Julkaisuseuranta
Kotimainen kaunokirjallisuus neuvottelee parhaillaan somekäyttäytymisen kysymyksiä: sosiaalisesta mediasta on tullut arkinen, elämään ja identiteettityöhön kiinteästi sisältyvä elementti, joka rytmittää ja ohjaa päivittäisiä toimia. Ilmiötä tarkastellaan analysoimalla Anna-Kaari Hakkaraisen romaanin Kristallipalatsi (2016) blogijulkaisemisen minätekniikoita. Foucault’n minätekniikat (technologies of the self) ovat kontekstisidonnainen joukko itsetutkiskelun ja itsensä kehittämisen menetelmiä, joiden avulla yksilö pyrkii onnellisemmaksi, viisaammaksi tai jonkin…
Sosiaalityössä tarvitaan tietoisuutta sukupuolen merkityksestä osana alan käytäntöjä ja eriarvoisia rakenteita kansallisvaltiolliset ja länsimaiset rajat ylittäen. Tässä tutkimuksessa tarkastelen sukupuolen representaatiota suomalaisten opiskelijoiden kirjoituksissa sosiaalityön harjoittelussa Tansaniassa. Tutkimuskysymykset ovat: millaisia sukupuolen ja tyttöyden representaatioita sosiaalityön opiskelijoiden kirjoituksista muodostuu ja miten nämä representaatiot merkityksellistyvät sosiaalityön opiskelijoiden ammatillisten käytäntöjen harjoittelussa Tansaniassa? Lähestyn aihetta etnografisella tutkimusotteella tuotetulla aineistolla,…
Kulttuurintutkimuksen seura on juhlinut kuluneena vuonna 40-vuotissyntymäpäiviään. Ensi vuonna on Kulttuurintutkimus-lehden vuoro.
Turun yliopiston englannin kielen professori Joel Kuortti täytti kesäkuussa 60 vuotta. Viisi kulttuurintutkijaa pureutuivatKulttuurintutkimus-lehden entisen päätoimittajan tuotantoon. Joel Kuortille omistetuissa juhlaesseissä päädytäänkeskusteluun suomalaisen kulttuurintutkimuksen identiteetistä, halusta kuunnella toista, tavallisuudesta ja akateemisistapätkätöistä.
This is not an academic text. Wow. It has been several months since I last posted something here in AD. It’s kinda weird trying to survive a pandemic amid a coup d’état attempt here in Brazil. For that and for my lack of productivity, I apologize. But I have to say that I feel no…
Iida Valkonen: Kotelo, 2022-2023, valokuva ja piirros.Kaikki tietävät miltä tuuli tuntuu. Lämmin kesätuuli kasvoilla tai talven viiltävä viima, joka puskee vaatteiden läpi ja saa poskipäät kipristelemään. Mutta miltä tuuli näyttää? Taidehistoria tuntee tuulen muun muassa antiikin Kreikan mytologioista, joissa tuulten jumalat - anemokset - on kuvattu esimerkiksi siivekkäinä miehinä tai hahmoina, jotka näyttävät puhaltavan ilmaa…
Miksi jotkut ritualistit ovat jääneet jälkimaailman muistiin pyhinä miehinä kuten apostoli Pietari? Ja miksi toiset ritualistit muistetaan noitina ja velhoina? Antiikki nyt! podcastsarjan uusimmassa jaksossa kerron yhdestä antiikin salamyhkäisimmistä hahmoista, Simon Samarialaisesta, jonka jälkimaailma tuntee Simon Maguksena. Miten Simon Samarialaisesta tuli Noita-Simon? Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä, Anchorissa, Apple podcasteissa ja suoraan täällä: Blogin otsikkokuva on Toulousen Saint-Sernin kirkon koristelua…
