Julkaisuseuranta
Oluen ystävän hapankaalipata Hapankaali on mainio ruoka, josta kannattaa vain syömistä varten poistaa ensin liika happamuus. Ei keittoakaan niin kuumana syödä kuin se keitetään. Kansakunnat ovat historian aikana usein hyökänneet toistaan vastaan juuri sen takia, että toiset tykkäävät hapankaalista ja toiset eivät. Anglosaksit kutsuvat saksalaisia yhäkin nimellä Kraut, mutta ranskalaiset ovat Elsassin välityksellä…
Ison remontin paikka Osmo Soininvaara, 20-luvun yhteiskuntapolitiikka. Teos 2021, 405 s. Pekka Kuusen teos 60-luvun sosiaalipolitiikka hätkäytti aikoinaan maamme poliittista ilmastoa. Se onnistui kääntämään päinvastaisiksi monet perinteiset ja luontaiset käsitykset taloudesta ja yhteiskunnasta, mutta ei tyytynyt vain surkuttelemaan vallitsevien käytäntöjen kehnoutta, vaan myös lupasi yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista. Ne piti vieläpä…
Sota museossa Wienin sotamuseon julkisivua koristaa suurokokoinen teksti: Sota kuuluu museoon! Siitä kaikki täysijärkiset voinevat olla yhtä mieltä, mutta eihän asia ole vielä sillä selvä, museon kannalta. Miten se sota museossa esitetään, on loputtomien kysymysten aihe. Museoväelle voidaan esittää ja esitetään helposti yhtä mahdottomia tehtäviä kuin historian opettajille. Ei muutamassa vuodessa parin viikkotunnin…
Lewenhauptin Karl XII:s officerare. Biografiska anteckningar (1920) antaa ymmärtää, että Merimaskussa 10.8.1727 syntyneen ratsumestari Fellbomin pojan äiti oli Anna Elisabet Starck. Kastemerkinnässä äitiä ei mainita, mutta on toki mainittu lapsen saama nimi: Alexander Magnus Fellbom.Tämä vietti lapsuutensa (todennäköisesti) Merimaskun Sannaisissa, jossa isänsä oli asunut jo ennen sotaa. Lapsuuden jakoi isosisko Anna Elisabeth (kast. 2.2.1725) ja vähemmän aikaa…
Laittamattomasti sanottu Diletantit ja kaiken maailman intellektuellit herättävät usein pahennusta sillä, että sekaantuvat asioihin, sellaisillakin aloilla, joilla eivät ole auktorisoituja asiantuntijoita. Järjestyneessä yhteiskunnassa tällainen saattaa aiheuttaa hämmennystä ja epäjärjestystä ja on luultavaa, että myös ns. ei-normatiivinen kielenkäyttö saa vahvistusta tällaista reittiä, jota on siis syytä jo periaatteessa karttaa ja varoa. Olisi kuitenkin väärin…
Ihmiskauppaa idässä Jukka Korpela, Idän orjakauppa keskiajalla. Ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta SKS 2014, 286 s. Kun yksinkertaisin sopuliaines meilläkin on höyrähtänyt ihmettelemään ja kauhistelemaan orjuutta Amerikan puuvillapelloilla ja yrittänyt kaikin tavoin löytää myös omalle kansallemme arvollista sijaansa tuota kurjaa ilmiötä hyväkseen käyttäneiden herrakansojen keskuudessa, on siltä unohtunut katsoa lähemmäs. Olihan sitä orjuutta…
Mummon salaisuus Alex Schulman, Polta nämä kirjeet. Nemo 2020, 277 s. Sven Stolpe ja Olof Lagercrantz tunnetaan hyvin Suomessakin. Ruotsissa he ovat kansakunnan kaapin päälle nostettuja älykköjä, jollaisille meiltä ei oikein voi löytää vastinetta. Ehkäpä joku Paavo Haavikko tai Veijo Meri saattaisi kuulua samaan kategoriaan -vaan tuskin sittenkään. Ruotsissa suuren lehden päätoimittajasta,…
