Julkaisuseuranta
10.11.2022
Samu SarviahoSuomen akateeminen elämä keskittyi 1700-luvun jälkipuolella Turun Akatemiaan. Aikakauden historiantutkimus kiteytyi Suomessa pitkälti kahteen henkilöön, Johan Bilmarkiin (1728–1801) ja Henrik Gabriel Porthaniin (1739–1804). Bilmark toimi vuodesta 1763 lähtien lähes neljäkymmentä vuotta Akatemiassa historian ja moraalin professorina. Hänen ohjauksessaan valmistui ennätyksellisesti peräti 232 pro exercitio- ja pro gradu -väitöskirjaa, joista monet käsittelivät myös Suomen historiaa.…
Kaisa KyläkoskiHistoriantutkimus perustuu lähteisiin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin. Koska jokaisen yksityiskohdan omatoiminen selvittäminen on kuitenkin mahdotonta, tulee tutkimuksen perustua myös aihepiirin aiempaan tutkimukseen. Erityisesti niin sanotut “yleisesti tunnetut” seikat on tapana poimia kirjallisuudesta niitä sen enempää kyseenalaistamatta. Esimerkiksi Mynämäen kirkkoherra Anders Lizelius (1708–1795) tunnetaan vuonna 1776 julkaistun ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden toimittajana. Niinhän lukee joka paikassa.…
Anu KoskivirtaHistoriallinen kriminologia on menneisyyden rikosten, rikosmäärittelyjen, rikollisuuden ja rangaistusten tutkimusta, joka hyödyntää historiallisia alkuperäislähteitä ja lähitieteiden teorioita (Matikainen 2000). Käsitteen toi suomalaiseen tutkimuskenttään historioitsija Heikki Ylikangas (s. 1937) tutkimusmonisteessaan Väkivallanaallon synty – puukkojunkkarikauden alku Etelä-Pohjanmaalla (1973). Humboldt-stipendiaattina Länsi-Saksan yliopistoissa tutkimustaan valmistanut Ylikangas loi teoksensa aluksi katsauksen saksalaiseen historiallisen kriminologian tutkimusperinteeseen. Hän juonsi alan juuret…
Sally Salmisen Hiekalle rakennettu tarjoaa poikkeuksellisen näkökulman talvisotaan, kun päähenkilö pakenee Ruotsiin. … Lue loppuun →
19.4.2022
Petteri NorringSuomalainen historiantutkimus kehittyi voimakkaasti 1800-luvulla. Tieteelliset menetelmät vankistuivat ja kansallisen historiakulttuurin kannalta keskeiset instituutiot aloittivat toimintansa. Johan Jakob Nordströmin (1801–1874) ura suomalaisen ja ruotsalaisen tiedemaailman keskiössä valaisee kiintoisalla tavalla aikakauden historiantutkimuksen historiaa sekä auttaa hahmottamaan eroja ja yhtäläisyyksiä Suomen ja Ruotsin historiakulttuurien välillä.Nordström syntyi Turussa vuonna 1801 vaatimattomiin oloihin. Taloudellisista haasteista huolimatta hänen opintiensä…
Paavo Rintalan Vänrikin muistoissa päähenkilö käy tiliä nuoruudestaan miehitetyssä Itä-Karjalassa.
15.2.2022
Antti RäihäRuotsi kehittyi 1600-luvun alkupuolen kuluessa sotilaalliseksi mahtivaltioksi Euroopassa. Ruotsalaisessa ja suomalaisessa 1900-luvun loppupuolen ja 2000-luvun historiantutkimuksessa varhaismodernin ajan Ruotsin kruunun ja alamaisten välinen suhde on esitetty perinteisesti mahti-/sotilasvaltio–vuorovaikutus -dikotomiana (maktstat/militärstat – interaktion). Mahtivaltionäkökulman edustajat ovat nähneet valtionrakentamisen ja yhteiskunnan toiminnan voimakkaasti ylhäältä ohjattuna, kun taas vuorovaikutusta painottavat tutkijat ovat korostaneet yhteiskunnan eri toimijoiden välistä…
Seppo Suihko kertoo teoksessaan Sodasta ja rakkaudesta vanhempiensa Olli Suihkon ja Leena Kuusen tarinan jatkosodan aikana ja jälkeen.
