[…] Seuran Tvärminne-seminaarissa, jossa järjestetyn kirjoitustyöpajan pohjalta syntyi yhteiskirjoitettu blogiteksti. Pyrimme jatkossa vahvistamaan Katsomusten roolia tiedeviestijänä myös tämänkaltaisten […]

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi TammistoLARS VIKTOR STRANDSTÉN (1852-1928)"Herran armo rauha ja Siunaus! Isältä Jumalalta! ja Rauha rauhan Ruhtinaaltamme Herralta Jesukselta Kristukselta!!! Olkoon sinun ja minun ja kaikkein armo-lasten kanssa: jotka totuudessa Herran nimeä avuksensa huutavat. Idäs: Lännes: Eteläs: Pohjoises."- kirjeestä Oskar Rajakalliolle 22.3.1924.Jo vuosi sitten olisin halunnut kirjoittaa teille Lars Viktor Strandsténista, Noormarkussa syntyneestä ja Karkussa kuolleesta…

Lue lisää

Ludvig Feuerbach sanoi, että millaisia ovat ihmisten toiveet, sellaisia ovat heidän jumalansa. Karl Marx toi tähän yhteiskunnallisen ulottuvuuden kuuluisilla sanoillaan, että uskonto on oopiumia kansalle. Tiivistetysti voi sanoa, että uskonnot ovat ihmisen epätoivoisia yrityksiä vapautua luonnonlaeista. Mikä on suurin ihmistä uhkaava luonnonvoima? Kuolema. Siksi useimmat uskonnot lupaavat tavalla tai toisella vapautusta siitä. Tästä olen kirjoittanut…

Lue lisää

Aivan! Olisiko syytä enemmänkin tutkia ja selvittää tuota sitaatteihin oheisessa jutussa merkitty käsite ”oikea uskonnollisuus”? Ihan kasvatustieteitä opiskelleena ja käytännössä maalaiskunnissa eri perheissä huutolaisena asuneena pohdiskelin sisältä näiden viiden erilaisen perheen uskonnollisia käsitteitä. Jokainen niistä oli omanlaisensa, mutta myös jokainen ”ainoa oikeassa oleva” – tilanne kuvastui: ”Minä, MINÄ ja NE muut!” Myös kunkin perheen sisällä…

Lue lisää

Olen 61-vuotias helsinkiläis mies. Minut kastettiin kun synnyin mutta vanhempani erosivat kirkosta kun olin kolme vuotias. Kansakoulussa piti lukea uskontoa mutta minulle ne olivat vaín tarinoita tarinoiden joukossa. Minusta muumien tarinat olivat paljon mielenkiintoisempia ja väitän että niistä olen annostanut aimo annoksen nykyistä maailmankuvaani. Keskikoulussa oli ensimmäisellä luokalla vielä osallistuttava uskonnon tunneille, jossa opettaja vain…

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi TammistoARVID UTTER (1836-1898)Vien teidät lukijani jälleen Sauvon kirkkomaalle, jonka vainajia olen ennenkin esitellyt. Nyt nostan esiin peräti kaksi pappishautaa, joista vanhempi kytkeytyy vahvasti uudempaan. Uudemmassa lepää kirkkoherra, jota ei enää varmaan juuri missään muisteta, mutta joka aikanaan oli vahvasti osallisena siinä, että evankelinen herätysliike levisi Tampereelle ja kasvoi vahvaksi liikkeeksi Mynämäellä. Muutakin merkityksellistä…

Lue lisää

Kirjoittaja: Ossi TammistoNäin keskikesän juhlan kunniaksi ja ratoksi pieni juhannuskertomus Sauvosta vuodelta 1871, joka toki sopii muulloinkin luettavaksi. Se tuo kiehtovia väläyksiä tuon ajan juhannuksenviettoon sekä kuvauksen siitä, miten joukko taiteilijoita näki maalaispitäjän ikivanhan kirkon sekä tavat.Taiteilijakiertue saapuu SauvoonJuhannuksen tienoilla vuonna 1871 saapui Sauvon Kirkonkylään mielenkiintoinen joukko. Kyseessä oli Suomen Muinaismuistoyhdistyksen lähettämä taiteilijaretkikunta, jonka tehtävänä…

