Oppilas ei osallistu kouluruokailuun paaston vuoksi. Opettajat valmistautuvat suunnittelemaan joulunajan tilaisuuksia ja miettivät, miten otetaan huomioon kristityt, uskonnottomat, muslimit ja Jehovan todistajat. Pakolaisäiti kysyy yllättäen suomen kielen alkeiskurssin opettajalta, tunteeko tämä Aabrahamin. Katsomuksellisesti moninaisessa koulu- ja oppimisympäristössä tapahtuu monia neuvotteluja yksilöille tärkeistä asioista. Miten niissä olisi toimittava?

Lue lisää

Eri puolilla Suomea on kokeiltu uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusryhmien yhdistämistä. Tutkimustietoa siitä, mitä suomalainen yhdistetty katsomusopetus tarkoittaa, on vielä vähän. Erään tutkimuksen perusteella oppilaat arvostivat sitä, että luokkahuoneen keskusteluissa näkyivät katsomusperinteiden sisäinen yksilöllisyys ja tulkinnallisuus. Pieni oppilasryhmä kaipasi eriytettyä uskonnonopetusta.

Lue lisää

DigiSuomi-tapahtuma järjestettiin 14-15.5.2019. Osallistuimme siihen ensi kertaa, kiinnostuneena kuulemaan muita asiantuntijoita, kuntien ja valtion virastojen muita tekijöitä, ja miten digitaalisuutta Suomesta kehitetään. Digitointi, digitaalisuus, digitaalisen tiedon hallinta ja sen rikastaminen on Digitaliaa lähellä, mutta tulipa seminaarissa myös tietojohtaminen aika ajoin eri tahoilta mainittuna. Vertailupohjaa sai jo ensimmäisestä avauspuheenvuorosta, Euroopan innovaatisimmaksi pääkaupungiksi, valitun Ateenan CDO:n Konstantinos…

Lue lisää

Dialogitaidot ovat peruskoulun tarjoaman kasvatuksen ydintä. Nykyään ne ovat erityisen tarpeen, sillä keskustelulla puretaan jännitteitä eri tavoin ajattelevien välillä ja ylläpidetään näin demokratiaa. Miten oppilaat ja opettajat voivat harjoittaa niitä käytännössä eri katsomusaineissa?

Lue lisää

Yhdistetyn todellisuuden teknologialla on muista esitystavoista selkeästi poikkeava suhde menneisyyttä koskevan tiedon välittämiseen – ja tuottamiseen. Teknologiassa ja sen osa-alueista erityisesti lisätyssä todellisuudessa aineellisella todellisuudella – aistittavalla maailmalla, menneisyyden autenttisilla jäännöksillä – on aivan keskeinen asema.

Lue lisää

Lapsena oleminen mielletään nykyisessä kasvatuskeskustelussa lähinnä iäksi ja kehitysvaiheeksi. Lapseus on kuitenkin myös suhde ja identiteetti. Jos kehitys ymmärretään kasvuksi pois lapsena olemisesta, lapsen identiteetti on kartettava. Lapsen käsitteen ymmärtäminen laajasti voi rikastuttaa katsomuskasvatuksessa muotoutuvaa ihmiskäsitystä, jumalakuvaa ja eettisiä ihanteita.

Lue lisää

Eljas Orrmanin arkistoalan kirjoitukset kokoava De archivis. Arkistoista – om arkiv – on archives on nyt saatavilla yliopiston TamPubissa. Kirjassa on Suomen arkistoalasta lähes neljäsataa sivua tekstiä neljältä vuosikymmeneltä kolmella kielellä. Suurin osa kirjoituksista käsittelee arvonmääritystä, arkistohistoriaa tai juridiikaa, mutta muitakin aiheita on mukana. Toivottavasti tekstit tulevat tätä kautta yleiseen käyttöön ainakin yliopistoissa, joissa alan…

Lue lisää

Ett drygt dygn i Tammerfors ägnades åt samarbete kring öppen forskning. Nästan 200 personer hade samlat för att höra vad man sysslat med i de olika arbetsgrupperna sedan hösten. Min arbetsgrupp har kommit ganska långt med att skriva rekommendationer för beständiga identifierare för forskningsdata. Vi bestämde nu att vi bearbetar förslaget ännu en gång och…

Lue lisää

Nykytutkimuksen valossa ajatellaan, että lapsi on luonnostaan spirituaalinen mutta taipumusta täytyy tukea. Millaisia valmiuksia lapsilla on pohtia elämän perimmäisiä kysymyksiä? Miten lapsen spirituaalisuus ilmenee?

Lue lisää

Rantala, Maria: Ylös, ulos ja lenkille! Suomalaiset kuntoliikuntajärjestöt ja liikuntakampanjajulisteet vuosina 1941–2010. Sigillum 2019. 364 sivua. Maria Rantalan Suomen historian alan väitöskirja käsittelee urheilun ja liikunnan sitä lohkoa, joka jää […]

Lue lisää

Jokainen päiväkodissa työskentelevä on myös arvo- ja asennekasvattaja. Varhaiskasvatussuunnitelman ja Esiopetussuunnitelman mukainen kaikille yhteinen katsomuskasvatus vaatii kasvattajilta herkkyyttä ja ammattitaitoa, mutta se tarjoaa myös monipuolisia pedagogisia mahdollisuuksia. Päiväkodeissa tulisi keskustella katsomuskasvatuksesta rohkeasti ja kehittää toimintaa opetussuunnitelmaperusteisesti. 

