Julkaisuseuranta
Olin eksynyt Hack4FI tapahtumaan, johon oli kerääntynyt taiteilijoita ja historioitsijoita miettimään, miten käyttää museoiden arkistoja uudella tavalla. Minua oli pitkään kiehtonut tehdä virtuaalitodellinen matka historiaan, johon etsin sopivaa tarinaa. Oli sattuma, että törmäsin tapahtumassa Heli Paakkoseen ja Maija Karasvaaraan. He kertoivat minulle Helin väitöskirjan aiheesta. Miehestä, jonka nimi oli Johan Knut Harju (1910–1976). Harju oli…
Johan Knut Harjun keräelmiä säilytetään Kruununhaassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa, kauniissa pienessä sivuhuoneessa, jota ympäröivät puulehterit. Siellä arkiston ”kaikkein pyhimmässä” punakylkiset kerääjäsidokset odottavat lukijaa, tulevaisuuden ihmistä. Tutkija, Pullopostia Kurvista -näyttelyn kuraattori Heli Paakkoselle tutustuminen Harjun aineistoon on ollut koukuttava ja koskettava kokemus. Selailen arkistoniteitä yksi toisensa jälkeen. Niihin on tallennettu piirroksia alkoholistihuoltolan asukkaista, toistuvia kuvauksia…
19.12.2019
Helsingin korottaminen maan pääkaupungiksi vuonna 1812 johti kaupungin uuden monumentaalikeskustan rakentamiseen empire-tyyliin arkkitehti C. L. Engelin suunnitelmien mukaan. Helsingin Seurahuone kuuluu varhaisimpien julkisten rakennusten joukkoon. Pääkaupungin ensimmäisen rakennusvaiheen päätyttyä vuonna 1840 oli se kasvanut 20 000 asukkaan hallinto-, kauppa-, sotilas- ja yliopistokaupungiksi. Uusien asukkaiden parissa tarve kelvollisen juhlahuoneiston, ravintolan ja hotellin saamiseksi oli suuri. Vuonna 1828…
”Kun menet nukkumaan, silmissä vilisee sitten mansikoita”, joku kertoi, kun olin lähdössä 16-vuotiaana kesälomalla poimimaan mansikoita Suonenjoelle serkkuni kanssa. Oli aikuistumisen alkuaika ja Suonenjoella käytiin ansaitsemassa taskurahoja ja muutenkin seikkailemassa uusissa ympyröissä. Legendaa mansikkavilinästä en uskonut, sillä eihän tuollaista tapahdu. Kun ensimmäisen raskaan työpäivän jälkeen oli raahautunut petiin, alkoi heti luomien ummistuttua pyöriä mansikkaleffa, jollaista…
Muisti on kummallinen eliö. Ajukopassamme se alkaa tallentaa tapahtunutta siinä vaiheessa, kun aivot itse aloittavat toimintansa jo paljon ennen syntymäämme. Emmehän me näitä tapahtumia tietenkään muista, emmekä paljon muutakaan ensivuosistamme, mutta muutaman vuoden taaperruksen jälkeen sinne alkaa muotoutua jälkiä, joihin voi palata aina. Muisti ei myöskään ole pelkkä kirjaimin kirjailtuihin ajatuksiin perustava pehmytlevy, vaan sinne…
24.5.2019
Uudistunut Aikakone 2.0 -virtuaalielämys aukesi yleisölle huhtikuussa. Avajaistilaisuudessa kosmologi Syksy Räsänen piti puheen, joka pohti aikakoneen käsitettä ja sitä, kuinka menneisyyteen – tai tulevaisuuteen – matkaaminen auttaa näkemään nykyhetken etäältä. Miltä nykypäivän Helsinki näyttää esimerkiksi Eugen Hoffersin varhaisten Helsinki-panoraamojen tai Signe Branderin elämää kuhisevien valokuvien rinnalla? Räsäsen luvalla julkaisemme tämän ajatuksia herättävän tekstin nyt kaikkien…
Kaatuneiden muistopäivä, 100 potrettia, niissä 26 662 sotatoimissa kuollutta… Töissä museolla, ripustamassa näyttelyteoksia. Ruumiissani risteilee ajatuksia väkivaltaisesta kuolemasta, miehen osasta, nuoruuden menettämisestä, sukujen tyrehtymisestä ja omaisten surusta mutta myös kuolleen sotilaan arvosta, tarpeesta säännöllisesti muistaa heitä. Mitä ajattelen heistä? Ja laajemmin, mitä on olla kasvotusten kuolleiden sotilaiden kanssa, joita ei tunne? Mitä silloin muistelee, kun…