8.2.2020
Pidin taannoin kovasti Lars Kraumen ohjaamasta elokuvasta Valtio vastaan Fritz Bauer (Der Staat gegen Fritz Bauer 2015), joka toi länsisaksalaisen Hessenin piirisyyttäjän Bauerin olohuoneisiin. Samaiseen peräänantamattomaan, Auschwitzin keskitysleirikompleksissa työskennelleille tuomiota hakeneeseen ja Eichmannin Argentinassa lymyilyn israelilaisille paljastaneeseen Baueriin liittyy myös Ylen muutama päivä sitten esittämä ja alkukevään ajan Areenassa katsottavissa oleva Barbara Necekin dokumentti Auschwitzin…
20.12.2019
Tarkastelen tässä artikkelissa ilmiantamista sosiaalisena käytäntönä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1899-1917. Kohdistan huomion ilmiantajiksi ryhtyneiden kansalaisten vuorovaikutukseen venäläisen virkavallan kanssa sekä tämän vuorovaikutuksen herättämiin reaktioihin julkisuudessa ja yleisemmin yhteiskunnassa. Esitän, että venäläisviranomaiset ja etenkin santarmihallinto osoittivat huomattavaa vastaanottavaisuutta suomalaisten tekemille ilmiannoille Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernöörikaudesta lähtien. Santarmit käyttivät ilmiantoja tukemaan tiettyihin kansalaisiin kohdistuvia epäilyksiään ja varsinkin 1910-luvulla…
Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisia Titanic-arkkiveisuja: millaisia ovat niiden temaattiset ja tyylilliset pääpiirteet, millaisia kirjallisia malleja ja esikuvia niissä hyödynnetään, kuinka kansainvälistä huomiota herättänyt, laajasti uutisoitu ja ajankohtainen historiallinen tapahtuma taipui kotimaista rahvaanrunoutta edustavien arkkiveisujen kielelle?
Turussa järjestettiin järjestyksessään toisen kerran Eurooppa-foorumi elokuun lopussa. Eurooppa-foorumin tarkoitus on edistää avointa, tutkittuun tietoon perustuvaa keskustelua kansalaisten ja päättäjien kesken. Eurooppa-foorumi toimii alustana yhteiskunnalliselle keskustelulle, jossa pohditaan Suomen tämän hetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan Unionissa pidemmän aikavälin perspektiivistä. Eurooppa-foorumissa tapaavat ihmiset elämän eri osa-alueilta: eri näkemyksiä edustavat poliittiset päättäjät, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt,…
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
18.8.2019
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
20.6.2019
FM Reetta Eirasen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä” tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 14.6.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Tiina Kinnunen […]
Ei ole kovinkaan liioiteltua sanoa, että Euroopan historia on leimallisesti Ranskan historiaa. Tästä huolimatta Ranskan historian tutkimusta tehdään EU-Suomessa melko vähän ja hajanaisesti. Tässä numerossa luodaan katsaus tutkimuksen nykytilaan ja viitoitetaan suuntia uudelle tutkimukselle. Idea Ranskan historian teemanumerosta sai alkunsa Helsingin yliopistolla kesäkuussa 2017 pidetystä Suomen ja Ranskan historialliset suhteet -symposiumista. Artikkelit pohjautuvat symposiumissa pidettyihin…
Mikä oli velkakirja? Entä vekseli? Mitä tarkoitettiin tililuotolla? Mistä oli kyse, jos asiakirjassa luki förskrivning tai jos velkakirja juoksi? 1800-luvulla velka oli kuin rakas lapsi: velkasitoumuksilla oli useita nimityksiä. Lisäksi kirjallisia velkasitoumuksia oli useaa lajia, jotka saattoivat ulkoisesti muistuttaa toisiaan. Aikakauden lainaamista ja luotottamista tutkiva kohtaa lähes väistämättä tämän kirjallisten velkasitoumusten moninaisuuden ja osin jopa…
6.1.2019
FM Pekka Varjen väitöskirja ”Cracks in the mirror: The ideal worker and the labor process in Finnish working life after the Second World War” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.12.2018. Vastaväittäjänä toimi […]
27.12.2018
FM Aaro Saharin väitöskirja : ”Valtio ja suurteollisuuden synty: laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918–1954” tarkastettiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 15.12.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Jari Eloranta, Helsingin yliopisto, ja […]
15.12.2018
Virolainen tanssitaiteilija Ella Ilbak (1895–1997) oli Suomessa usein nähty ja juhlittu esiintyjä (1922, 1930, 1932, 1933 ja 1936). Kansainvälinen näkyvyys oli tärkeää vastaitsenäistyneelle Virolle. Nuoria tieteen ja taiteen opiskelijoita koulutettiin ulkomailla ja valjastettiin viestimään uudesta itsenäisestä valtiosta. Ilbak valittiin uuden tanssin edustajana tulevien atomifyysikoiden ja insinöörien joukkoon. Hänestä tuli Suomessa aikansa ilmiö erityisesti 1930-luvun alkupuolella.…