Julkaisuseuranta
Atle Wilskman vuonna 1918. Atelier Rembrandt. Museovirasto.Atle Wilskmanin (14.11.1883–30.6.1921) syntymästä tulee tänään kuluneeksi 140 vuotta. Wilskman oli yksi suomalaisen sukututkimuksen uranuurtajista, perusteoksen Släktbok I-II toimittaja ja HisKi-tietokannan isistä. Wilskman valmistui filosofian kandidaatiksi 1906 ja työskenteli sen jälkeen Helsingin yliopistossa; yliopiston kirjastossa, konsistorin amanuenssina ja registraattorina. 1920–1921 hän työskenteli Helsingin kaupungin apulaiskirjastonhoitajana. Vuonna 1907 hän julkaisi…
8.11.2023
Själaklockor rings c. 1510-1522, Sankt Lars kyrka, Lojo. Museiverket.Det kan vara intressant för släktforskare att veta något om de språkliga förhållandena i Finland under den tid som föregås den officiella statistiken. Den första officiella statistiken över språkförhållandena i Finland kom först 1880. Jag har redan en längre tid undersökt förekomsten av svenska och finska språket…
Maailman digitaalisen pitkäaikaissäilyttämisen päivää World Digital Preservation Day (WDPD) vietetään aina marraskuun ensimmäisenä torstaina. Suomessa pitkäaikaissäilyttämisellä taataan esimerkiksi kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden muistiorganisaatioiden, kuten Suomen Sukututkimusseuran, digitaalisten tietovarantojen säilyminen nyt ja tulevaisuudessa. Pitkäaikaissäilytyksellä tarkoitetaan digitaalisen informaation säilyttämistä ymmärrettävänä ja käytettävänä useiden kymmenien ja tulevien vuosisatojen ajan. Laitteet, ohjelmistot ja tiedostomuodot vanhenevat ajan myötä, mutta…
Radioamatööri Erkki Kaireniuksen radio 1932. Museovirasto.Elokuussa 2023 ilmestyi eetteriin ensimmäinen jakso Sukututkijan matkassa -podcastista. Podcast on puheohjelma, joka perinteisten radioaaltojen sijaan julkaistaan internetissä. Sukututkijan matkassa on epäkaupallinen ja kaikkien kuunneltavissa oleva sukututkimusaiheinen podcast, jonka löydät muun muassa Spotifystä.Tässä podcastissa sukututkimusta ja sukulaisuutta käsitellään hyvin monin eri tavoin sekä monista eri näkökulmista. Tarkoituksena on antaa kuulijalle uusia…
Suomalaisessa Wirallisessa Lehdessä 12.5.1906 julkaistujen nimenmuutosten esipuhe, jossa seurakuntien kirkkoherranvirastoja pyydetään huomioimaan nimenmuutokset ja kirjaamaan ne kirkonkirjoihin. SukuHaku on Suomen Sukututkimusseuran jäsenpalvelu, joka toimii porttina suomalaisen sukututkimuksen aineistoihin, digitoituun kirjallisuuteen sekä arkistoaineistoihin ja julkaisuihin tehtyihin hakemistoihin. Yksi SukuHaussa käytettävissä olevista aineistokokonaisuuksista käsittelee nimiä ja nimenmuutoksia. Suomen sukunimistö on muotoutunut satojen vuosien aikana. Itä-Suomessa on käytetty periytyviä…
Hakeminen hautakivitietokannasta tapahtuu SukuHaun etusivun hakulomakkeella ja rajaamalla haku pudotusvalikon kautta tietokantaan. Kuten kuvasta näkyy, tietokannasta löytyy esimerkiksi Zacharias Topeliuksen hautatiedot.Suomen Sukututkimusseuran hautakivitietokanta on kaikille avoin ja maksuton tietokanta, jossa kuvattuihin ja indeksoituihin hautamuistomerkkeihin voi tehdä hakuja esimerkiksi etu- ja sukunimellä. Hautamuistomerkkien tallentamisella on Seurassa 100-vuotinen historia ja nykyinen hautakivitietokanta täydentyy vapaaehtoisvoimin jatkuvasti. TietokantaEdelleen hautamuistomerkit…
