Hacksaw Ridge (2016)Kuva: Wikipedia.orgTällä kertaa plakkariin tarrautui Mel Gibsonin Hacksaw Ridge (2016), joka kertoo II maailmansotaan Tyynellämerellä lääkintämiehenä osallistuneesta  yhdysvaltalaisesta aseistakieltäytyjästä Doss Desmondista. Desmond sai urheudestaan sodan jälkeen Medal of Honorin. Muistin lukeneeni tästä hyviä arvioita, joten odotukset olivat suht korkealla.Valitettavasti heti kärkeen sai todeta, että elokuvan alku on pateettinen ja suorastaan siirappinen. Lapsuus veljen…

Lue lisää

Itäharjulla sijaitsevaa Mikkolanmäen patteria lähestyimme etelästä käsin, joten ensin tuli vastaan ilmatorjuntakonekivääriä varten rakennettu betoniasema.Melkoinen määrä graffitiartistien "hylsyjä" lojui tälläkin taistelukentällä.Etäisyysmittarin asema palveli nuorison kokoontumispaikkana meidän siellä mäellä käydessämmekin.1. tykkiasema.Yhdistetty etäisyysmittari- ja tulenjohtoasema, edellisen vasemmalla, jälkimmäinen oikealla.2. tykkiasema. Betonin loputtua täällä oli spreijattu kalliotakin.Mikkolanmäki on kolmesta patterista lähinnä keskustaa, ja täältä olikin hienot näköalat aina…

Lue lisää

Löysimme Ruohonpään patterin vahingossa, geokätkeilyn merkeissä, mikä myöhemmin innosti kiertämään kaikki kolme eri puolilla Turkua sijaitsevat toisen maailmansodan aikaiset ilmatorjuntapatterit. Mutta aloitetaan siis Ruohonpään Pirunmäen patterista. 2. tykkiasema.Ilmatorjuntakonekiväärin asema.Etäisyysmittarin asema.1. tykkiasema ja sen kyljeen 1944 rakennettu amputarvikesuoja.Auki murrettu ampumatarvikesuoja on nyttemmin kranaattien sijasta täyttynyt spraymaalipurkeilla.Tulenjohtoasema.3. tykkiasemaRinteestä löytyi vielä yksi maakellari, mahdollisesti ammusvarasto.Aseistuksena Ruohonpäässä, kuten myös…

Lue lisää

Pikakiväärien käyttö armeijoiden aseistuksessa on sotahistoriassa suhteellisen lyhyt vaihe, mutta niiden synty ja kehitys kuvaa paljon 1900-luvun ensimmäisen puoliskon sodankäyntiä ja etenkin ongelmia, joita I maailmansodan aikana kohdattiin taistelukentillä.Vielä I maailmansodan (1914–1918) aikana ja vielä pitkälle II maailmansotaan (n. 1939–1943) sarjatuliaseiden sijaan pulttilukollinen kivääri oli jalkaväen perusase. Sarjatuliaseet olivat raskaita, puolustukseen soveltuvia tai hyvästä asemasta…

Lue lisää

Poikkeusaikoina mieli palaa kirjoihin, joista ensi kertaa on tutustunut vaikeisiin aikoihin. Tyypillisesti kyse on silloin nuortenkirjoista tai nuorena luetuista teoksista. Poimin aamupäivällä hyllystä lapsuuden kirjoja, tosia ja tositapahtumien inspiroimia, joiden perusteella aikoinaan sain peruskäsityksen, toden tai kuvitteellisen, siitä, millaista on poikkeustila eristyksissä tai raunioissa. Anne Frankin päiväkirja on tietenkin liki vertaansa vailla oleva dokumentti juutalaisperheen…