Pitkästä aikaa katsoimme Stanley Kubrickin elokuvan 2001: Avaruusseikkailu (2001: A Space Odyssey, 1968). Taisin nähdä sen ensimmäisen kerran Turun elokuvakerhon esityksessä Dominon valkokankaalta 1980-luvun alussa. Visuaalisesti vaikuttava, eeppinen teos oli omimmillaan suuressa kuvakoossa. Seuraavat kerrat taisinkin tihrutella elokuvaa VHS-kasetilta, varmaankin väärässä kuvasuhteessa. Televisiossa 2001: Avaruusseikkailu nähtiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1990. Olen syntynyt vuonna 1961,…
Zacharias tai tuttavallisemmin Sakari Topelius syntyi Uudenkaarlepyyn lähellä, Kuddnäsin tilalla vuonna 1818 ja kuoli Sipoossa 1898. Tuskin on ketään yli 60-vuotiasta tässä maassa, joka ei olisi lukenut hänen tuotantoaan. Toki hän on tuttu myös nuoremmille sukupolville. Saamansa kotikasvatuksen pohjalta hän korosti omassa elämässään ahkeruuden ja avuliaisuuden ihanteita. Hänen kerrotaan olleen
Vuosituhannen vaihteessa kiinnitin huomiota siihen, että Osakunnan juhlasalissa Turun ylioppilastalolla soi usein laulu, jossa joku huusi apua mereltä päin. Se oli hyvin suosittu, eläytyen laulettava kertosäe. Maija Vilkkumaan levy, Pitkä ihana leikki, tuli myöhemmin vastaan ilmeisesti Yhteishyvän levysuosituksissa – sellainen leike on talletettuna oman levyn sanavihkon välissä. Jos 1990-lukuani sävyttivät CMX:n kulloisetkin levyuutuudet, 2000-luvun ensimmäinen…
Olen harrastanut aina silloin tällöin Henry Hathawayn elokuvien katsomista, mutta projekti on aina keskeytynyt. Aikanaan 1990-luvulla hankin puuttuvia elokuvia Yhdysvalloista NTSC-nauhoina tai vaihtureina Peter von Baghilta. Mieleen on jäänyt Petterin VHS-kasettien paketti, jossa oli saatteena lyhyt viesti: ”Tule onnelliseksi niin kuin miljoonat ennen sinua!” Tulinhan minä, ja totta: Hathaway on aina ollut mainstream-ohjaaja, jonka elokuvat…
Mielenkiinnolla luin joulun aikaan tuoreen kirjan Linnoituspataljoona 3 jatkosodassa - Salpalinjalta Kannaksen kohtaloihin. Kirja on Salpalinja-museon julkaisuja nro 5 Miehikkälä 2023. Kirjan tekijä on historiantutkija FM Antti Kovanen Helsingistä. Sivuja kirjassa on 248. Kirjan asiatieto perustuu kahden pataljoonassa taistelleen Pohjois-Vehkalahden (nyk. Haminaa) miehen, Jorma Liikkasen ja Martti Saarennon omiin ja heidän keräämiin aseveljiensä muistitietoihin. Ensimmäiset…
Warnerin tuottama ja Peter Godfreyn ohjaama Naisreportteri rakastuu (Christmas in Connecticut, 1945) sopisi erinomaisesti televisio-ohjelmistoon jouluna. Katsoin elokuvan viimeksi yhdeksän vuotta sitten, ja bloggasin siitä silloin. Sujuva screwball-komedia tarjoaa nokkelaa sanailua, yllättäviä juonenkäänteitä ja erinomaisia näyttelijäsuorituksia. Naispääroolia, toimittaja Elizabeth Lanea esittää Barbara Stanwyck ja muhkeaa lehtipomoa Alexander Yardleya Warnerin film noir -elokuvista tuttu Sydney Greenstreet.…
Janne Soisalo, Teemu Väisänen & Katja Hippeläinen Wellamo-opisto on järjestänyt vuosina 2022–2023 arkeologisia yleisökaivauksia, joiden tavoitteena on ollut tutkia kivikautista Kyynäröjärven kankaan asuinpaikkaa Padasjoella. Vesireittien varrella oleva asuinpaikka on houkutellut leiriytymään jo tuhansien vuosien ajan jättäen jälkeensä monipuolisen löytöaineiston aina tyypillisen kampakeramiikan ajoista rautakauteen asti. Sijainti ja tutkimushistoria Kyynäröjärven kankaan asuinpaikka sijaitsee Padasjoen kunnan luoteisosassa…
