Julkaisuseuranta
25.5.2023
Toukokuun lopussa juhlitaan Helsingin yliopiston Filosofisen tiedekunnan promootiota, jossa tuoreet maisterit saavat sormuksen sormeensa ja laakeriseppeleen päähänsä ja tohtorit saavat oikeuden käyttää oppiarvonsa merkkejä, tohtorinhattua ja miekkaa. Yliopistolliset promootiot ovat itse asiassa vanhimpia Suomessa vietettäviä juhlia: promootioita on järjestetty säännöllisesti vuodesta 1643, jolloin promovoitiin Kuninkaallisen Turun Akatemian ensimmäiset maisterit. 1600-luvulla promovoitiin vain maistereita, tohtoripromootio tuli…
Jo aiemmin blogissa on ollut esillä Turussa opiskellut värmlantilainen ylioppilas Petrus Magnus Gyllenius, joka tunnetaan erityisesti päiväkirjastaan. Monien muiden tapaan Gyllenius kirjoitti ylioppilasvuosinaan myös henkilörunoutta. Yksi Gylleniuksen kirjoittamista runoista kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmiin. Kyseessä on hautaruno, joka on omistettu kolmelle vainajalle: Maria, Birgitta ja Nicolaus Tollelle, värmlantilaisen kruununvoudin Gilius Giliusson Tollen (1601–1678) kolmelle…
”Kulttuuri on sellainen luksuspalvelu, johon tällä hetkellä valitettavasti Suomessa menee liikaa rahaa.” Näin lausui perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra eduskuntavaalien alla järjestetyssä puheenjohtajatentissä maaliskuussa. Hetkessä media täyttyi kommenteista ja laskelmista, joissa vertailtiin kulttuurin tukemiseen käytettyjä euroja suhteessa kulttuurisektorin tuottamiin euroihin. Se mikä on liikaa, paljon tai tarpeeksi on kai lopulta poliittinen arvokysymys. Kiistatta lausahdus kuitenkin osoitti,…
Niemelä, Jussi K. (toim.) 2021. Linkolan perintö. Esseitä puolesta ja vastaan. Tampere: Kovasana. 336 s. ISBN 9789527410134 nidottu. Kalastaja Pentti Linkola (1932–2020) on fyysisenä olentona siirtynyt ravintoketjussa kuluttajasta seuraavalle trofiatasolle, hajottajien käsittelyyn ja uuden elämän rakennusaineeksi. Luonnonsuojelija ja kirjailija otti aikanaan railakkaasti kantaa sekä ympäristöön että yhteiskuntaan liittyviin kysymyksiin. Hänen runsas tuotantonsa, elämäntapansa ja aatteensa…
5.3.2023
Onnellinen voittaja! Kuva: Päivi Remes, Dekkariseura Edellisestä päivityksestä onkin aikaa. Blogi on ollut pitkän aikaa lomalla valtavan työkiireen ja henkisen paineen takia. Viimeksi kerroin kroonisesta masennuksesta, joka minua on vaivannut nuoresta alkaen. Se alkoi muhia korona-aikana ja muuttui viime vuonna pysyväksi seuralaiseksi. Myös keho on ottanut osansa stressistä. Tämän vuoden olenkin aloittanut sillä mielellä, että…
Päivälehden henkilöuutiset voivat johtaa hienojen kirjallisuuselämysten pariin. Niin kävi professori Liisa Simolan (1938–2023) kuolinilmoituksen kohdalla 26.2.2023, kun muistosäkeenä siteerattiin Carmen Bernos de Gasztoldin Villivuohen rukous -runoa (1965). de Gasztold, Carmen Bernos. 1965. Ääniä Nooan arkista (1962 Prières dans l’arche). Suom. Rauni Turkia. Kuv. Osmo Visuri, kansi Jorma Piiroinen. Helsinki: Suomen Kirkon Sisälähetysseura. 65 s. ISBN 9516006337…
Harvinaissairaudesta ja sen ihmisistä kertova kirja sisältää perustietoa potilaille ja ajateltavaa niille, joiden kohdalle tällainen elämän kokonaisvaltainen määrittäjä ei ole osunut. Nurmela-Antikainen, Marjukka. 2022. Systeeminen skleroosi ja morfea – ”Skleroderma”. Perustietoa ja potilaiden kokemuksia. Helsinki: Suomen Sklerodermayhdistys ry. 278 s. ISBN 978-952-94-6087-8 Harvinaissairaus nimeltä systeeminen skleroosi ”Tämä tähti opettaa taipumaan.” Kansikuvassa taidemaalari Paul Kleen työstä…