Lue lisää

Audrey Hepburnista on kirjoitettu lukemattomia elämäkertoja, jotka keskittyvät ilmeisistä syistä hänen näyttelijänuraansa, tähteyteensä, yksityiselämäänsä ja rooliinsa UNICEFin hyväntahdonlähettiläänä. Sen sijaan hänen lapsuus- ja nuoruusvuotensa ovat jääneet jokseenkin pimentoon, ja tätä arkistomateriaaleistakin johtuvaa vinoumaa yhdysvaltalainen historioitsija Robert Matzen korjaa ansiokkaasti populaarilla otteella kirjoitetulla elämäkerrallaan Dutch Girl: Audrey Hepburn and World War II (GoodKnight Books, Pittsburgh, Pennsylvania…

Lue lisää

Kino Regina, Kansallisen elokuvainstituutin arkistojen näyttämö Helsingissä, esitti maaliskuussa harvinaisen sotaelokuvan. Pian toisen maailmansodan jälkeen valmistunut norjalainen Taistelu atomipommista, joka oli näytetty Suomessa edellisen kerran 1960-luvulla, hätkähdyttää suomalaissilmin katsottuna pohtimaan sotakokemusten erilaisuutta eri maissa ja sitä, miten elokuva välittää niitä uusille sukupolville. Norjalaiseen vastarintaelokuvaan koottiin tosielämän osallisia esittämään itseään. Taistelu atomipommista kuvaa tosielämän sabotaasioperaatiota, jonka…

Lue lisää

Cet article[1] s’intéresse à l’accueil que la France a réservé aux réfugié·e·s juif·ve·s d’Allemagne au cours des années 1933–1938. Il montre combien ces hommes et femmes ont été chaleureusement accueilli·e·s […]

Lue lisää

Nykyään todetaan useimmista sota-ajan ja muistakin aiheista, että ne ovat unohdettuja ja vaiettuja. Olli Kleemolan väitöskirjan aihe, suomalainen ja saksalainen vihollista kuvaava propaganda jatkosodan, tai Saksan tapauksessa Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan aikana 1941-1945 ei itsessään tällainen ole. Sen sijaan Kleemolan käyttämää valokuva-aineistoa on toistaiseksi käytetty pääasiallisena tutkimusaineistona vähän.

Lue lisää

Vaikka Suomen viime sotien historia on moneen otteeseen julistettu läpitutkituksi ja kuluneeksi aihepiiriksi, ainakin toistaiseksi oivaltavat tutkijat ovat kuitenkin kyenneet löytämään uusia näkökulmia sotiemme historiaan. Suomalaisen sotahistorian ja Venäjän pitkän linjan asiantuntija, tietokirjailija Carl-Fredrik Geust on uudessa teoksessaan tuonut esille aiheen, joka etenkin arkaluontoisuutensa vuoksi lienee pitkään pysynyt tabujen joukossa: Suomen armeijan palvelukseen toisen maailmansodan…

Lue lisää

With the Old BreedLuin E. B. Sledgen sotamuistelmat toisen maailmansodan Tyynenmeren sotanäyttämöltä, otsikkona tuo mikä tuossa ylhäällä lukee. Sledgen saattaa olla monellekin tuttu HBO:n minisarjasta The Pacific - Tyynenmeren taistelutoverit. Mutta tämä kirja. Vakuuttava ja vaikuttava, jonka pitäisi kuulua jokaisen lukemistoon. Se on hyvin kirjoitettu ja kieli on vaikuttavaa.E. B. Sledge, kuva wikipediastaKuvaukset Peleliun ja…

Lue lisää

Suomalainen upseeriretkikunta kävi 7.-22.9.1940 tutustumassa Saksaan ja länsirintamalle. Joukon johtajan oli kenraalimajuri Tuompo.Tästä matkasta kirjoitti viisitoistasivuisen raportin Pääesikunnan ulkomaatoimiston johtaja everstiluutnantti J.O. Hannula. Ja tämä raportti tuli meikäläiselle vastaan linnoitustoimiston arkistoa penkoessa. Syy on selvä: raportissa oli paljon arviointia länsirintaman linnoituksista, kuten Maginot-linjasta ja Belgian Eben Emaelista sekä myös Saksan Länsivallista (Westwall).Kiertomatka lähti liikkeelle Berliinistä…

Lue lisää