Julkaisuseuranta
16.4.2022
Pääsiäiskortti vuodelta 1905,HKM 2018, Helsingin kaupunginmuseo, Finna. Sain tällä viikolla pääsiäisen kynnyksellä sähköpostia Aalto-yliopistossa opiskelevalta Nina Forsmanilta. Hän on tekemässä dokumenttielokuvaa munivista kukoista ja pyysi apuani erään keskiaikaisen oikeusjutun kanssa. Nimittäin vuonna 1474 Baselin kaupunkilaiset saivat ihmetelläkseen harvinaisen, suorastaan luonnonvastaisen tapauksen. Paikallinen kukko (tai kukko-oletettu) oli muninut munan, ja se olisi sitten viety oikeuteen syyttäjän…
23.3.2022
Kun pari vuotta sitten viimeistelin väitöskirjaani arkeologisille maastokohteille suuntautuvasta matkailusta ja sen tulevaisuudesta, oli yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisesti esillä ilmastonmuutos Australian ja Amazonin alueiden laajojen maastopalojen sekä Venetsian tulvien takia. Ilmastonmuutokset ääri-ilmiöt kuten maastopalot ja tulvat alettiin ymmärtää lähitulevaisuuden uhkiksi paitsi asutuksen ja elinkeinojen myös kulttuuriperinnön osalta (linkki). Turisteja tulvat eivät Venetsiassa kuitenkaan estäneet, vaan kulttuuriperintökohteita…
Pitkästä aikaa blogissa ja suoraan asiaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei vaikuta loppuun saakka suunnitellulta sotilasoperaatiolta ja tiedustelu on pettänyt varsinkin ukrainalaisten taistelutahdon osalta. Kirjoitan kuitenkin siitä mistä jotakin ymmärrän eli kuolleiden kohtelusta. Olen luonnollisesti satunnaisten lähteiden varassa, mutta syntynyt kuva lienee oikeansuuntainen. Neuvostoliitto ei erityisesti huoltanut kaatuneitaan toisessa maailmansodassa, minkä suomalaiset huomasivat esimerkiksi jatkosodan etenemisvaiheessa…
26.2.2022
The notion of legitimate self-defence, that persons or countries being violently and unjustly attacked may rightfully defend themselves by force, is ancient. The ongoing war of aggression against Ukraine has made the question most topical in the international law context. Through my own research, I can offer some facts of the history of this legal…
28.1.2022
The history of premodern advocacy in Sweden and Finland begins in the seventeenth century with the establishing of the first royal appellate court in Stockholm, the Svea Court of Appeal, in 1614. The following year, King Gustav II Adolf (r. 1611–1632) regulated the procedure in the new court authorizing the use of procurators and advocates.…
10.1.2022
Pohjanmaa on vahvaa ruotsinkielisyyden aluetta, jossa enemmistö puhuu äidinkielenään ruotsia. Joillain paikkakunnilla ruotsinkielisyys kipuaa jopa yli 80 %:n, kuten esimerkiksi Närpiössä. Pohjanmaan maakunnalla on ollut historiallisesti vahvat kielelliset ja kulttuuriset yhteydet Ruotsiin, ja se näkyy yhä tänäkin päivänä. Pohjalaiset suomenruotsalaiset tuntuvat seuraavan naapurimaan tapahtumia ja populäärikulttuuria enemmän kuin kotimaamme, toisinaan mielenkiinto suuntautuu jopa yksinomaan Ruotsiin.…
Kuolemanrituaalien tulisi olla sellaisia kuin henkilö on eläessään tiettävästi halunnut ja kenties tahtonsa paperillekin kirjannut. Jos tietoa ei suorastaan ole, mennään sen mukaan, mihin uskonnolliseen ja/tai muuhun yhteisöön hän on kuulunut. Tai mitä omaiset arvelevat sopivaksi. Hautaustoimilain pykälä 2 ei sinänsä kiellä eikä myönnä mitään, vaan sanamuoto on: ”Vainajan ruumiin hautaamisessa ja tuhkaamisessa sekä tuhkan…
