Julkaisuseuranta
Lectio praecursoria: Hilja Roivaisen taidehistorian väitöskirja ”Utooppisten maisematyyppien jatkumo 2000-luvulla. Kuusi pohjoismaalaista taidemaalaria” tarkastettiin Turun yliopistossa 2.12.2023. Vastaväittäjänä toimi professori emerita Tuija Hautala-Hirvioja (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Tutta Palin (Turun yliopisto).
Katsauksen kohteena on suomalaisten 1700-luvulta 1800-luvun puoliväliin rakennettujen puisten keskeiskirkkojen tilanmuodostus. Tyypit, joita käsitellään ovat sisäviisteinen ristikirkko, “pyörökirkko” eli 12-kulmainen kirkko ja kaksoisristikirkko eli kahtamoinen. Esimerkkeinä ovat pohjalaisten Rijfien “rakennusyrityksen” 12-kulmaiset kirkot ja Johan ja Matthias Salosen sekä David Rahikaisen Kaakkois-Suomeen rakentamat kahtamoiset. Nämä kirkkotyypit edustavat suunnilleen samanaikaisia puurakennustaidon paikallisia innovaatioita. Niiden tausta on Ruotsin…
In this article, I examine human–animal encounters in Instagram selfies with seagulls. I ask how human–seagull relations are visualised, narrated and negotiated in Instagram posts with the hashtag “seagullselfie”. While my total data consist of 814 Instagram posts from before 2020 with #seagullselfie, I have chosen six photographs that represent different types of human–animal interactions…
Pääkirjoitus
This article examines the video game Plasticity as a compelling narrative medium that represents and critiques the ecological ramifications of plastic consumption in the Anthropocene era. The game’s dystopian setting, where players navigate through environments devastated by plastic waste, serves as a metaphor for the real-world issues of waste management and environmental neglect. By integrating…
Artikkelissa tarkastelen Magnus von Wrightin keskeneräiseksi jäänyttä luonnontieteellistä kuvitusta Nuori harmaalokki; keskeneräinen (1836) posthumanistisen tulkintakehyksen kautta erityisesti sukupuuton tutkimuksen kontekstissa. Artikkelissani tarkastelen, millä tavoin 1800-luvulla valmistunut teos näyttäytyy, kun se altistetaan posthumanistiselle luennalle ja liitetään osaksi keskustelua sukupuutosta. Artikkelin viimeisessä luvussa liitän tulkintani osaksi keskustelua institutionaalisesta vallankäytöstä ja pohdin, kuinka taidehistoria, taiteentutkimus ja museoissa toteutettava…
I artikeln granskas konstnärsgruppen Salong 3+ konstnärliga arbete och verk genom begreppen rum, kropp och identitet. Det här är den första summeringen av gruppens arbete som gjorts inom akademisk konsthistoria. Gruppen verkade med bas i Åbo under åren 1989–1995 och deras verksamhetsförutsättningar diskuteras utifrån en ännu relativt oskriven historia av den finländska konstens kontext i…
This article aims to explore the discourse construction through the institutional apparatus and technologies within Pyhä-Luosto National Park, one of the first two national parks established in Finland, by analysing visitors’ reviews. This article investigates the causes behind the differing levels of emphasis that tourists of various languages (Finnish and other languages) and cultural backgrounds…
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista kaupunkitilaa 1960- ja 1970-lukujen modernistisen kaupunkiuudistuksen eli niin kutsutun saneerauksen keskellä. Tutkimuksen tapausesimerkkinä toimii Tampereen Amurin kaupunginosa, jonka muutosta tarkastellaan sotien jälkeistä modernismia kriittisesti käsitelleiden tekstien rinnalla. Kaupunkitila nähdään sosiaalisesti tuotettuna, tilallisten käytäntöjen, suunnitteluprosessissa muotoutuneiden käsitysten ja tiloihin erityisesti muistoissa liitettyjen merkitysten vuorovaikutteisena kokonaisuutena, kulttuureja tuottavana rakennettuna ympäristönä. Tutkimuksen primääriaineistoa ovat…
Lectio praecursoria: Lorella Scaccon taidehistorian alan väitöskirja “A Phenomenological Approach to Media Art Environments: The Immersive Art Experience and the Finnish Art Scene” tarkastettiin Turun yliopistossa 13.5.2023. Vastaväittäjänä toimi FT, museonjohtaja Leevi Haapala (Kiasma, Kansallisgalleria) ja kustoksena professori Tutta Palin (Turun yliopisto).