Julkaisuseuranta
Jatkoksi kokoelmaani laskutaitomaininnoista, jonka edellinen osa on marraskuulta 20211) Limingassa 1851 syntynyt Eero Helin kirjoitti nimellä Eero Sissala vuonna 1887 ilmestyneessä kirjassaan Heikki Helmikangas kuvauksen päähenkilön taidoistaPirttilän talosta voin taasen kertoa sen kumman, että tuo kirjanlehtiä syöpä Pirttilän Paavo on joutunut kirjoitusmiesten lukuun. Hän on ostanut kaupungista kirjoituskaavan ja opetellut kirjoittamaan ja on seurakunnan etevin talonpoika kirjoitustaidossa.…
Blogin eilinen lukijamatka Turku 1827 -digitaalimalliin ei muodostunut yleisömenestykseksi, mutta sain seurakseni kaksi immeistä. Lähes heti lähdettyämme liikkeelle linnan puolelta kävi ilmi, että oppaan kanssa mallissa liikkuminen oli paljon hauskempaa ja rentouttavampaa kuin yksinään seikkaillen. Ei tarvinnut karttaa tiiraillen pondeerata missä on ja klikkailla inforuutuja selvittääkseen mitä näkee. Minulle oli merkityksellisiä myös "julkkisbongaukset" kuten ylläolevassa…
Burtzin talo Senaatintorin eteläreunallaOte Eugen Hoffersin panoramakuvastaHKM, CC BY 4.0Olin eilen illalla kaupunginmuseolla kuuntelemassa Johan Sederholmin 300-vuotispäivän kunniaksi pidettyjä esitelmiä, jotka palauttivat mieleen omia ongelmia, joita aloin kotiin tullessa ratkomaan.Varsinaisesta ongelmasta kirjoitan Tieteelliseen Artikkeliin, mutta tänne sopii vanhanaikainen sukuselvittely. Kyseisen perheen pää oli Nils Larsson Burtz, joka esiintyi Juha-Matti Granqvistin esitelmässä Johan Sederholmin liikekumppanina ja…
Korpilahdella vihittiin 7.10.1846 avioliittoon sahan inspehtori Gustaf Koskelin ja neito Sofia Johanna Ottilia Fredrika v. Knorring. He asettuivat asumaan Sofian lapsuudenkotiin Kurkelaan, joka oli Ruotsin vallan aikaan ollut vänrikin puustelli. Esikoistytär syntyi 17.1.1849 ja sai suhteellisen erikoisen nimen Hjelmina Eugenia Sofia. Melko erikoiselta vaikuttaa myös lapsuutensa, sillä Jouni Yrjänän väitöskirjan Metsäpirulainen : Liikemies Erik Johan…
Turun suojeluskuntapiirin lehdessä Varsinais-Suomen vartio 13-14/1925 julkaistiin Väinö Oksasen muistitietoa Naantalista. Tarinasta puuttuu sukupolvi välistä, mutta kuvaus tanskalaissyntyisestä "hamppuspinnarista" sopii Turkuun saapuneeseen Nils Kyhriin, jonka Adolf-poika (1796-1844) oli rippikirjojen perusteella porvari Naantalissa. Hän omisti Mäki-Hollon, joka Oksasen versiossa kuuluu päähenkilölle. Tämä on siis todennäköisesti joku Adolfin pojista, jolle oli palautunut suvun entinen seikkailuhaluinen viikinkiveri, joka ei…
Oulussa merimiehen pojaksi 28.4.1869 syntynyt K. A. Järvi kirjoitti Wikipedian mukaan ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta yksityislyseosta vuonna 1889. Mahdollisesti tai todennäköisesti hän on ammentanut omista kokemuksistaan kuvaukseen kirjassa Peräkartanon ylioppilas (1893):Tuolla Pokkitörmällä kosken ranteessa se oli "iso koulu" joksi rahvas kaupungin lyseota nimitti. Kaksikerroksinen kivitalo se oli, vaikutukseltaan katsojaan jykevä ja totinen kuin kaikki valtion rakennukset, suhteet koruttomat, ei…
