Julkaisuseuranta
Hyvää tuhkakeskiviikkoa ja paastoon laskeutumista! Ylenpalttisena aikanamme paastosta on tullut muodikasta myös maallistuneille ihmisille, on kyse sitten tietyistä ruoka-aineista tai somesta pidättäytymisestä Keskiajan Euroopassa paastonaika, sitä edeltänyt karnevaali ja sitä seuraava pääsiäinen olivat vuodenkierron keskeisiä rytmittäjiä. Vaikka paastosääntöihin oli myöhäiskeskiajalla mahdollista anoa helpotuksia, oli vuosittainen pääsiäiseen valmistava paasto keskiajan katolisen uskonnollisuuden osa, jonka noudattamista ainakin…
Tiina Harjumaa Petsamolaisten historiakuva(t) Tarkastelen työn alla olevassa kulttuurihistorian väitöskirjassani Petsamon siirtolaisten muistitietoa ja historiakuvia Petsamosta ja petsamolaisuudesta. Historiakuvilla tarkoitan historiantutkija Jorma Kalelaan (2001, 16) viitaten erilaisia menneisyydestä tehtyjä tulkintoja. Niiden avulla petsamolaiset ja heidän jälkeläisensä hahmottavat menneisyyttään. He myös välittävät näitä tulkintoja eteenpäin eri yhteyksissä. Havaitsin, että petsamolaisten kerrotaan olevan sinnikkäitä selviytyjiä, jotka ovat…
Nämä eivät ole jäähyväiset, vaan lupaus jatkosta ja uuden alusta! Kirkko, tila ja muisti -blogi syntyi aikanaan Emil Aaltosen säätiön vuosina 2017-2019 rahoittaman, saman nimisen projektin tutkimustyön esittelyä varten. Blogin tekstit ovat tavalla tai toisella sivunneet projektissa työskennelleiden henkilöiden mielenkiinnon kohteita kuolemankulttuurin moninaisesta näkökulmasta. Näinä vuosina tutkimustyön arki on ollut ihanan työntäyteistä ja vaihtelevaa. Tutkijan…
Esitelmä 1800-luvun tutkimuksen päivillä.
Paljon keskustelua herättänyt lukion tuntijakokeilu sai kulttuurihistorian opiskelija Iida Mäntyniemen pohtimaan kokeilun vaikutuksia ja ottamaan aiheeseen kantaa. Kokeilu ja blogikirjoitus herättävät miettimään millaiseen nykyisyyteen ja tulevaisuuteen, niin henkilökohtaisen elämän ja kasvun kuin työelämän ja yhteiskunnankin kannalta, ”historiaton” lukio oppilaitaan ohjaa ja valmistaa. Luokkaistumisen lukio Iida Mäntyniemi Vuodesta 2016 alkaen Suomessa on ollut meneillään opetus- ja…
Kulttuurihistorian oppiaine järjestää tutkijaseminaareja, joissa käsitellään osallistujien ajankohtaisia tutkimusaiheita ja -tekstejä. Seminaareihin osallistuu myös oppiaineen opiskelijoita. Syksyllä mukana oli Lapin yliopiston filosofian yliopistonlehtori Juha Himanka, joka piti esitelmän kolmesta tavasta lukea filosofi Hans-Georg Gadamerin tekstejä. Kulttuurihistorian tieteenalan kannalta kiinnostava esitelmä herätti keskustelua käsitteistä, käsityksistä ja oletuksista, jotka otamme usein vastaan itsestäänselvinä asioina. Tässä blogitekstissään Himanka…
29.8.2019
Kulttuurihistorian oppiaineen blogi palaa kesätauolta Annastiina Leppälän ajankohtaisella kirjoituksella. Peruskoulun aloittaneet oppilaat harjoittelevat parhaillaan tekstaamaan, ja esiopetuksessa lapset saavat tukea ja ohjausta kirjoittamiseen. Sen sijaan kaunokirjoitusta ei kouluissa enää opeteta. Leppälä pohtii kirjoituksessaan kaunokirjoituksen taiteellista arvoa. Kaunokirjoitus. Sen taiteellisuus, koristeellisuus ja historiallisuus Annastiina Leppälä Opetushallitus julkaisi elokuussa 2015 verkkosivuillaan uutisen, joka näytti suuntaa seuraavana vuonna…
Terhi Tanska Keminmaan vanha kivikirkko on seissyt samalla paikalla 1500-luvun alkupuolelta lähtien, siis noin 500 vuoden ajan. Vuosisatojen kuluessa kirkonseudun maisema on kokenut monenlaisia muutoksia, jotka piirtyvät esiin alueen vanhoilla kartoilla. Ortoilmakuva 2016 (Maanmittauslaitos). 1800-luku. Pitäjänkartaston lehdet 2541 08+05 ja 09. (Kansallisarkisto, digitaaliarkisto.) Ortoilmakuvaa ja 1800-luvun kartoitusta voit vertailla toisiinsa täällä: https://cdn.knightlab.com/libs/juxtapose/latest/embed/index.html?uid=3a4511c4-c7c5-11e9-b9b8-0edaf8f81e27 Maisemassa näkyvin…
19.8.2019
Titta Kallio-Seppä Kuluneen kesäloman aikana yhtenä tavoitteenani oli tutustua matkan varrella vastaan tuleviin hautausmaihin ja niiden vanhimpiin hautamuistomerkkeihin. Työn alla oleva artikkelikäsikirjoitus on vaatinut perehtymistä valuraudasta 1800-luvun loppuvuosikymmenten ja 1900-luvun alun välisenä aikana tehtyjen muistomerkkien tuottajiin. Lähteiden tarjoama tieto siitä, millaisia leimoja valmistajat tuotoksissaan tekijänmerkkinä käyttivät on melko niukkaa, joten päätin tutustua aiheeseen paremmin hautausmaiden…