Luetun ymmärtämisestä Vanhan sananlaskun mukaan hölmö jää tuijottamaan sormea, kun sillä yrittää sille kuuta näyttää. Keskustele siinä sitten samaan aikaan sormien ja kuiden ominaisuuksista ja odota, että tulee repliikkejä, joihin on oikeasti kiinnostavaa vastata… Onhan se hienoa, että meidänkin vähäpätöiseen maahamme vihdoin saatiin hyvä lentokone, olipa sitten vaikka Amerikasta asti. Aikoinaan puhuttiin paljon…
Suurvallan synty Motto: Mi huuto ja hurraa kadulla kajaa? -Siellä tyhmyys aasin valjaissa ajaa! Enpä muista ihan äsken nähneeni niin suurta määrää facebook-harrastajia juhlamielellä, suoranaisessa hurmiossa kuin tänään. Tunteet liekehtivät kuin Suomi-Ruotsi-maaottelussa. Yleinen käsitys näyttää olevan, että Suomi on nyt nostettu suurvaltojen joukkoon. Syykin on selvä: on muuten meillä nyt sellaiset pyssyt,…
Eilen huomasin sukututkijan FB-tiedustelusta, että Helsingin yliopiston verkkosivu-uudistus on tuhonnut Kansalaismuistin. Ainakaan siitä ei löydy sivuiltaan sanaakaan ja googlaus yhden sivun sisällöllä ei tuota mitään tulosta.Mutta googlaus kertoi asiaa, jota en tiennyt, vaikka tässä taannoin yritin kartoittaa historiantutkimuksen ja internetin varhaisvaiheita.Hesari kertoi (jo!) 6.11.1998, että "Kansalaismuistiin" toivotaan mukaan satoja asukkaita. Idean toimivuutta testattiin tuolloin Koillis-Helsingissä.Projektin…
Johanna Ilmakunnaksen ja Anu Lahtisen toimittama ”Perheen jäljillä” on ehdokkaana Vuoden historiateokseksi!Lue myös FT Anna Niirasen kirja-arvio Agriolaverkossa:https://agricolaverkko.fi/review/arkea-tunteita-ja-perhesiteita-artikkelikokoelma-perheen-historiasta-keskiajalta-nykypaivaan/”Perheen jäljillä” luotaa 1400-luvulta tähän päivään, millaisissa perheissä ihmiset ovat eläneet. Kirja avaa lukijalle yhtaikaa tuttuja ja odottamattomia näkymiä, yhtäläisyyksiä ja eroja. Millaisia merkittäviä muutoksia perhesuhteet ovat historian saatossa kokeneet? Historian Ystäväin Liitto on jakanut Vuoden Historiateos –palkintoa…
Lue tai lataa maksutta sivulta kotiseutuliitto.fi/kotiseutuposti
Vuoden viimeisessä Kotiseutupostissa jatkamme nuoria koskevalla teemalla. Tällä kertaa lehdessä tarkastellaan, minkälaista kotiseututoimintaa kouluissa tehdään. Hyviä malleja on paljon, kuten juttupaljoudestakin voi jo havaita. Kotiseutuyhdistykset ovat erinomaisia yhteistyökumppaneita kouluille. Yhdistykset voivat tarjota niille osaamistaan, ja koululaiset saavat tietoa asioista, joista voi kertoa kotiseudustaan maailmalla: ylpeyden aiheita ja vankat juuret. Lehdessä näkyy myös Rovaniemen Kotiseutupäivien lähestyminen syyskuussa 2022. Kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio kertoo sivulla 22, miksi ensi vuonna kannattaa ottaa suunta kohti Lapin ja Rovaniemen tarjoamia omaperäisiä kulttuurielämyksiä. Numerossa 1/2022 kerromme kuntien kestävyysideoista. Lähetä viesti, jos tiedossasi on hyvä esimerkki! Osoite on .Tämän vuoden tammikuussa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kalevalaseura järjestivät osana Tieteiden yötä keskustelutilaisuuden otsikolla Outoja tapauksia. Valmistauduin tilaisuuteen pohtimalla, milloin itse olin viimeksi kokenut ”outoutta”. Pitkä kokemus juristina ja tutkijana on johtanut siihen, että joskus joudun miettimään, olenko kyynistynyt, kun vain harvoin järkytyn oudoistakaan... Lähde