2.11.2021
Eräänä sateisena aamupäivänä joitain viikkoja sitten matkustin metrolla Itäkeskukseen tehdäkseni melko harvinaisen tutkimuksellisen kotikäynnin. Tutkimuskirjallisuuden kautta olin paikantanut perhearkiston kirjekokoelman, jossa oli ymmärtääkseni minua kiinnostavia lähteitä, ja nyt olin menossa tutustumaan niihin. Oikeudellista työtä tekevät naiset ovat yksi tutkimuskohteistani, ja minulla on ollut pitkään työn alla artikkeli asianajotoimistojen naiskonttoristeista maailmansotien välisenä aikana. Vanhoja asianajotoimistoja ei…
Kun on syntynyt marraskuun alussa, synkkyys ehkä tulee luonteeseen itsestään. Tosin se ei ole päällimmäinen piirre minussa vaan pohjavire. Kuolemantutkijaksi päädyin tutkimuksellisista syistä: mikä olisi kiinnostavampaa ja kaikenkattavampaa? Mutta pelottomuus vaikeiden aiheiden edessä on aina ollut olemassa. Kuoleman juhlistaminen voi tuntua rujolta ja loukkaavalta, mutta sille on paljon perusteita niin historiassa kuin nykyajassakin. Karnevaalit ja…
Sen lisäksi, että olen muuttanut Tampereelle, olen viime aikoina pitänyt esitelmän Suomen historiallisen seuran tilaisuudessa ja Suomalaisen kuolemantutkimuksen seuran kymmenvuotisjuhlassa. Pidin itse jutuistani niin paljon, että löytyvät yläpalkista. Olkaa hyvä.
Oulun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkijoilla on yli vuosikymmenen kokemus Pohjois-Suomen varhaismoderneissa kirkkohaudoissa lepäävien muumioiden tutkimuksesta. Viime syksynä tapahtunut murto 1700-lopulla rakennetussa yksityisessä hautakappelissa siivitti tutkijat jälleen matkaan. Varovaisen innostunut odotus palkittiin perillä, kun kävi ilmi, että hautakammion kahdeksasta vainajasta useimmat olivat pitkälle muumioituneita. Yhdestä haudoista löytyi lisäksi yllätys, joka hiljensi hetkeksi kiireiset mielet. Tiina Väre…
Kulttuurihistorian opiskelija Jasmin Vanha-Majamaa on suorittanut Valtakunnallisen humanistisen verkko-opetuksen tarjonnassa olleita kursseja, ja hän kertoo tässä blogikirjoituksessaan kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Mitä verkko-opinnot mahdollistavat ja tarjoavat Lapin yliopiston kulttuurihistorian opiskelijoille? Entä minkä uuden reitin verkkokurssi avasi hänelle kirjoittajana ja tieteen popularisoijana? Kurssiesseestä Kalmistopiirin verkkojulkaisuksi Jasmin Vanha-Majamaa Opiskelijan näkökulmasta on mahtavaa, että Lapin yliopiston kulttuurihistorian opiskelijat voivat…
Minulla on ollut parin vuoden ajan hyvin hitaasti edennyt julkaisuprojekti liittyen useimpien keräilijöiden tuntemiin Säästöpankkimitaleihin. Tiedustelin parisen vuotta sitten Numismaatikkoliiton silloiselta puheenjohtajalta Erkki Lähderannalta liiton kiinnostusta julkaista kyseinen läpyskä ja se saikin alustavasti vihreää valoa, mutta homma jäi puolitiehen oman ajanpuutteen vuoksi. Julkaisu on kuitenkin tässä kaiken aikaa edennyt hitaasti sen ollessa lähinnä satunnaista puuhastelua silloin,…