Ote lehdessä Graafikko 4/1935 julkaistusta Hjalmar Öhrnbergin (1863-1940) muistelmasta:Vuosi 1876 on jokseenkin etäällä takanapäin. Kesäkuun 1 päivänä mainittuna vuonna koeteltiin 12 1/2 vuotiaan pojan kyynärpäitä kastin laitaan Weilin & Göösin kirjapainossa Jyväskylässä, mikä kirjapaino sittemmin muutettiin Helsinkiin. Poikaa oli ensin koeteltu kauppiaan ammattiin. Mitä nyt tulee tuohon kyynärpäiden koettelemiseen, niin kävihän se laatuun laatikon avulla,…
Limingassa 1851 syntynyt Eero Helin kirjoitti nimellä Eero Sissala vuonna 1887 ilmestyneessä kirjassaan Heikki Helmikangas kuvauksen päähenkilön työnteon aloituksesta isättömänä poikana. Itse hän ei tällainen ollut, mutta uskoisin kuvauksen vastaavan lapsuutensa ajan tapoja.Olen aiemmin lainannut muistelmaa, jossa poikakin pantiin kehräämään, mutta Sissalan päähenkilö kertoo, ettäÄitini jäi kotiin villoja kehräämään, joita hän sanoi kehräävänsä ruustinnalle. Minä olisin mielelläni…
Joitakin vuosia sitten ihastuin löydettyäni muistelman maininnan juhlavalaistuksesta Helsingissä 1.3.1880, kun Aleksanteri II oli hallinnut neljännesvuosisadan ja kaivoin esiin sanomalehtikuvauksenkin. Mutta vaikka väikkärin aineistossa olen lukenut lukuisista hallitsijan nimi- ja syntymäpäivien juhlistamisista valaistuksin 1700-luvulla, en ole tullut selvittääkseni jatkuiko tapa Venäjän vallan alla ja kuinka pitkään.Osittainen vastaus tuli vastaan Oulussa merimiehen pojaksi 28.4.1869 syntyneen K. A.…
Samassa Helsingin Kaiussa 31/1913 kuin taannoin esittelemäni satavuotiaan leskirouvan kuva oli toinenkin iäkäs nainen. Hänestä en löytänyt toisaalta lisätietoa, mutta sehän ei ole naisen itsensä vika."92 vuotias korteista ennustaja Matrona Makkonen Soanlahdelta, joka ennen oli paljon käytetty povari. Korkeasta ijästään huolimatta tuntee hän vielä varsin hyvin kortinsilmät. Hän kulkee kylästä kylään tulevia asioita ennustelemassa. Varsinkin…
15.8.2022
Machado de Assis, Bras Cubasin kuolemanjälkeiset muistelmat. Suom. Hilkka Mäki. Helsinki: Love Kirjat, 1991. Bo Pettersson kirjoittaa: ”MADOLLE JOKA ENSIMMÄISENÄ JYRSI RUUMIINI KYLMÄÄ LIHAA OMISTAN JÄÄHYVÄISLAHJANA NÄMÄ KUOLEMANJÄLKEISET MUISTELMAT” Tällä omistuskirjoituksella alkaa brasilialaisen kirjailijan Joaquim Maria Machado de Assisin(1839–1908) romaani Bras Cubasin kuolemanjälkeiset muistelmat. Otsikosta ja omistuksesta voi jo arvella, että kirjailija on sukua Jonathan…
Avasin eilen listataamistani Helsingin turistioppaista ranskannoksen Notices sur Helsingfors, a l'usage des voyageurs, principalement de ceux, qui viennent y profiter des établissemens des saux et des bains (1846) ja pidin liitteenä ollutta kaupunkikarttaa outona. Siis en epäluotettavan oloisena vaan ennennäkemättömänä, mikä ihmetytti ja harmitti, sillä Töölön Taipaleen mikrohistoriaproggistani varten olen yrittänyt haravoida kaikki mahdolliset kartat.Tykistöpihan eteläpuoliseen Taipaleeseen…
Kesällä huomasin Hesarin tilaajille tarjottuja artikkeleita Helsingin historiasta ja kutkutti selvittää ainakin se, oliko tutkijoita mainittu tekstissä. Mutta ennen kuin ehdin toimeen mieleen palasi Hesarin "historiankirjoituksen" yleinen taso. (Edelleen muistaessa, että pitivät minuakin sopivana tietolähteenä aiheeseen, josta en tiennyt juuri mitään. Omaa idioottimaisuuttani oli suostua haastatteluun. En tehnyt vastaavaa virhettä tänä kesänä, kun yhteyttä otettiin…