Turussa 1410-luvulla painettu abo-raha eli Eerik Pommerilaisen kuusinainen. Kuva: Museovirasto.Merirosvot terrorisoivat Itämerta 1400-luvulla väijyen etenkin sen satamakaupunkeihin pyrkiviä Hansan kauppalaivoja. Merirosvous oli niin yleistä, että Itämerellä liikkuneista laivoista 25–30 prosentin arvellaan joutuneen ryöstön kohteeksi. Suurin ja pahamaineisin rosvojoukko olivat Vitaaliveljet, joiden lymypaikka oli pitkään Gotlannin Visby.Merirosvot, piraatit, olivat taustaltaan kirjava joukko. Kaikki eivät olleet yhteiskunnan…
Matthias Caloniuksen hautamuistomerkki. Åbo Tryckeris Klichéanstalt 1920-1929. Museovirasto. Entisaikain hautausmailla seisoi puisia hautalautoja ja -ristejä, jos seisoi. Kaikilla haudoilla ei ollut muistomerkkiä vielä 1800-luvullakaan. Kun kirkkoon hautaaminen lopetettiin Kaarinan seurakunnassa vuonna 1795, päätti kirkonkokous toukokuussa 1799, että kirkkomaan pohjoispuolella olleen puisen hautakammion alle haudattiin ne vainajat, joiden hautarauha haluttiin varmistaa. Ahtaalla kirkkomaalla ruumiit eivät saaneet levätä…
Merimies Johan Mikael Ahlqvistiä koskevan ilmoituksen lisäksi Suomalaisen Wirallisen Lehden vuoden 1907 lokakuun ensimmäisen päivän numerossa julkaistiin Mikkelin raastuvanoikeuden päätös merimies Johan Hopon eli Hedmanin kuolleeksi julistamisesta. SukuHaku on Suomen Sukututkimusseuran jäsenpalvelu, joka toimii porttina suomalaisen sukututkimuksen aineistoihin, digitoituun kirjallisuuteen sekä arkistoaineistoihin ja julkaisuihin tehtyihin hakemistoihin. Yksi SukuHaussa käytettävissä olevista aineistoista on kuolleiksi julistettujen hakemisto.Kuolleeksi julistamisella…
Kylänäkymä Tammion saarelta 1951. Kuva: Museovirasto.Kesä on kotiseutumatkojen sesonkia. Sukujen vanhoille asuinpaikoille tehdään käyntejä tavoitteena löytää merkkejä menneisyydestä, kuten vanhoja rakennuksia tai niiden jäänteitä. Pelkästään vanhan ruusupensaan tai riutuvan omenapuun näkeminen voi ilahduttaa sukututkijaa suuresti siitäkin huolimatta, että ne eivät ehkä olekaan juuri oman esivanhemman aikaisia. Tutustumalla etukäteen käyntikohteen historiaan, paikan vaiheisiin ja henkilöihin jää…
Henkikirjahaku on Suomen Sukututkimusseuran verkkopalvelu, jossa voi tehdä hakuja indeksoitujen henkikirjojen sisältöihin esimerkiksi henkilöiden ja paikkojen nimillä. Henkikirjahausta on julkaistu uusi versio, joka toi mukanaan parannuksia tietokannan käyttöön. Palvelussa on tällä hetkellä haettavana noin 145 000 tietuetta usealta eri paikkakunnalta. Henkikirjat haettaviksiSukututkimuksessa henkikirjat ovat erinomainen lähde esimerkiksi asuinpaikkojen selvittämiseen. Niiden käyttö lähteenä voi kuitenkin olla haastavaa,…
Joskus tie uusiin sukututkimuslöytöihin alkaa yllättävästä sattumasta. Niin kävi itselleni viime syksynä, kun päätin tarkistaa Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen nettisivulta erään paikallismurrenäytteen esittäjän nimen.Tiedonetsintä johdatti minut nauhoitearkiston hakuun. Koska harrastan sukuni kotiseudun Suodenniemen historiaa, päätin ohimennen tarkistaa, olisiko sieltä murrenäytteen lisäksi muitakin äänitteitä olemassa. Yllätys oli suuri, kun niitä löytyi useita kymmeniä. Nauhoille oli tallentunut…
Hattulan Pyhän Ristin kirkko ja kellotapuli, V. Schilling. Kuva: Museovirasto.Eräs herra Tampereelta tutki pohjalaisia sukuja, Jalasjärven postitalonpojan Koskuun Ukoon Kersoja, joita on neljänsadan vuoden ajalta suuri joukko. Kankaanpään Korvaluoman Prinkkilä kuuluu mukaan tähän joukkoon. Siellä Matti oli syntynyt 1787, ison perheen kolmantena lapsena. Tarina oli jäänyt siltä osin kuitenkin kesken, kun Matti oli tutkijalta kadonnut. Olin…