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi Tammisto AUGUST GABRIEL JUSELIUS (1818-1857)Olen aiemmin kirjoittanut täällä nuorena kuolleesta Karunan kappalaisesta Henrik Vilhelm Possénista ja hänen viimeisestä leposijastaan: https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2020/04/kirkkohistorian-henkilokuvia-karunan.html. Traagiset olivat myöskin hänen seuraajansa vaiheet, joista muistumana Karunan hautausmaalta löytyvät yksi korkea metallinen ja kolme pienempää kivistä ristiä. On siis jälleen aika suunnata tuolle hautuumaalle kuulemaan sen mullissa lepäävien ihmisten tarinoita, jotka kantavat…

Lue lisää

Kirjoittaja: Ossi Tammisto HERMAN ITÄNEN (1842-1921)Herätysliikkeittemme kehtona pidetään usein Kalannin Santtion kylää ja sieltä 1700-luvun puolivälissä alkanutta herätystä. Sen lipunkantajana on toiminut seudulla myös rukoilevainen herätysliike. Nyt luomme kuitenkin katsauksen mieheen, jota on pidetty yhtenä viimeisistä merkittävistä rukoilevaisista Kalannissa. Hän itse ei voinut kehenkään katsahtaa, sokea kun oli, mutta siihen nähden hänen maineensa, tietonsa ja…

Lue lisää

Kirjoittaja: Ossi TammistoOlen jo aiemmin kirjoittanut siitä, miten Karunan vanha puukirkko sai syntynsä (voit lukea siitä ja muuta mielenkiintoista kirkon varhaisvaiheista täältä: https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2020/09/naimakauppoja-ja-kiistaa-papin.html ). Mutta miten tuo pyhäkkö päätyi nykyiselle paikalleen Helsingin Seurasaareen? Siihen tarinaan tahdomme nyt katseemme kohdistaa, varsinkin kun tänä vuonna tulee täyteen 110 vuotta kirkon muutosta. Laitoin tähän juttuun tekstin pituuteen nähden runsaasti…

Lue lisää

Kirjoittaja: Ossi TammistoMikäli kuljette joskus itäisellä Uudellamaalla ja piipahdatte Lapinjärven kunnassa saatatte kirkkomaalla kohdata erikoisen näyn. Kaksi kirkkoa seisoo vastapäätä toisiaan, ovelta ovelle ei pitkäjalkaisen tarvitse montaa harppausta tehdä. Erikoiselle ratkaisulle löytyy selityksensä historiasta. Suurempi, 1746 valmistunut on tehty alkujaan seurakunnan ruotsinkielisten ja pienempi 1744 valmistunut suomenkielisten kirkoksi. Järjestelmä oli ollut olemassa jo 1600-luvulta asti,…

Lue lisää

 Piikkiön kirkko ei kuulu maamme vanhimpiin, tosin ei nuorimpiinkaan, sillä se on valmistunut vuonna 1755. Kirkkopitäjänä Piikkiön juuret ulottuvat kuitenkin keskiajalle asti ja näin Piikkiön kirkollakin on monta edeltäjää. Yksi tämän varhaisemman kirkollisen historian muistomerkeistä ei sijaitse enää Piikkiössä, mutta sen maine on ollut aikoinaan melkoinen ja jossain määrin yhä tunnettu. Niinpä on ehkä aiheellista…

Lue lisää

Uuden etsijät -hanke julkistaa keskeiset tuloksensa yhteisjulkaisussa, joka avaa uuden näkökulman suomalaiseen kulttuurihistoriaan Uuden etsijät. Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria (toimittajat Maarit Leskelä-Kärki ja Antti Harmainen, Teos) on monivuotisen tutkimushankkeen päätösteos. Koneen säätiön rahoituksella vuodesta 2018 toiminut Uuden etsijät. Esoteerisuuden ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa...