Guest Post by Franki Webb, an archaeologist and writer. She started as a journalist but decided to chase her dreams of being an archaeologist. Her writing mostly focuses the problematic […]
Helsingin Sanomissa julkaistiin 22.5. lauantaiesseenä kulttuuritoimittaja Pirkko Kotirinnan essee Taideväärentäjät jäävät yhä useammin kiinni, mutta ollaanko Suomessa aitouden suhteen edelleen muita sinisilmäisempiä? Jutun ensimmäisessä kuvassa Ferdinand von Wrightin metsot taistelevat sadan markan setelistä, mutta se ei ole suinkaan tämän kirjoituksen aihe, vaan rahaväärennökset. Samaa aihetta käsiteltiin myös SNY:n antiikin kerhon edellisessä etäkokoontumisessa ja aihe muutenkin…
Viimevuoden puolella ilmestyi Robert Delzannon kirjoittama Sveriges myntbok 995-2022. Tässä mietteeni kyseisestä teoksesta. Tarkennukseksi on kuitenkin heti alkuun todettava väärinkäsitysten välttämiseksi, että kyseessä EI ole Sveriges mynt 1521-1977 -teoksen uusin painos, jota on jo reilun vuoden verran mainosteltu useammassakin eri paikassa. Tämä on pikemminkin kyseisen teoksen kilpailija. Delzannon teos on todella massiivinen (sivuja noin n.…
Slavey Petrov on bulgarialainen väärentäjä, joka asuu nykyään Münchenissä ja toimii kunniallisena rahakauppiaana omassa yrityksessään (Titiana & Slavey Art Numis). Petrov jakaa rajusti mielipiteitä, sillä osa pitää häntä väärentäjänä ja osa lähinnä Beckerin kaltaisena taiteilijana.Slaveyn käsialaa oleva Lysimakhoksen drakhma.Bulgarialaisia väärennöksiä kutsutaankin toisinaan ”Slaveyna” vastaavalla tavalla kuin Giovanni da Cavinon (c. 1500-1570) aikalaisten jäljitelmiä kutsutaan paduaaneiksi…
Aikoinaan rahat olivat muutakin kuin maksuvälineitä. Ne olivat lyöjänsä käyntikortteja ja vaalimainoksia, jotka levittivät propagandaa ja vaurautta valtakunnan sisällä ja sen ulkopuolella. Rahoista tehtiin sellaisia, että ne huomattaisiin ja että ne tekisivät vaikutuksen jokaiseen, joka pitelee niitä kädessään. Rahojen tarkoitus oli pysäyttää ja niin ne tekivätkin.Kuva: Persialainen drakhma, jonka on lyöttänyt Wahbarz (n. 205-164 eKr.).…
Alkukeväästä Lontoossa järjestettiin ehkäpä yksi tämän vuosikymmenen tärkeimmistä huutokaupoista. Myynnissä oli tuolloin ehkäpä yhden Britannian tunnetuimman nykynumismaatikon Tony Abramsonin varhaisten englantilaisten rahojen kokoelma, joka oli jouduttu sen laajuuden vuoksi jakamaan peräti kahteen osaan. Huutokauppaluetteloiden tekoon ovat poikkeuksellisesti kantaneet kortensa kekoon myös Rory Naismith ja taidehistorioitsija Anna Gannon.Abramson tunnetaan varhaisten anglosaksien rahojen keräilijänä ja tutkijana, joka…
1 Periodisointi oikeushistoriassa Periodisointi on tärkeä historiantutkimuksen apuväline, mutta usein myös keskeinen tutkimustulos. Joskus oikeushistorioitsija voi hyödyntää vakiintunutta ja tarkkarajaista periodisointia. Jos aiheena on esimerkiksi sota-ajan oikeudenkäyttö toisen maailmansodan aikana tai presidentti Franklin D. Rooseveltin presidenttikauden lainsäädäntöuudistukset, tarjoaa yleinen historia valmiit ajalliset reunat tutkimukselle. Usein oikeushistorioitsija joutuu kuitenkin itse määrittelemään tutkimuskohteensa ajallisia rajoja. Jos tutkimuskohteena…