Carl Wilhelm Malm. Kuva: Wikimedia CommonsSukututkijan eteen tulee tämän tästä henkilöitä, joiden syntymäajasta ja -paikasta esiintyy lähteissä ristiriitaisia ja jopa virheellisiä tietoja. Näissäkin tapauksissa on tärkeää, että lähdetiedot tutkimukseen merkitään oikeaoppisesti.Jouduin äskettäin puurtamaan yhden tällaisen tapauksen parissa, jolloin huomioni kiinnittyi joidenkin tutkijoiden suorastaan huolimattomaan lähteiden käyttöön. Tapaus koski Vänrikki Stoolin tarinoista tunnetun everstiluutnantti Carl Wilhelm…
SukuHaku on Suomen Sukututkimusseuran jäsenpalvelu, joka toimii porttina suomalaisen sukututkimuksen aineistoihin, digitoituun kirjallisuuteen sekä arkistoaineistoihin ja julkaisuihin tehtyihin hakemistoihin. Yksi SukuHaussa käytettävissä olevista aineistoista on Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön matkustajaluettelot. Näiden lisäksi palvelusta löytyy runsaasti myös muita siirtolaisuuteen liittyviä aineistoja. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö perustettiin vuonna 1883 hoitamaan höyrylaivaliikennettä Suomen ja Englannin välillä. Yhtiön alukset kuljettivat maataloustuotteiden…
Kevään työprojektina on ollut Patrik Berghällin kirjan Vaaran vuosien vakooja suomentaminen. Jo aiemmin sukututkimus on osoittanut, että sitkeästi etsimällä yhteyksiä voi löytää niin kirjailijoihin kuin kollegoihin. Ensimmäistä kertaa kuitenkin löysin kaukaisen sukulaisen kääntämäni kirjan sivuilta.Vaaran vuosien vakooja on henkeäsalpaava historiallinen jännäri Suomesta suurvaltojen puristuksessa. Se kertoo vuosista, jotka ratkaisivat maan tulevaisuuden, ja ihmisistä, jotka vaaransivat…
Sukupuuni yksi oksa pysyi viime syksyyn saakka tyhjillään ilman minkäänlaisia tietoja. Syynä ei suinkaan ole ollut sukututkijoiden yleisin ongelma - avioton lapsi - vaan Haapaveden kirkon mukana palaneet kirkonkirjat, jotka jättivät tutkimuksiini esiäidin kokoisen aukon.Monen sukututkijan voimin tehtyjen tuloksettomien etsintöjen jälkeen esiäitini Annan salaisuus paljastui, kun aiempien tasakymmenien ja viisivuotislukujen lisäksi nettiin ilmestyivät Oulun läänin…
Aarne Koskinen ja hänen isänsä Abram Koskinen ovat olleet olennainen osa Oulaisten kauppiaskuntaa, ja heistä on kirjoitettu ennenkin. Kuten KirjastoVirman esittelyistä käy ilmi, Rosa Elinda Pekuri oli Aarne Koskisen puoliso, mutta mitä muuta hänestä voisi saada selville? Entä keitä olivat samaan hautakiveen merkityt Elisabet Koskinen ja Maria Ahl?Syyslomalla Oulaisten kotiseutuarkistossa selaamani valokuva-albumit osoittautuivat jälleen kerran…
Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen…
1.2.2019
Törmäsin tähän papinpoika Fransiin sattumalta sukututukimukseni ohessa vanhan amerikkalaisen digitoidun lehden uutisessa. Siinä kerrottiin hänen maailmanympärysmatkastaan jalkapatikalla. Ensimmäisessä osassa ”Ei mikään tavallinen elämäntarina osa 1 – Frans Immanuel Wettberg eli Kivekäs” kuvailin häntä yleisesti muutaman lehtileikkeen perusteella. Hän oli mies, joka esitteli itsensä tilanteen mukaan; kapteeniksi, merimieheksi, leipuriksi, ammattipatikoijaksi, maapallonkiertäjäksi, kirvesmieheksi tai vedonlyöjäksi sekä viisilapsisen…