24.10.2022
Vaikka itse tutkimustyö, kuten haastatteluiden analysointi ja varsinainen kirjoitustyö ovat viimeistelyrahoitushakemusten tekemisen ohella pitäneet meidät hankkeen tutkijat varsin kiireisinä vuoden 2022 aikana, olemme myös ehtineet esittelemään hanketta niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin akateemisilla foorumeilla, hiukan eri näkökulmia painottaen. Yhteistä tämän vuoden esityksille on ollut se, että verkkoyhteyksisten teamsien ja zoomien sijaan olemme voineet pitää niitä jo…
Teksti ja kuvat: Mikko Ketola Tarton yliopistossa järjestettiin 14.10.2022 juhlaseminaari Viron kirkkohistoriallisen seuran 25-vuotisen taipaleen kunniaksi. Teemaksi oli valittu kirkkohistoriallisen tutkimuksen historia Virossa ja sen naapurimaissa Latviassa ja Suomessa. Tarton yliopiston kirkkohistorian professori Riho Altnurme puhui virolaisen kirkkohistorian tekijöistä, Latvian yliopiston kirkkohistorian professori Valdis Teraudkalns puolestaan Latvian kirkkohistorian merkkimiehistä ja allekirjoittanut viimeisen sadan vuoden jaksosta…
Aboa Vetus Ars Nova -museon tutkimuskaivaukset ovat taas tämän kesän osalta ohi. Kesällä kaivauduttiin kahden kuukauden ajan Turun menneisyyteen museon sisäpihalla. Museo on tehnyt alueella kaivaustutkimuksia vuodesta 2017. Kaivaus ei tänäkään vuonna tapahtunut vain tutkijoiden voimin, vaan museon alueella myös yleisöllä on Suomessa ainutlaatuinen mahdollisuus päästä kaivamaan historiallista kaupunkia. Kesän aikana museo järjesti sekä aikuisten…
25.8.2022
Työskentelin kesällä 2022 kolme kuukautta tutkimusavustajana Ihmiset aineettoman teollisen kulttuuriperinnön haltijoina-hankkeessa. Työtehtäviini kuuluivat Warkauden Lehden numeroiden läpikäynti ja haastattelujen litterointi. Alkukesästä juhannukseen asti aloitin lehtien läpikäynnillä, heinäkuussa litteroin haastatteluja ja vielä työsuhteeni loppupuolella elokuussa palasin lehtien pariin. Kävin lehtiä läpi Kansalliskirjaston digitaalisesta sanomalehti- ja aikakauslehtiarkistosta. Tarkoituksena oli löytää artikkeleita ja uutisia A. Ahlströmin Oy:n Varkauden…
Kansalliskirjaston Mikkelin toimipiste on mukana Tieteen Taikaa – illassa, koko perheen tiedetapahtumassa Mikkelissä. Tervetuloa mukaan! Ohjelmassa mm. tehtäviä digi.kansalliskirjasto.fi -aineistoista ja arvontaa. https://tieteentaikaa.fi/
Kesä on sujahtanut ohi hurjaa vauhtia! Kaivauksilla on saatu pääasiassa nauttia aurinkoisesta (välillä hieman liiankin kuumasta) säästä, mutta satunnaiset sateetkaan eivät ole haitanneet, päinvastoin. Tämän kesän kaivauksissa on keskitytty paljastamaan nk. Forsteenin kivitalon rauniota maamassojen alta sekä laajentamaan kuoppaamme talon pihamaalla, jotta pääsemme vähitellen kaivautumaan vanhempiin, syvemmällä oleviin kulttuurikerroksiin. Erityisesti meitä on tänä kesänä mietityttänyt…
Aboa Vetus Ars Novan arkeologiset kaivaukset museon tontilla jatkuvat tänäkin kesänä. Kaivausaluetta on laajennettu Aurajoen suuntaan, jotta tutkimuksissa päästään paremmin käsiksi aiemmissa kaivauksissa esiin saatujen rakennusten pihapiiriin. Odotettavissa on, että kesän aikana saataisiin esiin 1700-luvun kivetty pihapiiri – sekä tietysti suuri määrä kiinnostavia esinelöytöjä! Yleisö on tervetullut kaivauksille aina arkeologien ollessa paikalla. Kaivauksella järjestetään Arkeologin…