Kaupungin satamia yhdistäneen satamaradan viimeinen jäljellä oleva, kaupunkirakenteessa näkyvä osa on arvokas historiallinen väylä, jonka tulee säilyä ymmärrettävänä nykyisille ja tuleville sukupolville. Satamaradan vanhimmasta osasta muistuttaa nykyinen Baana, joka kulkee Länsi-Sataman ja päärautatieaseman yhdistävässä entisessä ratakuilussa. Ratakuilu on viimeinen jäljellä oleva osa 1894 rakennetusta satamaradasta, jonka merkitys Helsingin teollistumisen, kaupan, sataman ja rautatiehistorian kannalta on…
13.12.2018
Tämä kirjoitus valottaa hänen toimintatapojaan ja motiivejaan Helsingissä. Joulupukkiin liittyy erilaisia uskomuksia. Monesti niitä muokkaavat markkinavoimat tai moraalisäännöt, kuten ettei lapsia saisi pelotella tai ettei joulupukki saisi juoda viinaa. Onkin mielenkiintoista, miten ja miksi erilaiset uskomukset ovat yleistyneet. Eri kansat ovat yrittäneet omia joulupukkia – tai jouluhenkilöä, joka pyhimyksen lailla tekee hyviä tekoja – ja…
26.11.2018
Monet tutkimukset osoittavat, että ikäihmiset kaipaavat seuraa, virikkeitä ja mielekästä tekemistä. Tähän tarpeeseen pyrkii myös kaupunginmuseo yleisötyössään vastaamaan. Kuluneena vuonna tähän on voitu panostaa aikaisempaa enemmän Helsingin kaupunginmuseon ystävät ry:n varainkeruun ansiosta. Virikeaineistoja koteihin ja palvelutaloihin Syksyn alussa julkaistiin Oi niitä aikoja -muistelukuvapaketti iäkkäiden viriketoimintaan. Kaksikielinen kuvapaketti sisältää kolmekymmentä kookasta valokuvaa entisajan Helsingistä sekä tukun…
23.11.2018
Minulla oli ilo ja kunnia osallistua elämäni ensimmäiseen hackathoniin Helsingin kaupunginmuseossa 5.– 7.10.2018. Näkökulma oli kuitenkin hieman erilainen, sillä osallistuin tapahtumaan järjestäjänä, yhtenä tuotantotiimin jäsenistä. Odotin tapahtumaa innolla. Minulla oli tietysti omat mielikuvat siitä, mitä tapahtumasta tulisi ohjelmarungon sekä tuotantotiimin keskustelujen pohjalta. Tapahtuma ja itse kokemus olivat kuitenkin jotakin aivan muuta. Tässä muutamia huomioita. Hackathon…
21.11.2018
Vuonna 1907 rakennettu As. Oy Kontu sijaitsee Ullanlinnan ytimessä, näkyvällä paikalla Tehtaankadun ja Kapteeninkadun kulmalla. Moni ohikulkija on varmasti kiinnittänyt huomionsa näyttävään jugend-tyyliseen kivitaloon Kapteeninpuistikon äärellä. Kiinnostavan kaupunkikuvan takana on myös pala helsinkiläistä historiaa, kaupungin kasvun kiihkeimmiltä vuosilta. Helsinki kasvoi pieneksi suurkaupungiksi 1900-luvun alussa. Eräänä merkkipaaluna pidettiin 100 000 asukkaan rajaa, jonka kaupunki uuden vuosisadan alussa…
9.11.2018
On kaunis lämmin syyskuinen aamupäivä. Pakilanmetsän siimeksessä käy kuhina: oksasakset napsahtelevat ja roskat tipahtelevat jätesäkkiin, kun 80 kuudesluokkalaista häärii satavuotiaan linnoitteen rakenteissa siistien sitä entistä ehommaksi. Keväällä 2018 käynnistyi Pakilan koulun ala-asteen ja Helsingin kaupunginmuseon välillä yhteistyöprojekti Adoptoi monumentti -toiminnan puitteissa. Kaupunginmuseon Adoptoi monumentti -toiminnasta vastaava arkeologi otti yhteyttä Pakilan ala-asteen kouluun ehdottaakseen viidesluokkien kanssa…
Viime vuoden iloinen Suomi 100 -juhlinta vaihtui heti vuodenvaihteessa vakavahenkiseen sisällissodan muistovuoteen. Suomea ylistävät juhlapuheet vaihtuivat hetkessä vakaviin puheenvuoroihin. Toki Suomella oli syytä juhlaan viime vuonna ja jokaisena vuonna. Yhteiskunnallinen muutos sadan vuoden aikana on ollut valtava. Viime vuoden juhlahumussa juhlittiinkin koko sadan vuoden jaksoa ja sinä aikana tapahtuneita saavutuksia. Tänä vuonna ja erityisesti nyt…
