisää

Romanttisessa viihteessä on toisinaan uskottomalta tuntuvia tekoja ja käänteitä, mutta ihmiset tosiaan tekevät outoja juttuja. Frans Michael Franzén saneli vanhoilla päivillään tyttärelleen muistelmansa (*), joka sijoittuu aikaan, jolloin hän oli Turun akatemian kirjastonhoitaja eli ilmeisesti aivan 1700-luvun viimeisiin vuosiin, todennäköisesti vuoteen 1797. Tekstin nuorimmalla täyssisarella tarkoitetaan vuonna 1781 syntynyttä Margareta Helenaa.Tämän käynnin aikana kotiseudullani [Oulussa]…

Lue lisää

Oululaisen kauppiaan ja raatimiehen, Gabriel Vhaelin ja vaimonsa Elisabet Krögerin poika Barthold syntyi vuoden 1667 vaiheilla[i]. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun Akatemiasta joulun alla 1684. Jatko-opiskelujen jälkeen hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1689. Seuraavien vuosien aikana hän oli hyvin monipuolisissa työtehtävissä, sillä hän oli mm Oulun triviaalikoulun ylempi kollega,

Lue lisää

Kun isovaari Erland Amerikkaan lähti heinäkuussa 1900, lähti samalla moni muukin. Amerikansiirtolaisuuden huippuvuodet olivat 1900–1909 jolloin 150 000 suomalaista lähti merten taakse tavoittelemaan parempaa elämää. Eniten siirtolaiseksi lähteneitä, 23 000, oli vuonna 1902. Luvuissa on mukana myös Australiaan, Etelä-Amerikkaan ja Etelä-Afrikkaan siirtolaisiksi suunnanneet, mutta heidän määränsä on kuvainnollisesti kuin pisara meressä, vain muutamia satoja. Siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan oli…

Lue lisää

Isovaarini Erland Oksanen muutti Asikkalasta Kemiin vuonna 1895. Pian muuttonsa jälkeen hän meni naimisiin Oulusta kotoisin olevan isomummini Olga Marian kanssa. Mikä sai parikymppisen nuoren miehen tekemään elämässään varsin nopeassa tahdissa melkoisen isoja päätöksiä? Seikkailunhalu ja salamarakastuminen? Siltä näyttäisi, ainakin jos tulkitsee säilyneitä kirjallisia lähteitä. Erland Oksanen syntyi Asikkalan Vesivehmaan Kopposelassa 14.4.1873. Oksanen-sukunimen Erland otti…

Lue lisää