Prikka-palvelu on työkalu nykydokumentointiin Turun museokeskuksen Prikka-palvelu on päivitetty ja avattu uudestaan. Palvelun avulla museo tallentaa muistoja ja kokemuksia Varsinais-Suomesta. Paikkatietoon perustuva sivusto mahdollistaa digitaalisen joukkoistamisen nykyajan dokumentoinnissa sekä museokokoelmien tietosisältöjen rikastamisen. Samalla tavoitteina ovat paikallisen identiteetin vahvistaminen ja kulttuuriympäristöjen arvostuksen kasvattaminen.                   Näkymä Humalistonkadulta Yliopistonkadulle, 1967. (Kuva: Keijo Hakanen /…

Lue lisää

Fennougristiikka on suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusta. Fennougristisen tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan kuuluvien kielten sukulaissuhteita ja niiden alkuperää sekä rekonstruoida kantakieliä, joista eri kielet ovat kehittyneet. Kielikuntaan kuuluvat kielet ovat lähtöisin samasta kantakielestä, ja eri kielet ovat kehittyneet jokainen omanlaisekseen ajan myötä. Kielissä on kuitenkin niin paljon samaa niin kieliopissa kuin sanastossakin, että ne…

Lue lisää

  La chimera - sielujen aarteet (2023) on kansanfarssia muistuttava tarina seitsemästä muinaishautojen ryöstäjästä, joista yhdellä, tarinan päähenkilöllä, on maaginen kyky löytää maanalaisia hautapaikkoja. Alice Rohrwacherin muihin elokuviin verrattuna se on yllättävän kevyt ja juonellinen ja romanttinen, mutta aivan yhtä lumoavan omaperäinen tyyliltään, köyhyyden pyhyyttä pasolinimaisen nöyrästi julistavana elokuvana. Maagiseksi realismiksi kai tällaista iloittelevasti historiaaan…

Lue lisää

”Mitä on olla historioitsija” – Nuorten historiantutkijoiden kesäpäivät 14.–16.8.2024 Helsingissä Ilmoittaudu 30.4. mennessä! Ilmoittaudu mukaan Nuorten historiantutkijoiden kesäpäiville verkkolomakkeella. Nuorten historiantutkijoiden kesäpäivät järjestetään 14.–16.8.2024 Helsingin yliopiston ja Tieteiden talon tiloissa. Kyseessä on jatkokoulutustapahtuma, jossa käsitellään kaikkia historiantutkijoita koskettavia ammatillisia kysymyksiä, pohditaan historiantutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä luodaan mahdollisuuksia tutkijoiden verkostoitumiselle yli yliopisto- ja erikoisalarajojen. Kesäpäivien teemoja…

Lue lisää

Lukuaika: 3 min. Suomessa 1970-luvulla diakoniaa ja teologiaa opiskellut Munib Younan päätyi kirkkonsa piispaksi ja Luterilaisen maailmanliiton presidentiksi. Hän on ollut merkittävässä roolissa muistuttaessaan palestiinalaisten kokemuksista pitkittyneen konfliktin keskellä ja pitäessään esillä palestiinalaiskristittyjen näkökulmia – niin Suomessa kuin maailmalla. Younanin ajattelun piirteitä esittelee Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anne Heikkinen. Israelin ja Palestiinan pitkä konflikti on synnyttänyt…

Lue lisää

Excavations at the site of a Roman fort in Stuttgart-Bad Cannstatt have unearthed a heavily worn sandstone statue identified by the State Office for Monument Preservation (LAD) as a Romano-Germanic deity. The kneeling figure has a human head and arms, with hands placed on the hips and legs, but the legs are not human in…

Lue lisää

 Sekurokratian agonia   Arto Luukkanen, Putinin perukirja. Tarina Venäjän sekurokratian itsetuhosta Ukrainassa ja siitä, kuinka Suomi karkasi idän karsinasta Naton pilttuuseen. Docendo 2024, 461 s.   Kroisoksen kohtalo on tunnettu (ks. Vihavainen: Haun kroisos tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com). Häntä ylistettiin ja hän itse ylisti itseään ihmisistä onnellisimpana. Kaikki meni hyvin. Yhtäkkiä Kroisos sai kuitenkin nähdä menettäneensä kaiken.…

Lue lisää

Ulla Moilanen Eläimille menneisyydessä annetut nimet ovat kiinnostavia, sillä ne voivat kertoa ihmisten asenteista eläimiä kohtaan ja monista kulttuurisista käytänteistä. Nimeäminen on keino yksilöidä eläin, ja sen voi toisaalta myös ymmärtää antropomorfismina, mikä tarkoittaa inhimillisten ominaisuuksien liittämistä eläimeen. Etenkin eläinten hellittelynimet ja eläimillä käytetyt ihmisnimet voivat heijastella eläimiin muodostuneita tunnesiteitä. Läheiseen suhteeseen viittaa esimerkiki 1200-luvun…

Lue lisää

Vuoden 1757 (*) alkaessa Turun linnassa pisimpään istunut vanki oli edellisessä heinäkuussa tullut  kiteeläinen talollinen Matts Mattsson, joka oli ilmiannettu murhasta. Hän odotti pääsyä hospitaaliin vielä helmikuussa.Vuodenvaihteen olivat olleet linnassa myös Nousiaisten Kärmälän kylästä isäänsä lyönyt talollisenpoika Simon Eriksson, joka lähti Turusta 28.1.1757 saadakseen raipparangaistuksen. Sekä anoppiaan pahoinpidellyt halikkolainen renki Matts Mattsson, joka lähti linnasta 28.2.…