Kaisa KyläkoskiHistoriantutkimus perustuu lähteisiin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin. Koska jokaisen yksityiskohdan omatoiminen selvittäminen on kuitenkin mahdotonta, tulee tutkimuksen perustua myös aihepiirin aiempaan tutkimukseen. Erityisesti niin sanotut “yleisesti tunnetut” seikat on tapana poimia kirjallisuudesta niitä sen enempää kyseenalaistamatta. Esimerkiksi Mynämäen kirkkoherra Anders Lizelius (1708–1795) tunnetaan vuonna 1776 julkaistun ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden toimittajana. Niinhän lukee joka paikassa.…
2.8.2022
Kirjoittanut: Ossi TammistoARVID UTTER (1836-1898)Vien teidät lukijani jälleen Sauvon kirkkomaalle, jonka vainajia olen ennenkin esitellyt. Nyt nostan esiin peräti kaksi pappishautaa, joista vanhempi kytkeytyy vahvasti uudempaan. Uudemmassa lepää kirkkoherra, jota ei enää varmaan juuri missään muisteta, mutta joka aikanaan oli vahvasti osallisena siinä, että evankelinen herätysliike levisi Tampereelle ja kasvoi vahvaksi liikkeeksi Mynämäellä. Muutakin merkityksellistä…
Kesän 1876 Yleistä näyttelyä varten tuotettiin näyttelykatalogin lisäksi satasivuinen katsaus Suomen suuriruhtinaskunta : tilastollisia tietoja Suomen ensimäisen yleisen näyttelyn Helsingissä 1876 johdosta, jonka kirjoitti K. E. F. Ignatius. Ensisijaisesti ulkomaiselle yleisölle (*) kirjoitetussa esittelyssä on tuttuja teemoja:Järvirikkauden suhteen ei mitään maata Europassa, ci kenties koko maan päällä, taideta asettaa Suomen rinnalle. Lasketaan että järvet tekevät noin 12…
Suomen kuvalehti 95/1876Museovirasto, CC BY 4.0Se osa Runnipuistoa, joka oli suljettu näyttelön aituuksen sisään, oli laitettu erin-omaisella huolella. Hienoa heinää oli kylvetty nurmikoille ja se pidettiin alin-omaisella leikkaamisella aina tasaisena, kauniina. Lammikko oli puhdistettu, varustettu joutsenparilla, ja sen veteen oli Turun rautatehdas asettanut mitä somimman rautaisen huvimajan, joka oli sillalla yhdistetty rantaan. Tämä maja näytti…
Monella lähteminen oli kiinni rahoituksesta tai vielä pahemmista murheista. Tervolasta 8 p. Elokuuta. Lukiessani Uutta Suometarta näen kuinka Etelä-Suomen asukkaat tänä kesänä ovat saaneet nautita iloista ja riemullista elämää. — Heitä on armollinen keisarimme perheineen käynyt tervehtimässä, heillä on ollut ja on vieläkin Suomen Yleinen näyttely ja muita huvituksia. Kulkuneuvoina on heillä rautatiet ja höyrylaivat, heillä…
Keskushallin yläosa Spåren huvilan ja katolisen kirkon välissäHelsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0.(Jatkoa eiliseen Helsinkiin saapumiseen.)Seuraavana päivänä olimme yleisessä maanviljelyskokouksessa läsnä. Sen tapaukset ovat jo sanomalehdissä kerrotut. Sen kumminkin sanon, että ruotsinkieli sielläkin oli päällimmäisenä, eikä niinkuin yleisö edeltäpäin toivoi. Kyllä se jälemmin suomennettiin. Mutta eikös tuo jo aikaan nähden olisi ollut sopivampi päinvastoin, ainakin se…
Viime viikolla kävimme täältä kaksissa miehin Helsingissä Suomen yleistä näyttelöä katsomassa, ja samassa olimme yleisessä maanviljelyskokouksessa. Matkamme alkoi 29 p. viime kuussa [elokuussa] ilman mitään erityisyyttä; vaikka vähän ensin arvelutti matkamme alussa tuo kuuluisa kieliseikka, että miten tultaisiin toimeen pääkaupungissamme ilman tuota kulturia, vaan kohta poistuikin tuo pelkomme, kun astuimme rautatien vaunuihin, jossa palvelusväki ei…