Uusia menetelmiä ja vanhoja legendoja Rungiuksen muumion tutkimusten tulokset ovat pian kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla myös suomeksi. Tuore tietoteos julkaistaan Kemin historiallisella museolla järjestettävässä tilaisuudessa 12.9.2019, klo 16.30. Tule kuulemaan tutkimusten kohokohdat tiivistävä esitelmä ja tutustu samalla uuteen, kirkkohautaustapaa käsittelevään näyttelyyn “Rungius, kirkkoon haudattu”, jonka tutkimusryhmämme on koonnut yhteistyössä museon kanssa. Samana iltana klo 19 avautuu…
Julmuudesta ja vihasta jää paljon herkemmin jälki kuin arkisesta välittämisestä ja huolenpidosta. Tätä miettii varmasti jokainen historioitsija, joka tutkii oikeuslähteitä tai joka yrittää tavoittaa arjen historiaa. Välillä lähteisiin on kuitenkin jäänyt satunnaisia sivuhuomioita, jotka ovat menneiden elämien sirpaleita. Ehkä siksi, että olen kuluneen kevään taluttanut, kärrännyt ja välillä kantanut omaa taaperoani ympäri kaupunkia, muistin yhtäkkiä…
Pilvikki Lantelan kirjoitus johdattaa blogin lukijat juhannuksen viettoon. Blogi jää kesätauolle ja palaa syksyllä uusien kirjoitusten kera käsittelemään menneisyyden näkyvyyttä ja vaikutusta erityyppisten kirjoitusten ja monipuolisten esimerkkien kautta. Kulttuurihistorioitsijan aarteita Pilvikki Lantela Suosikkilauluni J. Karjalaisen uusimmalta albumilta Sä kuljetat mua on Terve, Sirkka Lautamies. Ensin ihastuin musiikkikappaleen mystiseen ja sadunomaiseen tunnelmaan, sen jälkeen sen paljonpuhuvaan…
Väittelen pe 14.6.2019 Tampereen yliopistolla tutkimuksellani Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä. Väitöskirja on vapaasti luettavissa myös verkossa.
Titta Kallio-Seppä Keskiaikaisen St. Mungon katedraalin pihamaa näyttää kirkkoa lähestyessä kauniin keväisen vihreältä nurmialueelta. Todellisuudessa lähes koko kirkon eteläinen piha-alue on kuitenkin päällystetty hautakivilaatoilla. Vuosisatoja jatkunut sekä kirkkoon että hautausmaalle hautaamisen perinne on peittänyt pihamaan muistokivillä, joista useimpien tekstit alkavat perinteen mukaan: ”Here lies…”. Osasta kaiverretut tekstit ovat jo pois syöpyneet, toiset taas ovat jossakin…
12.4.2019
Tiina Väre Maaliskuisen SPMA:n (Society of Postmedieval Archaeology) vuosikokouksen yhteyteen oli helppo liittää uusintavierailun Glasgow’n yliopiston Hunterian museoon. Oulun yliopisto edustaa. Kerrankin tunsin itseni pieneksi.Jos joskus rakennan, niin tämä voisi toimia esikuvana. En varmaan rakenna. Museo perustettiin vuonna 1807 tohtori William Hunterin (1718 – 1783) toiveesta tämän testamentattua varojaan, sekä nykyisen kokoelman ytimen Glasgow’n yliopistolle.…
Salla Marjakangas 18.2.2019 Haukiputaalla pidettiin Haukipudas-seuran järjestämä avoin yleisötilaisuus, jossa esittelimme tutkimustuloksia Haukiputaan vanhan hautausmaan dokumentoinnista. Tilaisuus pidettiin Frosteriuksen salissa kirkkoherranvirastossa ja vaikka sää ei illalla suosinutkaan, oli paikalle saapunut sankoin joukoin kiinnostuneita haukiputaalaisia kuulemaan löydöksistämme. Pidimme tilaisuudessa kolme esitystä, jotka jakautuivat hautausmaan arkeologiseen kartoittamiseen, kasvillisuustutkimukseen, sekä muistitiedon ja haastattelujen tutkimustuloksiin. Ensimmäiseksi Titta Kallio-Seppä kertoi…
Jaakoppi hirttäytyi 35-vuotiaana Tiina Väre Oulun Intiön hautausmaalla, eli vuonna 1781 käyttöön vihityssä Ståhleborgissa nukkuu ikuista untaan monta mielenkiintoista hahmoa kaupunkimme historiasta. Hautausmaalla on myös erikoisia hautakiviä ja muita muistomerkkejä, jotka houkuttelevat tutustumaan tarkemmin niiden omistajan elämään. Jaakoppi Lagerkrantsin kieltämättä karmivahkot muistosanat toimivat juuri tällä tavalla. Hänen surullisen tarinansa myötä avaamme uuden blogitekstien sarjan, joka…
Tiina Väre Kuten usein matkoillani, talvilomaillessamme Napolinlahden pohjoisosissa sijaitsevalla Ischian saarella, vierailimme myös hautausmaalla. Yksi Ischian käytössä olevista, moderneista hautausmaista sijaitsi vieläpä kohtuullisen kävelymatkan päässä pääasiallisesta majapaikastamme. Hautausmaa näkyy kuvassa Castello Aragonesen etupuolella. Sen alueella on muutamia korkeampia puita. Cimitero Comunale di Ischia. Hautausmaa oli päivittäin auki vain 6 tuntia. Hautausmaat kertovat paljon meistä elävistä.…