Lähdin tänään museolle bussiaikataulujen takia aiemmin ja sopivasti pääsinkin aloittamaan hommat heti yhdentoista aikaan. Heli oli reippaana jo kaivuualueella porrastamassa maakerroksia, että saamme hyvän kulkuväylän kellarin reunustalle. Sää oli yön sateiden jälkeen oikein mainio kaivaushommiin ja aluksi tuli seulottua muutama ämpärillinen.Kaivausporukkaa saapui porrastetusti mukavasti ja oli todella kivaa tutustua uuteen vapaaehtoiseen, sekä nähdä pitkästä aikaa…
Terrrvetuloa virallisesti tämän vuoden yleisökaivauksien pariin!Hommat alkoivat puoliltapäivin Jannan briiffauksella tämän vuoden kaivausalueesta ja pohdinnalla, miten saisimme Forsteenin talon kellarin ympäriltä tukena toimineet vaahtolasit järkevästi pois. Aluksi lapioimme varovaisesti tukirakenteiden juuresta urakalla materiaalia veks ja tasoitimme päältä kasoja, ettei kaikki valahda heti takaisin lähtöruutuun. Isoin tuumailun paikka oli nuo varsinaiset tukirakenteet kellarin seinustalla. Miten purkaa…
Kaivauskausi 2022 alkaa virallisesti seuraavalla viikolla, mutta monttupuuhailut starttasivat jo maanantaina 23.5. Ennen kaivauspaikalle siirtymistä Ilari yllätti meidät tiilijumpalla, mitä voisin suositella jokaiselle työpaikalle keppijumpan tilalle! Siirsimme siis tutkimustiloista numeroituja murikoita tiili/luuvarastoon, mikä sijaitsee Konsulinnan kellariosaston uumenissa. Paikka oli itselleni jopa tuntematon ja hönki hauskaa muinaisuuden tuntua koko olemukseltaan. Tässä vaiheessa päivää jo huomasin, että…
KIRJOITTANUT: JORMA KONTIO Euroopan 1900-luvun vaihteessa voimakkaasti kasvavan väestön ruokkimiseksi oli maatalouden tehostaminen välttämätöntä. Lannoitteita kannatti tuoda jopa valtamerten takaa. Etelä-Amerikan länsirannikolta Perusta ja Chilestä löytyy tänäkin päivänä alueita, joista typpirikasta lannoitteeksi kelpaavaa Chilen salpietaria (natriumnitriitti) on guanon muodossa suhteellisen helppo kaivaa. Etelä-Amerikan länsirannikon vedet ovat erittäin kalaisia ja ylläpitävät seudulla runsaina pesiviä vesilintupopulaatioita, joista…
29.3.2022
Forum Marinumissa on tehty pitkäjänteistä työtä merellisen miinasodankäynnin historian säilyttämiseksi. Työ käynnistyi 2019 Turun Pansiossa sijainneen Polusmäen miinamuseon tyhjentämisellä. (Ks. mm. blogikirjoituksemme lokakuulta 2019: https://forummarinum.wordpress.com/2019/10/ ) Nyt kolme vuotta myöhemmin olemme saavuttamassa kokoelmatyössä uutta välietappia, sillä nyt on valmistumassa miinakokoelman luettelointi ja digitointi. Luettelointi on museoiden kokoelmanhallinnan kulmakivi ja suurelle yleisölle näkymätöntä museoiden arkea. Luetteloinnissa…
Museonjohtaja Kalle Kallio kirjoittaa, miten Ukrainan sota on vaikuttanut Lenin-museoon. Käydäänkö jälleen keskustelua museon sulkemisesta? Mielenosoitus Tampereen Keskustorilla. Kuva Jesse Kempe. Tutkimusvapaani päättyi ja siirryin jälleen museonjohtajaksi 1.3.2022 – siis viisi päivää Ukrainan sodan syttymisen jälkeen. Paluu olisi kieltämättä voinut olla pehmeämpikin. Onneksi hyökkäys tuomittiin maailmalla laajalti ja Venäjälle määrättiin erittäin…