Ehdin aiemmin kesällä pohtia, miten Candace Bushnellin Kynsin hampain (2005) New Yorkissa uraa tehneille naisille kuuluisi nykyisinä some- ja digiaikoina (ks. arvio https://anulah.wordpress.com/2024/07/09/oivaltava-mutta-ontto-huulipunaviidakko/). Asiasta antaa vihjeitä toisen chick lit -kirjailijan teos, Lauren Weisbergerin Paholainen puuttuu peliin (When Life Gives You Lululemons, 2018, suom. TiinaTalvitie, Otava 2022) – siinä eräät toiset 00-luvun naiset kipuilevat sukupolvien muutoksessa…

Lue lisää

Meluinen myöhäisillan seurusteluhuone, jossa nuoret naiset koettavat luovia tietään päihtyneessä miesseurassa. Ihannekuvan mukaan illan pitäisi sujua sivistyneesti teen ja kahvin ääressä, musiikkia kuunnellen. Miehet ovat kuitenkin humalaisia ja riitaisia. Yksi nainen itkee ja väistelee miehensä kiukkua, toinen yritää säilyttää mielenrauhansa ja pitää järjestystä haukkumasanojen ja ivanaurun ryöpystä huolimatta. Kolmas kääntää selkänsä aviomiehelleen ja flirttailee seurueen…

Lue lisää

Ajan kuluminen tasoittaa eroja ja vierauden tunteita. 1900-luvun lopun musiikintuntemuksessani on valtavia tyhjiä aukkoja, ja Bon Jovin muistan lähinnä nuortenlehtien kansista, levyhyllyiltä ja radiosta. En olisi osannut nimetä oikein moniakaan kappaleita, joita dokumentissa esitetään, vaikka tunnistin sävelmän ja olen joitakin kuunnellut enemmänkin. Vaikka moni asia erottaa, niin kun katsoin taannoin dokumentin Thank You, Goodnight: The…

Lue lisää

Blogiteksti sisältää juonipaljastuksia elokuvasta Stockholms Bloodbath (2023, ensi-ilta 2024). Kuuntele myös: ”Stockholm Bloodbath – Pohjoismaiden historian suurimmat verikekkerit”, Yle Kulttuuriykkönen (16.1.2024) https://areena.yle.fi/podcastit/1-67449206 ”Suuri osa tästä tapahtui todella.” Jokseenkin näin julistaa tekstitys, kun Mikael Håfströmin Stockholms Bloodbath -elokuva vaatii ensimmäisen kuolonuhrinsa. Tukholman verilöyly kieltämättä on historiallinen tapahtuma, jossa riittää elokuvallisia juonenkäänteitä. On kahden valtakunnan välinen valtataistelu,…

Lue lisää