Julkaisuseuranta
Jatkoin perjantain ex tempore -museopäivänäni Varpiikista Werstaaseen. Koska en ollut valmistautunut etukäteen, jouduin järkytyksekseni kohtaamaan nuoruuteni näyttelyssä Ysäri. Ilmeisesti hukkasin nuoruuteni, sillä muistan vain makaamisen sohvalla. Joko luin Nora Robertsin romskuja, yritin ratkoa Suomen Kuvalehden ristisanoja tai tein TKK:n kurssieni harkkatehtäviä. Eli en löytänyt kovin montaa kiinnekohtaa näyttelystä, mikä tavallaan teki sen mielenkiintoisemmaksi. Tai masentavammaksi.Etukäteen…
Kävi sillä tavalla hassusti, että minulta jäi näkemättä Postimuseon sanomalehtinäyttely. Suht tuore vaihtuva näyttely Paketoidut unelmat kiinnosti kuitenkin myös aidosti. Jo 1700-luvulla yritettiin postimyyntiä, mutta en odottanut näkeväni mainintaa siitä. Sen sijaan hetken kiertelyn ja mietinnän jälkeen totesin olevani pettynyt siitä, että esiinpanossa korostuivat paketit eivätkä unelmat. Lähdin tutustumaan näyttelyyn mielestäni luontevasti vasemman reunan aikajanaa, joka…
Perjantaina minun piti olla tutkijaseminaarissa Opinahjossa, mutta VR jätti puolimatkaan Tampereelle. Koska oli paluumatka ostettuna alkuiltaan, katsoin järkeväksi unohtaa harmituksen ja viettää rauhallisen museopäivän. Todella rauhallisen eli kävin vaan kahdessa museossa. Olin niin ruosteessa, että vasta seuraavana päivänä muistin, että Milavidaan olisin voinut ehtiä myös.Aloitin Vapriikista, joka oli jäänyt kesän seminaarivierailulla hyvin heikon katsauksen varaan.…
Venäläinen julmuus Kuten tässä hiljattain kirjoitinkin, venäläiset ovat periteisesti olettaneet olevansa kansojen keskuudessa poikkeuksellisen hyväntahtoisia ja inhimillisiä. Turkin sodan (1877-1878) aikana Euroopassa ilmeni puheita venäläisten raakuuksista. Venäjällä sen sijaan julkista sanaa olivat hallinneet kuvaukset turkkilaisten epäinhimillisyydestä Balkanin kristittyjä ja erityisesti serbejä kohtaan. Nämä kauhutarinat tunnettiin hyvin Suomessakin eivätkä ne ilmeisesti perää vailla olleet. Etenkin…
1) Elinkeinoelämän keskusarkisto jakoi FB:ssä yllänäkyvät Fazerin karkkikääreet ja mietiskeli saatteessaan "Mikähän tämä Kolingen oikein oli, joku satuhahmo tms.?" Olisin voinut vastata linkillä vanhaan käärekokoelmaani, jossa tuonkin selvitin, mutta FB:n mielestä blogini on edelleen yhteisönormien vastainen.2) Kaupunkien tuulimyllykatsaustani ehdin jo täydentää yhdellä kuvalla, mutta nyt syksyllä Tieteessä tapahtuu julkaisi Pekka T. Heikuran artikkelin Tuulimyllyjen aika, joka…
Erilaisuuden ideologia Bengt Jangfeldt, Venäjä -aatteet ja ideat Pietari Suuresta Putiniin. Suomentaneet Veli-Pekka Ketola ja Taina Wendorf. Siltala 2022, 214 s. Venäjän ja Euroopan ideologinen vastakkaisasettelu oli tosiasia jo ennen kommunistivaltaa, mikä ei liene kenellekään enää uutinen. Kunnon populaarit esitykset tästä aiheesta sen sijaan ovat olleet suomen kielellä harvinaisia ja Christer Pursiaisen kompaktin…
Tänään pitää erinäisten kuukausien tauon jälkeen reissata Jyväskylään junalla. Siinä määrin ruosteessa, että on hyvä tarkistaa ohjeet. Valtionrautatiethän eivät käytäntöjään paljon muuttele, joten heinä-elokuun 1909 Suomen matkailijayhdistyksen aikataulukirja varmaan sopii tiedonlähteeksi.Asemien odotussalit pidetään avoinna tuntia ennen niitten junien tuloa ja lähtöä, joissa matkustajia kuljetetaan. Piletinmyynti alkaa asemilla kaupungeissa tuntia ja maalla vähintään puolta tuntia sekä päätetään 3…
Ylioppilas Olof Anders Järnefelt kirjoitti Gustaf Adolf -veljelleen Turusta 1819 (A. R. Cederbergin suomentamana, olettaisin)"Pari viikkoa sitte oli ilmoituslippuja naulattu sillalle ja kadunnurkkiin; näissä luettiin seuraavaa: Onnettomat turkulaiset, varokaa itseänne, sillä ennen pitkää on kaupunkinne oleva tuhkaläjänä. Kostaja. Turun ainoa silta Turku 1827 -mallissa Kirkon ovella tai tarkemmin sillä, joka aukee urkulehterille ja tuomiokapitulin istuntosaliin, oli myös…
10.11.2022
Samu SarviahoSuomen akateeminen elämä keskittyi 1700-luvun jälkipuolella Turun Akatemiaan. Aikakauden historiantutkimus kiteytyi Suomessa pitkälti kahteen henkilöön, Johan Bilmarkiin (1728–1801) ja Henrik Gabriel Porthaniin (1739–1804). Bilmark toimi vuodesta 1763 lähtien lähes neljäkymmentä vuotta Akatemiassa historian ja moraalin professorina. Hänen ohjauksessaan valmistui ennätyksellisesti peräti 232 pro exercitio- ja pro gradu -väitöskirjaa, joista monet käsittelivät myös Suomen historiaa.…
Nykyään Emil Aaltosen taidemuseoon kuuluvasta Albert Edelfeltin maalauksesta Kirsikkatyttö toistettiin useissa sanomalehdissä Helsingin Sanomien pikku-uutinen 19.3.1905 Vuonna 1878 maalasi Alb. Edelfelt, joka silloin oli 24 vuoden ikäinen, mutta silloin jo huomattu taiteilija, taulun esittäen nuoren verevän naisen kirsikkakori kainalossa. Taulu sai naisen huulien ja korin sisällyksen mukaan nimensä "les cérises" (kirsikat). Edelfelt pani 1879 taulun näytteille…
8.11.2022
An edited volume on the uses of the Middle Ages in Finland and Russia. The all-too-topical volume has been published online at Bloomsbury Collections, with print publication on 1 December 2022. The book can be ordered at the Bloomsbury website. You can freely read my preface to the volume: Medievalism in Finland and Russia and…
Ratsuväki on raakaa, miehittäjät säälimättömiä Kaupunkien olemassaolo perustuu maaseudun ylituotantoon. Silloin kun seutu on karua ja maatalouden tuottavuus heikkoa, jäävät kaupungit pakostakin pieniksi. Suomessa Turku ja Viipuri kohosivat vaivoin noin seitsemäntuhannen asukkaan kaupungeiksi ennen 1800-lukua. Monet muut olivat aivan pieniä, muutaman sadan asukkaan kyliä. Mutta suurkaupungit syntyivätkin maailmaan oikeastaan vasta 1800-luvulla ja erityisesti sen…
Turun kaupungilla on hupaisa sivu Suomen historian merkkipaaluja: Ensimmäisenä Turussa. Tietoihin luvataan ottaa korjauksia, joten niillä on jonkinasteista luotettavuutta. Uskotaan siis, että vuonna 1773 "Kansalaiset nauttivat maamme ensimmäisestä julkisesta konsertista Turun Akatemian juhlasalissa." Myöhemmästä konserttielämästä on varmasti huolellista selvitystä, mutta laiskuudessani lainaan käsillä olevaa Panu Savolaisen väitöskirjaa: "Säännölliset ’julkiset’ konsertit Turussa alkoivat vuonna 1791 Turun soitannollisen seuran…