1) Vuodenaikaan sopimattomasti ruohonleikkurin ilmoituskuva Helsingfors Dagbladista 17.7.1875. Kirjoitin laitteen historiasta lyhyesti muutama vuosi sitten, mutta en löytänyt tämän mallin kuvaa.2) Muutama vuosi sitten kävin Tallinnassa ihailemassa Michel Sittowin maalauksia. Tutustumiseen innosti Tapio Salmisen esitys, josta kävi ilmi Sittowin Suomesta lähtenyt äiti. Salminen on yhdessä Anu Mändin kanssa kirjoittanut äskettäin julkaistun ja vapaasti luettavan artikkelin "Michel…
Piikkiön kirkko ei kuulu maamme vanhimpiin, tosin ei nuorimpiinkaan, sillä se on valmistunut vuonna 1755. Kirkkopitäjänä Piikkiön juuret ulottuvat kuitenkin keskiajalle asti ja näin Piikkiön kirkollakin on monta edeltäjää. Yksi tämän varhaisemman kirkollisen historian muistomerkeistä ei sijaitse enää Piikkiössä, mutta sen maine on ollut aikoinaan melkoinen ja jossain määrin yhä tunnettu. Niinpä on ehkä aiheellista…
9.12.2021
Teolliseen työhön liitetyt mielikuvat yksitoikkoisena liukuhihnatyönä muuttuvat hitaasti, kuten mielikuvilla yleensä on tapana. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi lokakuun loppupuolella 2021 osaavista koneistajista olevan Suomessa pulaa. Yhtenä syynä pätevien hakijoiden puutteeseen mainittiin se, että alalle ei hakeuduta, koska nuorten käsitykset teollisuustyöstä ovat vanhanaikaisia. (HS 23.10.2021) Tutkimushankkeemme pureutuu juurikin selvittämään, millaista ammatillista osaamista (puunjalostus, metalli- ja teknologia)teollisuudessa…
Eilen minulla oli ilo istua vaarini Erkki Ilmavallan teinivuosien valokuva-albumin äärellä tätini ja enoni kanssa. Jostain syystä tämä albumi ei ole selailussa kulunut. Tätini ja enoni eivät muistaneet sen sisältöä nähneensä. Minulle sitä näytettiin kerran ennen vaarini kuolemaa, mutta kun 2007 tein kirjaa Ilmavallaksi ja Ilmavaltana. Erkki Ilmavallan esipolvet ja nuoruusvuodet albumia ei joko löytynyt tai en…
Eilen aloitettu muistiinpanosiivous loppuun.3.12. hypin paikasta toiseen. Koko päivän oli käynnissä tutkimusetiikkaan keskittynyt Kirkkohistorian päivä, joka oli erinomaisen mielenkiintoinen. Pääpuhuja Anu Koskivirran esitelmässä lomittui kuolemantuomion historia, rikoshistorian tutkimushistoria ja hänen henkilökohtainen kokemuksensa kuolemantuomioiden tutkimuksesta ja näkemyksensä historiantutkimuksen etiikan kehityksestä. Itselleni tuli paljon uutta tietoa viimeksi mainitusta, mikä viittaa siihen, että jotkut osat kirjasta Historiantutkimuksen etiikka…
Aikakautensa tulkki Paavo Rintala, Rikas ja köyhä. Romaani Helsingistä ja Oulusta vv. 1951-52. Otava 1955, 382 s. Paavo Rintala on niitä kirjailijoita, joiden uutta kirjaa ainakin minulla oli tapana aina vuosittain odottaa joskus 1970-80-luvuilla. Toinen oli Hannu Salama. Näitä kahta, kovin erilaista tyyppiä yhdisti heidän roolinsa todenpuhujina. Siinä, kun Rintala, wikipedian mainion…
En edelleenkään osaa tehdä verkkoesityksistä blogilleni perinteisiä tapahtumarapsoja, mutta pöydältäni löytyi joidenkin tilaisuuksien muistiinpanoja, joista vielä saan tolkkua.17.11. ruotsalaisessa Agrarhistoria-seminaarissa esiteltiin hanketta Fideikommiss i Sverige under 400 år. Tähän sääntöperintöön tutustuin hyvin kevyesti vuosia sitten. Tuolloin jäi käsitys, että kyse oli vain aatelin jutusta, mutta esityksestä kuulin, että porvaristokin oli fideikomissioita perustanut. Ilmeisesti joissakin tapauksissa…