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi TammistoAiemmin esitellessäni Paimion ja Sauvon vaiheita isonvihan aikana (1713-1721) on ilmennyt, että meno täällä Varsinais-Suomessa on ollut huomattavasti rauhallisempaa kuin surullisenkuuluisalla Pohjanmaalla, joka joutui hirvittävän hävityksen kohteeksi. Ja vaikka täälläkään ei jääty osattomiksi julmista ihmisryöstöistä ja rankasta verottamisesta, niin ainakin papisto näyttää saaneen olla suhteellisen rauhassa.Nyt menemme kuitenkin Varsinais-Suomen saaristoon Rymättylän pitäjään, jonne…

Lue lisää

Kirjoittaja: Ossi Tammisto"ÄMTTÖÖN ESTERI" (1817-1895)Blogissa on aiemmin nostettu esiin rukoilevaisuuden parista pohjoissatakuntalainen naisvaikuttaja, Severiina Santasalo Kankaanpäästä ( https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2021/04/kankaanpaan-hurskaasti-herannyt.html ). Tälläkin kertaa liikutaan samoissa hengenmaisemissa ja samassa herätysliikkeessä, mutta hieman lännempänä ja vähän varhaisemmissa ajoissa. Ahlaisten kunnan Ämttöössä eli maallisin silmin vaatimatonta elämäänsä nainen, joka saavutti omiensa parissa suuren maineen.Merkintä Esterin syntymästä 27.3.1817 ja kolme päivää…

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi TammistoVanha pastori istuu junassa. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, sillä hän matkustaa usein. Tänäkin vuonna hän on ehtinyt ennen tätä lokakuun alun lauantaita käydä liki 60 paikkakunnalla. Onko matkapäiviä kertynyt 100 vai enemmän, kuka tietää, laskut ovat menneet sekaisin jo aikaa sitten. Evankelista ystäväkansaa on ympäri maan, ja liikkeen johtajalla on velvoitteensa sitä…

Lue lisää

Uuden etsijät -hankkeen tuoreen näyttelyn avajaistapahtuma on torstaina 14.1.2021 Helsingissä Päivälehden museossa. Itse näyttely avautuu yleisölle rajoitusten vuoksi 1.2.2021. Näyttelyä on valmisteltu pitkään ja kiihkein suunnittelutyö ajoittui syksyyn 2020. ”Uuden ja salaperäisen edessä – kirjailijat ja esoteria modernisoituvassa Suomessa” avaa hankkeemme yhtä keskeistä juonnetta,...

Lue lisää

Eräänä harmaana joulukuun iltapäivänä istuin työpöytäni ääressä selaillen Kansallisgallerian kokoelmatietokantaa. Olin aloittelemassa uutta projektia, enkä oikein tiennyt, mitä edes etsin. Vieritin teoskuvia hajamielisesti ylös ja alas, kun yhtäkkiä jotain osui silmääni. Yhdestä maalauksesta minua kohti katsoi merkillinen androogyynihahmo. Kullanvaaleat hiukset reunustivat kalpeita, ovaalin muotoisia...

Lue lisää

Uuden etsijöiden tutkija, kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen julkaisi elokuussa laajaan arkistotyöskentelyyn pohjaavan kirjan 1800-luvun lopulla Suomenkin tavoittaneesta spiritismi-innostuksesta. 1890-luvun Helsinkiin saapui maailmankuulu meedio Madame d’Esperance ja erilaisia näytöksiä ja istuntoja järjestettiin niin pääkaupungissa kuin muualla. Kaartinen kytkee spiritismi-innostuksen laajan kulttuurihistorialliseen kontekstiin fin de sièclen...

Lue lisää

Kesäkuussa julkaistiin vuoden 2019 kesäkuussa Donner-instituutissa pidetyn konferenssin pohjalta julkaisu sarjassa Scripta Instituti Donneriani Aboensis. Julkaisun toimittivat Donner-instituutin Ruth Illman ja Björn Dahla sekä Uuden etsijät -hankkeen Tiina Mahlamäki ja Maarit Leskelä-Kärki. Julkaisun artikkeleissa korostuvat konferenssin teemat eli esoteerisuus ja mystiikka, mutta myös erityisesti...

Lue lisää