Julkaisuseuranta
Kaisa Kyläkoski Vuoden 2024 alusta voimaan tuleva Laki eläinten hyvinvoinnista määrää selväsanaisesti, että ”Luonnonvaraista selkärankaista eläintä ei saa ottaa elätettäväksi”. Säädös on tarpeen siksi, että villieläimiä on toisinaan pidetty lemmikkeinä ja sellainen voi ehkä vieläkin juolahtaa jonkun mieleen. Erityisesti karhujen vangitsemisella on pitkä perinne, johon liittyy eläinten kuljettaminen ja tanssittaminen maksua vastaan. Karhuja pidettiin muutenkin…
29.6.2023
03 – 06 October 2023, Oulu, Finland We are pleased to invite you to join us for a Week of Exchange in Oulu (Finland), to collectively engage with questions around ethics and methods in Arctic transformative research. Our gathering will take place from Tuesday, 3 October 2023 to Thursday, 5 October 2023. To enable broad and inclusive accessibility, parts of our Week of Exchange will be held…
Antti Helanderin (1851-1929) kirjassa Koulumiehen muistoja ja kokemuksia (1919) on seuraava kuvaus koulupoikien pallopelistä Oulussa 1860-luvulla. Kevään tullessa ja lumen sulattua alkoi pallonlyönti, ja tuskin missään linnapalloa niin intohimoisesti harjoitettiin. Pallo oli nahkainen, nelikaistainen, sen sisällyksenä oli keitetyn kummipalasen ympärille tiukasti keritty villalankainen kerä. Semmoinen pallo oli kimmoava ja sopivan raskas, joten se lensi hyvin, mutta tuntuikin kämmenessä koppia…
Oulussa merimiehen pojaksi 28.4.1869 syntynyt K. A. Järvi kirjoitti Wikipedian mukaan ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta yksityislyseosta vuonna 1889. Mahdollisesti tai todennäköisesti hän on ammentanut omista kokemuksistaan kuvaukseen kirjassa Peräkartanon ylioppilas (1893):Tuolla Pokkitörmällä kosken ranteessa se oli "iso koulu" joksi rahvas kaupungin lyseota nimitti. Kaksikerroksinen kivitalo se oli, vaikutukseltaan katsojaan jykevä ja totinen kuin kaikki valtion rakennukset, suhteet koruttomat, ei…
Joitakin vuosia sitten ihastuin löydettyäni muistelman maininnan juhlavalaistuksesta Helsingissä 1.3.1880, kun Aleksanteri II oli hallinnut neljännesvuosisadan ja kaivoin esiin sanomalehtikuvauksenkin. Mutta vaikka väikkärin aineistossa olen lukenut lukuisista hallitsijan nimi- ja syntymäpäivien juhlistamisista valaistuksin 1700-luvulla, en ole tullut selvittääkseni jatkuiko tapa Venäjän vallan alla ja kuinka pitkään.Osittainen vastaus tuli vastaan Oulussa merimiehen pojaksi 28.4.1869 syntyneen K. A.…
Joku Finna-hakuni toi esiin Aalto-yliopiston arkiston valokuvan Olga Nordströmin opintokirjasta (CC BY 4.0). Kuvailutietojen perusteella olennaista ovat nimekkäät opettajat, eikä Nordström tai hänen opintonsa. Opettajat on jopa huolellisesti kirjattu asiasanoihin, mutta sieltä puuttuu (tätä kirjoittaessani) Olga Nordström. Hän ei kuitenkaan ole täysin tuntematon hahmo, vaan on mukana kuvataidematrikkelissa ja Suomalaisen taiteen bibliografiassa. Syntyminen Oulussa 1902 herätti uteliaisuuteni. Minkälaisella…
Fredrika Pietilä vuonna 1865MuseovirastoCC-BY 4.0Oulussa 29.10.1837 syntyneen Fredrika Pietilän lyhyehköä kirjaa Kihlatut pidetään jossain määrin omaelämäkerrallisena ja ainakin jakso pihamaan leikeistä tuntuu todella koetulta:Kaisun jokapäiväinen leikkikumppani oli ajuri Matin pieni Antti. He olivat tulleet tuttaviksi Matin perheen asuessa Kaisun kotona pienessä kartano-tuvassa. Antti oli ketterä, keltakiharainen pojan nulikka, joka jo hyvin osasi ajaa isän hevosella,…
Romanttisessa viihteessä on toisinaan uskottomalta tuntuvia tekoja ja käänteitä, mutta ihmiset tosiaan tekevät outoja juttuja. Frans Michael Franzén saneli vanhoilla päivillään tyttärelleen muistelmansa (*), joka sijoittuu aikaan, jolloin hän oli Turun akatemian kirjastonhoitaja eli ilmeisesti aivan 1700-luvun viimeisiin vuosiin, todennäköisesti vuoteen 1797. Tekstin nuorimmalla täyssisarella tarkoitetaan vuonna 1781 syntynyttä Margareta Helenaa.Tämän käynnin aikana kotiseudullani [Oulussa]…