Neuloin vuonna 2023 yli 60 neuletyötä. Aivan tarkkaa lukua on vaikea sanoa, koska osa valmistuneista neuleista on jäänyt dokumentoimatta. Kevät- ja kesäkuukausina neuloin vähemmän, talvikuukausina enemmän. Neuloin kahdeksan paria merino-silkkimohair-lapasia tai -kynsikkäitä, noin 20 paria villasukkia ja seitsemän paria vauvansukkia. Syntyneille ja pian syntyville vauvoille tein kahdet prinsessa Estellen vauvannutut, yhden vauvanpeiton, yhden Musta susi…
Joulunajan kunniaksi päätin tarkastella hauholaisten aatelisnaisten perukirjoja ja niissä mainittuja koruja. Perukirjoissa otsikon ”kulta” alaisuudessa lueteltiin vainajan arvokkain omaisuus eli kultaiset esineet, jotka olivat naisilla pääosin koruja. Toisena otsikkona oli ”hopea”, jonka alla saattoi myös olla koruja, joskin enemmän kuitenkin astioita. Ikävä kyllä, perukirjoissa ei kuvailla koruja kovinkaan tarkasti. Tärkeintä oli ilmoittaa metalli ja laskea…
As promised, here’s a list of the anthropology and archaeology blogs that are still active from Jason Antrosio’s archive from 2017. I found one site that’s actually not active, so that brings us down to 76 blogs that are still running. But Lorena Gibson just posted a new piece on Anthropod, so that brings us…
Tutkimuksessa tarkastellaan varhaisen suomalaisen tekniikan tohtorin Benjamin Mitron, vuoteen 1918 Mitrofanoffin, elämänkulkua keskittyen eritoten hänen ylittämiinsä rajoihin ja toimiensa moninaisuuteen. Hänet on aiemmin tunnettu lähinnä Tampereen elintarpeiden tarkastajana sekä Vienan karjalaisten yhdistystoiminnasta. Olen koonnut ja varmistanut tietoja hänestä useista arkistoista ja etsinyt julkaisuja sekä kartoittanut muuta toimintaa Kansalliskirjaston digitoimista aikakaus- ja sanomalehdistä. Mitrofanoff syntyi Laihialla…
Tekniikan Historian Seura jakoi syyskokouksessaan Tekniikan Museolla 11. joulukuuta palkinnon parhaasta Tekniikan Waiheissa vuosina 2021-2022 julkaistusta artikkelista. Palkinnon voitti dos. Petri Paju artikkelillaan "Atomipapisto, ydinjätevaaran semiotiikka ja Suomi. Ydinjätehuollon tulevaisuusajattelun reunoilla." (Tekniikan Waiheita 2/2022). Artikkeli käsittelee suomalaista keskustelua ydinjätteiden loppusijoituksesta ja siitä, kuinka ydinjätteistä voidaan varoittaa tulevaisuuden ihmistä.
22.12.2023
Metsä ja puuteollisuudella on kansantaloudellisesti merkittävä asema hyvinvointiyhteiskunnan varmistajana sekä taloudellisesti että sosioekonomisesti, etenkin valtakunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Eräs merkittävä tekijä toimialan menestyksen takana on osaava ja koulutettu henkilöstö, joka on muodostumassa kriittiseksi tekijäksi puutekniikan vähentyneiden koulutusmahdollisuuksien takia. Vähentynyt koulutustarjonta näkyy jo tänä päivänä huomattavina rekrytointihaasteina, jotka mahdollisesti lisääntyvät entisestään ikäluokkien pienentyessä ja väestön metsäsuhteen vieraantuessa.…