Aamulehti 1.10.1929Jumalanpalveluksissa luetut kuulutukset eivät pääse unohtumaan ja tutkimustakin niistä on tehty. Omasta päästäni kuitenkin tipahtaa jatkuvasti kaupunkien tiedotustapa, jossa kiljutaan kadunkulmissa rummutuksen jälkeen. Osaksi siksi, että tiedän siitä hyvin vähän. Wikipedia-sivu kutsuu tiedotustapaa trumputukseksi, mutta on varsin Naantali-keskeinen. Joten turvauduin jälleen kerran Kansalliskirjaston digitointeihin, painottuen suomenkieliseen lehdistöön.[1795] Åbo Tidningar 30.11.1795... Magistraten jemwäl genom trumslag låtit…

Lue lisää

Oulussa järjestettiin kuluneen tammikuun 25.–26. päivinä 1500- ja 1600-lukujen tutkimuspäivät 2024, joiden erityisteemana oli ruumiillisuus. Ruumiillisuutta tarkasteltiin keynote-puheissa ja esitelmissä ihmisen suhtautumista kehoon, samoin sitä, kuinka ruumiillisuus kytkeytyi laajempiin vallan ja identiteetin teemoihin. Menneen tapahtuman runsaslukuista ohjelmaa pääsee tarkastelemaan linkistä https://www.uudenajanalku.fi/tutkimuspaivat/. Tapahtuman järjestäjänä toimi Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto, joka keskittyy nimensä mukaisesti uuden ajan…

Lue lisää

Antti Helanderin (1851-1929) kirjassa Koulumiehen muistoja ja kokemuksia (1919) on seuraava kuvaus koulupoikien pallopelistä Oulussa 1860-luvulla.  Kevään tullessa ja lumen sulattua alkoi pallonlyönti, ja tuskin missään linnapalloa niin intohimoisesti harjoitettiin. Pallo oli nahkainen, nelikaistainen, sen sisällyksenä oli keitetyn kummipalasen ympärille tiukasti keritty villalankainen kerä. Semmoinen pallo oli kimmoava ja sopivan raskas, joten se lensi hyvin, mutta tuntuikin kämmenessä koppia…

Lue lisää

Oulussa merimiehen pojaksi 28.4.1869 syntynyt K. A. Järvi kirjoitti Wikipedian mukaan  ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta yksityislyseosta vuonna 1889. Mahdollisesti tai todennäköisesti hän on ammentanut omista kokemuksistaan kuvaukseen kirjassa Peräkartanon ylioppilas (1893):Tuolla Pokkitörmällä kosken ranteessa se oli "iso koulu" joksi rahvas kaupungin lyseota nimitti. Kaksikerroksinen kivitalo se oli, vaikutukseltaan katsojaan jykevä ja totinen kuin kaikki valtion rakennukset, suhteet koruttomat, ei…

Lue lisää

Joitakin vuosia sitten ihastuin löydettyäni muistelman maininnan juhlavalaistuksesta Helsingissä 1.3.1880, kun Aleksanteri II oli hallinnut neljännesvuosisadan ja kaivoin esiin sanomalehtikuvauksenkin. Mutta vaikka väikkärin aineistossa olen lukenut lukuisista hallitsijan nimi- ja syntymäpäivien juhlistamisista valaistuksin 1700-luvulla, en ole tullut selvittääkseni jatkuiko tapa Venäjän vallan alla ja kuinka pitkään.Osittainen vastaus tuli vastaan Oulussa merimiehen pojaksi 28.4.1869 syntyneen K. A.…

Lue lisää

Joku Finna-hakuni toi esiin Aalto-yliopiston arkiston valokuvan Olga Nordströmin opintokirjasta (CC BY 4.0). Kuvailutietojen perusteella olennaista ovat nimekkäät opettajat, eikä Nordström tai hänen opintonsa. Opettajat on jopa huolellisesti kirjattu asiasanoihin, mutta sieltä puuttuu (tätä kirjoittaessani) Olga Nordström. Hän ei kuitenkaan ole täysin tuntematon hahmo, vaan on mukana kuvataidematrikkelissa ja Suomalaisen taiteen bibliografiassa. Syntyminen Oulussa 1902 herätti uteliaisuuteni. Minkälaisella…

Lue lisää

Fredrika Pietilä vuonna 1865MuseovirastoCC-BY 4.0Oulussa 29.10.1837 syntyneen Fredrika Pietilän lyhyehköä kirjaa Kihlatut pidetään jossain määrin omaelämäkerrallisena ja ainakin jakso pihamaan leikeistä tuntuu todella koetulta:Kaisun jokapäiväinen leikkikumppani oli ajuri Matin pieni Antti. He olivat tulleet tuttaviksi Matin perheen asuessa Kaisun kotona pienessä kartano-tuvassa. Antti oli ketterä, keltakiharainen pojan nulikka, joka jo hyvin osasi ajaa isän hevosella,…

Lue lisää

Romanttisessa viihteessä on toisinaan uskottomalta tuntuvia tekoja ja käänteitä, mutta ihmiset tosiaan tekevät outoja juttuja. Frans Michael Franzén saneli vanhoilla päivillään tyttärelleen muistelmansa (*), joka sijoittuu aikaan, jolloin hän oli Turun akatemian kirjastonhoitaja eli ilmeisesti aivan 1700-luvun viimeisiin vuosiin, todennäköisesti vuoteen 1797. Tekstin nuorimmalla täyssisarella tarkoitetaan vuonna 1781 syntynyttä Margareta Helenaa.Tämän käynnin aikana kotiseudullani [Oulussa]…

Lue lisää