Lue lisää

Tietolinja-verkkolehden numero 1/2019 on nyt luettavissa osoitteessa https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi/ Numerossa on tällä kertaa paljon asiaa avoimesta julkaisemisesta. Timo Vilén käsittelee artikkelissaan APC-maksuja koskevan tiedon keruuta. Riitta Koikkalainen ja Jyrki Ilva puolestaan kirjoittavat yleisemmin avoimen tiedejulkaisemisen rahoitusta koskevista näköaloista. Jyrki Ilva analysoi lisäksi erillisessä artikkelissa suomalaisten korkeakoulujen julkaisujen avoimuutta vuoden 2018 julkaisutietojen pohjalta. Juha Hakalan artikkelit käsittelevät…

Lue lisää

Yhteiskunta maallistuu ja moninaistuu, mutta uskonnon poliittinen rooli kasvaa. Nämä muistuttavat, että katsomuksia on yhä ymmärrettävä. Katsomuskasvatuksella voidaan mahdollistaa lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua ja liittymistä ihmisyyden ideaan. Katsomuskasvatus-teemanumerossa teologit ja kasvatustieteilijät avaavat ikkunoita ajankohtaisiin katsomuskasvatuksen kysymyksiin.

Lue lisää

Mitä on tämän päivän lasten katsomuskasvatus? Opiskelijatoimituksen toimittamassa podcast-keskustelussa puhutaan kotien ja koulujen katsomuskasvatuksesta suomalaisten vähemmistöuskontojen näkökulmasta. Keskustelemassa toimittaja Olavi Seppäsen kanssa ovat Suaad Onniselkä ja Osmo Vartiainen.

Lue lisää

Taas on se aika vuodesta. Valkovuokkoja, onnittelukortteja, aamiainen vuoteeseen. Tai jotain sinne päin. On taas äitienpäivä. Kirjoittelin samasta aiheesta vuosi sitten tänne blogiinkin. Sinällään mikään ei ole muuttunut niistä ajatuksista ja kuitenkin kaikki on.Toki edelleen minulla on muistettavia tänä päivänä. Äiskän ja minun välit ovat jopa nyt läheisemmät kuin vuosi sitten ja olen siitä hyvilläni.…

Lue lisää

Kostianvirran läheisyydessä Pälkäneellä sijaitsee Kenraalinkivi muistutuksena isonvihan aikaisesta tapahtumasta, jossa venäläinen kenraali sai surmansa ison kiven päällä istuessaan.Ei ole selvää, että mistä tai keneltä historiantutkija Emmy Stenbäck (1878-1947) oli oheisen tarinan isonvihan aikaisesta Kenraalinkivestä kuullut tai sen kopioinut. Historiantutkija Emmy Stenbäck työskenteli opettajattarena sekä Valtionarkiston piirtäjänä avioituen vuonna 1910 professori Oskar Fredrik Hultmanin kanssa.Emmy Stenbäck…

Lue lisää

Lukuhaaste on edennyt hyvin, joskin pääosin sarjakuvien ansiosta.11. The EC Archives: The Vault of Horror Volume 1Varsinaisesti törmäsin The Vault of Horror -sarjakuvakokoelmaan Twitterissä seuraamani Comix out of Contex -twiittaajan välityksellä. Aikanaan kauhusarjakuvat (zombie/vampyyri/aave/kannibaali yms.) olivat hyvin suosittu genre, kunnes joutuivat USA:n sarjakuvia rajoittavien säännösten uhreiksi.The Vault of Horrorin tarinat ovat sangen klassisia kerronnaltaan ja rakenteeltaan,…

Lue lisää

Meriarkeologin ammatti sopii vaihtelunhaluiselle ihmiselle, joka ei pelkää kolistella omia rajojaan. Riittämättömyyden tunteen kanssa on opittava elämään ja häpeääkin osattava kokea toisinaan. Valmistuin maisteriksi kaksikymmentä vuotta sitten ja hissuksiin olen oppinut olemaan työni kanssa tasapainossa. Viimeiset vuodet ovat ottaneet koville työtehtävien monipuolistuessa henkilöstöleikkausten vuoksi. Siitäkin olisin selvinnyt, ellen olisi kaatunut työkeikalla ja satuttanut selkää. Reilun…

Lue lisää

Eduskunnan kirjaston suosittu vaalimainosnäyttely ”Me haluamme luvata kaikkea hyvää kaikille” päättyi huhtikuun lopussa. Esillä oli teemoittain ryhmitelty otos kirjaston vaalimainoskokoelmasta, jonka vanhimmat mainokset ovat 1950-luvun alusta. Näyttelyvierailla oli mahdollisuus äänestää suosikkiaan sekä teematauluista että yksittäisistä vaalimainoksista.Kaksi näyttelyn suosituinta teemataulua olivat ”Ikinuoret konkarit” sekä ”Tyylillä eduskuntaan!”. Edelliseen oli koottu pitkäaikaisimpien kansanedustajien (mm. Ilkka Kanerva, Pertti Salolainen,…

Lue lisää

Museoiden ja päättäjien välistä yhteistyötä kannattaa lisätä. Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä analysoi eduskuntavaalien tuloksia ja kertoo, miten Museoliitto kannustaa museoita lisäämään vuorovaikutusta poliitikkojen kanssa.   Suomi sai uuden eduskunnan yleisen arvion mukaan yllätyksellisissä vaaleissa. Yllätyksellisyys toteutui näkökulmasta riippuen joko kielteisenä tai myönteisenä.

Lue lisää