Nuorempi tuttava kyseli sähkönsäästövinkkejä ja toinen tuttava alkoi muistelemaan 1990-luvun haudutuskupuja (?). Tästä tuli mieleeni vanha opastusteksti eli Maria Furuhjelmin Tehtaan tytöt -fiktion lomaan vuonna 1912 upotettu heinälaatikon käyttöohje.Rouva oli kerran ullakolla nähnyt suurenlaisen nelisnurkkaisen puulaatikon, jossa oli säpillä eli hakasella kiinni pantava kansi. Hän lähetti Liisan pappilaan noutamaan muutamia voilokinpalasta, joita oli käytetty pianoa…

Lue lisää

  Kun tosiasiat muuttuvat   Hannu Himanen, Iloniemi, Eminenssi. Docendo 2022, 585 s.   Sanaa eminenssion käytetty aika säästeliäästi ja yleensä sillä viitataan merkittävään taustavaikuttajaan, jolla on enemmän valtaa kuin ulkoisten tunnusten perusteella voisi kuvitella. Ekselenssiin, dignitääriin tai potentaattiinverrattuna eminenssi on nimenomaan huomaamattomampi. Ranskan historiassa vaikuttaneen harmaan eminenssin luullaan yleensä viittaavan kardinaali Richelieu’hön, mutta kardinaalin…

Lue lisää

Varaan ja lainaan useimmat Suomessa ilmestyvät historiakirjat kirjastosta, mutta e-rit-täin harvoin innostun niitä lukemaan. Niinpä yllätin itseni tavaamalla Mirkka Lappalaisen uutuuden Smittenin murha. Katoamistapaus 1600-luvulta ilman suurempaa vaivaa tai ähkintää läpi ihan kokonaan. Tyyli, jossa lähteiden jättämä tulkintavara oli jätetty näkyviin, miellytti. Verrokkitapaukset olivat relevantteja, eikä niitä ollut liikaa tai joka välissä. Eikä kirja ollut…

Lue lisää

  Aikansa saippuaa   Viljo Kojo, Talo kalliolla. Karisto 1937, 320 s.   Monipuolinen Viljo Kojo (1891 Kaukola, 1966 Helsinki) oli monipuolinen moniosaaja: kirjailija, maalari, pilapiirtäjä ja lehtimies. Kirjailijana hänen skaalansa oli laaja: ensimmäisistä vapaamittaisista runoista boheemiromaaneihin ja karjalaistarinoihin. Maalarina hän oli ns. Marraskuun ryhmän jäsen, modernisti ja älykkö. Lauri Viljanen on kunnioittanut tätä romaania…

Lue lisää

Yksi joukkoviestinnän muoto 1700-luvun Ruotsissa olivat valtakunnalliset kiitosjumalanpalvelukset. Ne määrättiin Tukholmassa ja tieto ajankohdasta ja syystä välitettiin tuomiokapitulien kautta seurakuntiin. Tarkoituksena oli, että kiitosjumalanpalvelus vietettäisiin joka paikassa samana sunnuntaina, jotta rukous saisi maksimaalisen voiman (ja kansa voisi kokea yhtenäisyyttä). Mutta käytännössä viesti ei tietenkään ehtinyt kaikkiin paikkoihin ajoissa.Olen poiminut tiedot A. J. Hornborgin kokoamasta opuksesta…

Lue lisää

Joitakin vuosia sitten ihastuin löydettyäni muistelman maininnan juhlavalaistuksesta Helsingissä 1.3.1880, kun Aleksanteri II oli hallinnut neljännesvuosisadan ja kaivoin esiin sanomalehtikuvauksenkin. Mutta vaikka väikkärin aineistossa olen lukenut lukuisista hallitsijan nimi- ja syntymäpäivien juhlistamisista valaistuksin 1700-luvulla, en ole tullut selvittääkseni jatkuiko tapa Venäjän vallan alla ja kuinka pitkään.Osittainen vastaus tuli vastaan Oulussa merimiehen pojaksi 28.4.1869 syntyneen K. A.…

Lue lisää

Brittijoukkojen kiduttamaksi joutunut mau-mau-veteraani Muthoni Mathenge kotonaan. Kuva Eutycas Muchiri. Kuningatar Elisabethin kuolema on herättänyt monenlaisia reaktioita ympäri maailmaa. Samalla kun yhdet surevat, erityisesti Britannian entisissä siirtomaissa monet juhlivat. Euroopassa tämä ”haudalla tanssiminen” on herättänyt moraalista tuohtumusta, mikä on osoitus lähinnä historian valkopesun voimasta. Britannia on uhrien määrässä laskettuna mahdollisesti jopa verisin maailmanhistorian suurvalloista, eikä…

Lue lisää

  Kaukomaiden kiertäjä   Eino Koivistoinen, Valtameren kasvatti. Tekijän lyhentämä kolmas laitos, WSOY 1987 (1945), 245 s.   Mennyt maailma on kovin lähellä. Merikapteeni ja Kap Hornin purjelaivalla kiertänyt Eino Koivistoinen oli syntynyt vuonna 1907 ja kuoli vuonna 1987. Hänen kirjansa Valtameren kasvatti on löyhästi omaelämäkerrallinen, tietää Wikipedia. Kirjan sankari, joka 16-vuotiaana lähti merille, kiersi…

Lue lisää

Åbo Tidningarissa julkaistiin 5.5.1794 mielenkiintoinen Porvoosta 24.3. lähetetty uutinen tapahtumasta Espoossa. "Jokin aika" aikaisemmin oli torpparipari jättänyt töihin lähtiessään tupaan kaksi poikaa, joista isomman piti keinuttaa pienempää. Ajankulukseen vanhempi poika kuitenkin keksi tehdä käsillä olleella veitsellä veljelleen leikkauksen. Pienokainen tietenkin kuoli, juuri kun äiti tuli tupaan takaisin. Järkyttyneenä hän löi poikaa niin, että tämä oli oitis…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Ympäristöfilosofian ja ekokritiikin kentillä on pyritty irrottamaan toimijuuden käsitettä ihmiskeskeisistä määritelmistään ja argumentoimaan, että erilaisten ei-inhimillisten entiteettien ja prosessien toimintaa voidaan myös kuvata toimijuutena. Tässä artikkelissa analysoin ei-inhimilliselle ympäristölle rakennettuja diskursiivisia toimijuuksia haastatteluissa, joissa osallistujat saivat luettavakseen lyhyen, ei-inhimillisen toimijuutta tutkailevan novellin ja keskustelivat siitä haastattelijan kanssa. Analyysi keskittyi keskusteluissa ei-inhimilliselle annettuihin monimutkaisiin toimijuuksiin -toimijuuksiin,…

Lue lisää

Lue lisää

Lukeminen ja erilaiset lukumenetelmät saavat uudenlaisia rooleja ympäristökriisin aikakaudella. Ympäristökriisin aikana nousee uudella tavalla esille tarve ilmaista ja käsitellä ympäristösuhdetta ja -tunteita. Ympäristötunteiden, kuten ympäristöahdistuksen, kohtaamiselle on tarvetta monissa eri ikäryhmissä. Yhdeksi keinoksi ympäristötunteiden käsittelyyn tarjoutuu kirjallisuus – lukeminen ja kirjoittaminen. Esimerkiksi yhdessä lukeminen ja lukupiirit tarjoavat paljon mahdollisuuksia ympäristötunteiden kohtaamiseen. Lukupiirityöskentely avaa käytännön lukutyön…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää