Nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listaus päättyy numeroihin 2501-3000 (*). Siinä missä edellisestä 250:sta kertyi 21 suomalaista vakuutusta, tässä kaksi kertaa isommassa otoksessa on 13.Kertauksena, että Riksarkivetilla on digitoituna palovakuutuksia ja niiden karttoja ja Centrum för näringslivshistoria on digitoinut rakennusarviointeja ja karttoja. Ainakin varhaisten vakuutusten osalta hakutulokset ovat sivustoilla samat ja olen merkinnyt säilyneet ja digitoidut kappaleet listaan. Panu Savolaisen esityksistä…

Lue lisää

Kuuntelin eilen Tapio Salmisen esittelyn alkamassa olevasta hankkeesta Viabundus Suomi 1350-1650, jossa laitetaan kartalle keskiajan yleiset eli yhteisellä rasituksella rakennetut ja ylläpidetyt tiet Suomessa. Tätä esitystä saamme odottaa vielä pari vuotta ja itse tietenkin (melkein mielummin) haluaisin kartoille Vägvisare-reitit kestikievareineen 1700-luvulta ja 1800-luvun alusta...Missä merkeissä linkkivarastosta vuoden 1740 tiekarttoja, joiden löytämistä Uudesta Astiasta ilman osviittaa…

Lue lisää

Nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listaus jatkuu numeroista 2251-2500 (*). Siinä missä edellisestä 250:sta kertyi 35 suomalaista vakuutusta, tässä otoksessa on 21.Kertauksena, että Riksarkivetilla on digitoituna palovakuutuksia ja niiden karttoja ja Centrum för näringslivshistoria on digitoinut rakennusarviointeja ja karttoja. Ainakin varhaisten vakuutusten osalta hakutulokset ovat sivustoilla samat ja olen merkinnyt säilyneet ja digitoidut kappaleet listaan. Panu Savolaisen esityksistä tiedän, että Turun…

Lue lisää

 Alvinin karttoja tarkistaessani "Charta öfwer gamla och stora Swerige, som fordom kallades Sithiod eller Scythiod hin Mikla, alltifrån Swarta Hafwet och det Caspiska..." hätkähdytti sekä otsikollaan että kuvaesityksellään. Kartta on ajoitettu Alvinissa 1700-luvulle, mutta attribuoitu Olof von Dalinille, joka kuoli jo 1763.Kuvaesityksessä oli huomionarvoista se, että oli tavoiteltu menneisyyttä, jossa vesi peitti osan Ruotsista ja…

Lue lisää

Männäisten ruukkialuettaKuvaaja:Pesana, WikimediaCC BY-SA 3.0Mårten Almström (s. 28.12.1724) aloitti Männäisten ruukin kirjanpitäjänä Kalannissa viimeistään vuonna 1754 ja vuodesta 1762 hän oli ruukin pehtoori. Vaimonsa Elisabet Valringin (s. 5.10.1727)  kanssa hän sai ainakin lapset Helena Margareta 3.3.1761, Catharina Elisabet 23.8.1762, Christina Lovisa 8.7.1764, Mårten 14.12.1766 ja Anna Friderica 20.10.1768. Jostain syystä perhe muutti ruukilta vuoden 1772 jälkeen. (RK 1749-57…

Lue lisää

Muutama vuosi sitten löysin Åbo Tidningarissa vuosina 1800-01 julkaistun anonyymin hauskan matkakertomuksen Resebeskrifning öfwer Finland af en Stockholmsbo. Jälkikäteen minulle selvisi, että kertomus on usein attribuoitu Frans Michael Franzenille, mikä tuolloin mietitytti ja mietityttää edelleen, vaikka nyt ymmärrän enemmän ajan lehtien joustavan faktan ja fiktion suhteen. Osin kirjoituksen taustan epäselvyyden ja osin suomentamislaiskuudesta olen jättänyt kertomuksen…

Lue lisää

Taannoisen tulliatlasläpikäynnin yhteydessä tarkistin KB:n muut Helsinki-asiasanoittamat digitoinnit ja löysin ajoittamattoman kartan Carta öfwer Helsin[g]fors inlopp, hamn och redd, jossa keskusta on kuvattu ylle liimatulla viehättävällä piirroksella. Rakennuksia oli piirretty myös Viaporin saarille eli ajoitettavissa rakentamisen jälkeiseen aikaan ja varsin todennäköisesti 1700-luvun puolelle. Helsingin 1700-lukuun perusteellisesti perehtynyt tutkijatuttavani totesi, että ainakin kolme tornia vastaavat muista…

Lue lisää

 Kun nyt on vielä helppoa ja hauskaa selata Kansallisarkiston digitoimaa materiaalia, kävin jälleen kerran läpi Kaupunkikartat-kokoelman Helsinki-karttoja. Tällä kertaa silmäni havaitsivat kartan kopiointikirjauksen, jossa viitattiin Kungliga biblioteketin kokoelmiin kuuluvasta laitoksesta Generaltullarrendesocietetens svenska tullatlas. Lisäajoitustiedon toivossa googlailin ja huomasin KB:n digitoineen tämän tullikartaston useassa osassa.Tarkistushaku blogiteksteihini kertoi, että olin huomannut mahdollisesti samaan kokonaisuuteen kuuluvan Kristiinankaupungin kartan…

Lue lisää

Isonvihan aikana, vuosina 1714–1721, arviolta 20 000–30 000 ihmistä pakeni miehitysajan väkivaltaa ja samoihin aikoihin riehunutta ruttoepidemiaa nykyisen Suomen alueelta Ruotsin puolelle. Tämä tarkoittaa noin kymmenesosaa Suomen silloisesta väestöstä. Pakolaisten asettuminen Ruotsiin ei tapahtunut kitkatta. Töitä ei Suomesta tulleille juuri ollut tarjolla, ja moni joutui turvautumaan pakolaisapuun, jota rahoitettiin seurakuntien kolehtirahoista. Auttajia löytyi, mutta myös…

Lue lisää

Kirjoittaja: Ossi TammistoMikäli kuljette joskus itäisellä Uudellamaalla ja piipahdatte Lapinjärven kunnassa saatatte kirkkomaalla kohdata erikoisen näyn. Kaksi kirkkoa seisoo vastapäätä toisiaan, ovelta ovelle ei pitkäjalkaisen tarvitse montaa harppausta tehdä. Erikoiselle ratkaisulle löytyy selityksensä historiasta. Suurempi, 1746 valmistunut on tehty alkujaan seurakunnan ruotsinkielisten ja pienempi 1744 valmistunut suomenkielisten kirkoksi. Järjestelmä oli ollut olemassa jo 1600-luvulta asti,…

Lue lisää

Ottaen huomioon eilisen Uppsala-kuvan erot todellisuuteen, saman kirjan (Pierre Marie Louis de Boisgelin de Kerdu. Travels through Denmark and Sweden. Vol II. 1810) kuvien part of the Town of Torneonear Upper Torneoon the River Torneodokumenttiarvo on kyseenalaistettavissa, mutta koska varhaiset kuvat Suomesta ovat kortilla, niin epäluotettavuudesta ja heikkolaatuisesta digitoinnista huolimatta.Osa Tornion kaupunkiaLähellä Yli-Torniota (?)TornionjoellaKyseinen kirja oli itselleni…

Lue lisää

Hyvällä tahdolla yllä olevaa voi pitää kuvana Uppsalan kuningaskummuista, mutta vain siinä tapauksessa, ettei piirtäjä ole käynyt lähimaillakaan. Kuva on Pierre Marie Louis de Boisgelin de Kerdun kirjasta Travels through Denmark and Sweden. Vol II. 1810, jossa monen muun matkakertomuksen tapaan poiketaan Uppsalassa. Kuningaskummut eivät ole kenellekään pääkohde, mikä ei varsinaisesti yllättänyt.Mutta Nathaniel Wraxallin kokemus vuonna…