18.6.2018
Helsingin kaupunginmuseon Adoptoi monumentti –toiminnan pilottiryhmänä on toiminut Arkeologian harrastajat ANGO ry, jonka kanssa solmittiin keväällä 2017 sopimus kolmen Kulosaaressa ja Herttoniemessä sijaitsevan pronssikautisen hautaröykkiön hoidosta. ANGO ry:n jäsen Kyllikki Rosenström kertoo blogissa, miten muinaisjäännöksiä on hoidettu vapaaehtoistyön voimin. Ajatus pronssikautisten hautaröykkiöiden hoitamisesta lähti siitä, kun piipahdimme toisen ANGO ry:n jäsenen kanssa Kulosaaren röykkiöllä helmikuussa…
Rakennusten purkaminen tutussa kaupunkiympäristössä yllättää aina. Kuinka vanha tuttu maisema muuttuukaan? Miten ehjät paikat ja kaupunkikuva yhtäkkiä rikkoutuvat? Miksi tämäkin rakennus piti purkaa? Rakennusten purkaminen on aina ristiriidassa kestävän kehityksen periaatteisiin. Mutta purkaminen on myös ympäristökokemuksiimme vahvasti vaikuttava toimenpide. Kiinnitymme monin tavoin asuinympäristöömme ja sen rakennuksiin. Puretut rakennukset elävät muistoina paikan aikaisemmista vaiheista ja sen…
12.1.2018
Valokuvaaja Signe Brander (1869–1942) tunnetaan nykyään parhaiten hänen 1900-luvun alussa ottamistaan valokuvista, jotka dokumentoivat Helsingin katuja ja elämää. Vaikka Brander olikin aikalaistensa arvostama kulttuurihistoriallinen valokuvaaja, hän on historiankirjoituksessa jäänyt vähälle huomiolle. Tästä syystä Branderin valokuvaajanuran vaiheisiin liittyvät yksityiskohdat ovat osittain epäselviä. Signe Brander 1896–1898. Kuva: Museovirasto / Olofdbad Atelier Etenkin Signe Branderin uran alkuvaiheet ovat…
Helsinkiläiseen jouluviettoon liittyy omia perinteitä, jotka ovat varsinkin kaupungissa kasvaneille tärkeitä. Useampi sukupolvi muistaa joulukadun, Stockan jouluikkunan, kuusikauppiaat, Pelastusarmeijan joulupadat, kauppahallien tuoksut ja jouluisen hautausmaan valomeren. Tähän kirjoitukseen – ja myös kaupunginmuseon aulassa sijaitsevaan vitriiniin – on joulun kunniaksi koottu esimerkkejä stadilaisesta joulunvietosta. Kluuvikatu avattiin Suomen ensimmäisenä joulukatuna 13. joulukuuta 1930, jolloin myös alettiin viettää…
Olen asunut Helsingissä pidempään kuin vanhassa kotikaupungissani Kuopiossa – 33 vuotta. Olen opiskellut täällä, tehnyt työtä ja perustanut perheen. Tyttäreni on paljasjalkainen helsinkiläinen, syntynyt Kätilöopistolla ja tuotu Suomenlinnassa syntyneen isoisänsä autolla kotiin Runeberginkadulle. Silti olen aina tuntenut itseni ulkopuoliseksi Helsingissä. Olen tuntenut pitäväni Helsinginniemen graniitista kiinni kynsin ja hampain, valmiina huuhtoutumaan koska tahansa pois. Siksi…
Helsingin kaupunginmuseolla järjestettiin seksuaalikasvatusaiheisia Myytinmurtajat-työpajoja nuorille syys–lokakuussa 2017. Teemoiltaan työpajat liittyivät keväällä 2017 avautuneeseen Helsexinki-näyttelyyn, joka kertoo Helsingissä asuvien tai työskentelevien ihmisten omakohtaisista kokemuksista seksuaalioikeuksiin ja niiden toteutumiseen liittyen. Myytinmurtajat-työpajojen järjestäjinä oli neljä eri asiantuntijaorganisaatiota: Folkhälsan, Väestöliitto, Seta ja Sexpo. Jokainen organisaatio vastasi vuorollaan yhden viikon työpajoista ja niiden sisällöstä. Seksuaalikasvatusta tarjonneet pajat oli suunnattu…