Julmuus Kun tutkistelee vanhoja käsityksiä ihmiselle sopimattomasta käytöksestä, synneistä tai paheista eli taipumuksista, joita hänellä on sellaisiin nähden ja toisaalta hyveistä, näkee varsin selkeän kehityskulun. Pahe on muuttunut hyveeksi. Erityisen selvää tämä on parin suurimman kardinaalipaheen eli kuolemansynnin kohdalla. Ahneus (avaritia) on nyt kaiken kehityksen moottori (Vihavainen: Haun ahneus tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com) ). Irstaus (luxuria)…
Ihmissielujen insinöörit Eilen nähtiin televisiossa tai ainakin tietokoneilta hätkähdyttävä spektaakkeli. Venäjän presidentti Putin oli kutsunut Moskovan maneesiin sekä maansa johtavat historioitsijat että Venäjän niin sanottujen perinteisten uskontojen päämiehet. Ilmassa oli suuren ideologisen juhlan tuntua. Maailmanhistorian mannerlaatat jyrähtelivät ja siirtyivät, tai niin ainakin oletettiin tapahuvan Venäjän tärkeimpien maailmanselittäjien ajatuksissa. Kun Stalin oli 1930-luvulla kutsunut luokseen…
Se suuri murros Tauno Nurmela, Sanottu mikä sanottu. WSOY 1979, 319 s. Tauno Nurmela (1907-1985) oli romaanisen filologian professori ja akateemikko, joka toimi muun muassa Turun yliopiston rehtorina 1960-luvulla. Tässä kokoelmassa julkaistaan useita niistä puheista, joita Nurmela piti rehtorina lukukauden avajaisissa 1960-luvun lopulla. Sellaisethan olivat aikoinaan hyvin huomattuja tapahtumia. Siinä ajassa oli yliopistomiehelle…
4.11.2022
Lisään vielä kolonisaatiota koskevan kommentin. Kolonialismia on yritetty väkisin soveltaa Israeliin huomioimatta täysin historiallista totuutta juutalaisvaltion aikaisempiin valtiollisiin olemassaoloihin. Samalla on ohitettu tosiasia, etteivät palanneet juutalaiset olleet jonkin ulkopuolisen valtion toteuttamia valloittajia. Juutalaisilla on päinvastoin kuin palestiinalaisiksi kutsutuilla pitkä historiallinen, kansainvälinen ja maalakeihin perustuva sidos nykyiseen valtioonsa aina Jordanjokeen saakka. Mikäli kolonialismia halutaan ymmärtää oikein…
4.11.2022
Kirjoituksessa huomio kiinnittyi muutamaan seikkaan: ”… miehitetyillä Länsirannalla ja Jerusalemissa…” ”… Israelin kolonisaatio on jo useita vuosia jatkunut…” Näitä väitteitä on esitetty jatkuvasti ilman mitään perusteluita, jolloin se pakosti herättää kysymyksiä siitä, ovatko väitteet todenperäisiä ja mitkä ovat niiden perustelut. Väitteiden lähtökohdaksi voidaan hyvin esittää poliittinen asema tai/ja oma poliittinen näkemys tai yleisesti valtaan ajettu…
4.11.2022
Antti Tarvainen on jälleen ottanut kantaa kirjoituksellaan. Mutta, kuten niin monesti, jää kysymään ymmärretäänkö tilannetta historiallisesti ja kokonaisvaltaisesti huomioon ottaen kansainvälinen päätös Palestiina-mandaatin jaosta juutalais- ja arabialueiksi v.1922. Kyseinen päätös, vaikka se yritetään lakaista maton alle, on edelleen voimassa oleva ilman mitään muutosta ja se velvoittaa kaikkia kunnioittamaan sitä, myös YK:ta. Jälleen on sivuutettu sujuvasti,…