Lue lisää

Eilen mainittu naisten uskottomuuden yleisyys ei ollut ainoa yllätys loordi Broughamin muistelmissa. Yleisesti (Suomen tapaan) rehelliseksi kehutussa Ruotsissa hän joutui kestikievarissa lokakuussa 1799 varkaan uhriksi:Oct. 9. Our journey had been through forests, only interrupted here and there by pieces of cultivated plain, and occasionally great masses of rock, the inns being generally bad. At one…

Lue lisää

Opus The present state of all nations (1768) tarjosi hitusen yllättävän tai epätavallisen näkökulman Ruotsin naisiinThe women are generally fair, and wellshaped, reputed more eminent for chastity before, than for fidelity after wedlock. They are very fruitful, and, from the highest to the lowest, kept by their husbands under such authority, as would be deemed…

Lue lisää

Yksi Tukholman päänähtävyyksiä ulkomaisten matkailijoiden kertomusten perusteella oli "arsenaali", jossa oli jonkinlainen Livrustkammaren ja armeijamuseon alkio. William Coxe kuvasi vierailuaan vuonna 1779 näin:THE arsenal of Stockholm contains an immense number of standards and trophies, taken chiefly from the Imperialists, Poles, Russians, and Danes. Many of these standards were supplied by Gustavus Adolphus, Baner, Torstenson and Wrangel,…

Lue lisää

Paikka Ruotsissa, jonne Suomestakin jossain määrin matkustettiin oli Medevin terveyslähde. Siellä vuonna 1784 käynyt William Coxe kuvaa kohdetta näinAt Motala, we crossed the river of the same name, which issues from the Wetter, and is not navigable for the smallest vessels, and soon arrived at Medwi, the Swedish spa.Medwi is pleasantly situated in a gently…

Lue lisää

Tutkimusta tehdessä harmittavinta on muistaa lukeneensa jotain olennaista, mutta siihen liittyvää muistiinpanoa ei näy missään. On täysin mahdollista, että kyseessä on "muistaminen" eli havainto on tullut tehtyä unta nähdessä. Mutta ainoa tapa tarkistaa ja olla (melkein) varma on käydä relevantit lähteet uudestaan läpi.Tässä hengessä silmäilin - vaihteeksi järjestelmällisesti - läpi laajimmat julkaistut matkakertomukset 1700-luvun Ruotsista.…

Lue lisää

Näingö naivat naittilahat Vaimoi ottavat Urohot Keskellä sodan sälyä Metelissä miesten miecan Ongos cuultu cummembata Saatuna sanat mucomat? Lähde: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2203320?page=1 Näin kommentoi kuulemiaan hääuutisia nimimerkki N.M. tammikuussa 1717. Turkulainen kauppias Henric Rungen kuului niihin kymmeniin tuhansiin suomalaisiin, jotka olivat paenneet isonvihan aikaista venäläismiehitystä länteen. Hänen nimensä esiintyy Arbogan kaupungin pakolaisluettelossa: ”Hendrich Rungren,…

Lue lisää

Lewenhauptin Karl XII:s officerare. Biografiska anteckningar (1920) antaa ymmärtää, että Merimaskussa 10.8.1727 syntyneen ratsumestari Fellbomin pojan äiti oli Anna Elisabet Starck. Kastemerkinnässä äitiä ei mainita, mutta on toki mainittu lapsen saama nimi: Alexander Magnus Fellbom.Tämä vietti lapsuutensa (todennäköisesti) Merimaskun Sannaisissa, jossa isänsä oli asunut jo ennen sotaa. Lapsuuden jakoi isosisko Anna Elisabeth (kast. 2.2.1725) ja vähemmän aikaa…

Lue lisää

 Piikkiön kirkko ei kuulu maamme vanhimpiin, tosin ei nuorimpiinkaan, sillä se on valmistunut vuonna 1755. Kirkkopitäjänä Piikkiön juuret ulottuvat kuitenkin keskiajalle asti ja näin Piikkiön kirkollakin on monta edeltäjää. Yksi tämän varhaisemman kirkollisen historian muistomerkeistä ei sijaitse enää Piikkiössä, mutta sen maine on ollut aikoinaan melkoinen ja jossain määrin yhä tunnettu. Niinpä on ehkä aiheellista…

Lue lisää