Lue lisää

I have been meaning to write a proper blog post about my frustrations regarding some of the discourse within archaeology around making amends for the discipline’s contributions to oppression and violence – in fact, this post has probably been sat unfinished in my drafts for a few years now. But these frustrations have certainly reached…

Lue lisää

Heikki Nenonen kirjoittaa vierasblogissa muistin politiikasta ja lähimenneisyyden uudelleenarvioinnista Virossa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 vaikutti merkittävällä tavalla Euroopassa harjoitettavaan muistin politiikkaan ja lähimenneisyyden uudelleenarviointiin, eikä vähiten entisissä Neuvostoliiton maissa. Virossa tämä näkyi niin sanottujen punamonumenttien maanlaajuisena, nopeasti toteutettuna poistamisoperaationa ja siihen liittyvänä julkisena keskusteluna. Aihe ei sinällään ollut uusi: viimeistään vuoden 2007 Tallinnan Pronssisoturi-kiistasta…

Lue lisää

Oletko koskaan miettinyt, mistä tulit tai kuka olivat esi-isäsi ja -äitisi sukupolvia sitten? Sukututkimus tarjoaa kiehtovan mahdollisuuden sukeltaa menneisyyteen ja löytää vastauksia näihin kysymyksiin. Se on kuin palapelin kokoamista, jossa jokainen löytynyt yksityiskohta tai fakta lisää kokonaisuuden ymmärrystä. Mutta tämän palapelin kokoamisessa yksi avaintekijä on ylitse muiden: luotettavat

Lue lisää

Bloms Bästa Bitar 18.4.2024 The post Är Ryssland fortfarande ett imperium? appeared first on René Nyberg.

Lue lisää

Yoram Gross (1926–2015) was born in Krakow Poland, to a Jewish family. He lived during WW2 under the Nazis, with his family on Oskar Sch­in­d­ler’s list of humans rescued from slaughter in 1944, but the Grosses survived by moving hiding places dozens of times.Dot and the Kangaroo, 1977, yoramgrossfilmsThe Camel Boy1984, IMDbYoram’s first love was music,…

Lue lisää

Av: docent Johanna Wassholm I Åbo länsstyrelses arkiv finns en tjock bok med titeln Förteckning öfver från landet förviste personer, eller sådane hvilka blifvit efterlyste 1815–1862. I alfabetisk ordning listar den hundratals utlänningar som har förvisats från det ryska riket – eller som inte får släppas in över dess gränser. Boken är ett av många…

Lue lisää

Two 18th century glass bottles of cherries have been discovered in the cellar of George Washington’s Mount Vernon estate. The dark green glass bottles were found still sealed and upright. Their shape dates them to the 1740s or 50s, and since a brick floor was laid above them in the 1770s, that means they haven’t…

Lue lisää

   Vladimir Solovjev, yksi Vladimir Putinin 2000-luvun takapiruista - eikä ollenkaan pahimmasta päästä - totesi kerran ikään kuin ohimennen, että Aleksanteri I toimi kristikunnan yhdistäjänä viitaten siihen, että Aleksanteri oli sen liittouman johdossa, joka Napoleonin tappion jälkeen eteni aina Pariisiin saakka. Onhan se saavutus, Stalinkin pääsi vain Berliiniin Saksan toisessa maailmansodassa kärsimän rökäletappion jälkeen. Voiko…

Lue lisää

 180 totuutta   Juho August Hollo on tehnyt kansakuntamme kulttuurin hyväksi enemmän kuin kymmenet muut ahkeratkaan kulttuurin alalla ahertaneet. Hän oli kasvatustieteen professori ja kriitikko, mutta ennen kaikkea kääntäjä, suurten klassikkojen uupumaton kääntäjä. Hänen kääntämiään ovat muun muassa monet Cervantesin, Francen, Stendhalin, Dickensin, Swiftin, Goethen, Dostojevskin, Tolstoin, Hamsunin ja Nietzschen teokset.  Kielitaito oli paitsi syvällinen,…

Lue lisää

Aamulehti 4.7.1937Fredrik Thure Wessman (1854-1932) kuuluu henkilökohtaisten sankarieni joukkoon, joka dokumentoi 1800-luvun elämää pohtimatta oikeutusta tai historiankirjoituksen metodeja. Minä kohtasin hänet satunnaisessa sanomalehtihaussa ja voin vain toivoa, että tekstiensä ja valokuviensa käyttö Jyväskylän historiankirjoituksessa on ollut runsasta.Toivottavaa on myös se, että jossain on jo kattava lista sanomalehtikirjoituksistaan, mutta harjoituksen vuoksi kokosin oman yrityksen. Tekstihakuihin jäi…

Lue lisää

David Stevensonin kirjan 1914-1918: The History of the First World War (2004) takakansiteksti lupaa sen olevan "The best comprehensive one-volume history of the war yet written". Paljon luvattu, ja kyllä kirja mielenkiintoinen onkin, vaikka - tai koska - keskittyy myös paljon muuhun kuin taisteluihin.Aristoteliaanisesti Stevenson jakaa sodan alkuun (Outbreak), keskikohtaan (Escalation) ja loppuun (Outcome), taitekohtina…

Lue lisää