Jälleen on se aika vuodesta, kun 1800-luku valtaa Ennen ja nyt -lehden etusivun. Perinteiseen tapaan lähtösysäyksenä toimi 1800-luvun tutkimuksen verkoston tammikuinen, järjestyksessään yhdeksäs, vuosikonferenssi, joka järjestettiin tällä kertaa Jyväskylässä. Kattoteemaksi oli valikoitunut ”Materiaalinen kulttuuri ja kulttuurin materiaalisuus pitkällä 1800-luvulla”, mikä viestittää siitä voimasta, jolla materiaalisuus kaikissa muodoissaan on lyönyt läpi tutkimuskohteena viime aikoina.

Lue lisää

Artikkeli käsittelee Kainuun kruununmetsätorpparien elinkeinoja ja toimeentuloa. Torpparien toimeentulo perustui maanviljelyn ohella erilaisista sivuansioista saatuihin tuloihin. Kruununmetsätorpparit tarjosivat työvoimaa raaka-aineen tuotantoon syrjäseuduilla ja mahdollistivat siten osaltaan teollistumiskehityksen.

Lue lisää

Britti-imperiumin levittäytyessä uusille, eurooppalaisten aiemmin asuttamattomille alueille britit päätyivät kosketuksiin uusien ihmisryhmien kanssa. Yksi konkreettinen tapa, jolla näitä uusia ihmisiä kohdattiin, oli tavaroiden vaihtaminen. Tämä vaihto kehittyi toisinaan myös suoranaiseksi kaupankäynniksi. Näin tapahtui myös Uuden-Seelannin maorien kanssa. Kaupankäynnillä ja siitä Eurooppaan raportoiduilla tiedoilla oli suuria merkityksiä maorien sivistyneisyyden tason kuvaamisessa ja Uuden-Seelannin kolonisoimisen kannalta.

Lue lisää

Tutkimukseni keskiössä on kysymys siitä, miten brittiläiset sanomalehdet kuvasivat afgaaneja ja heidän maataan, sekä miten brittien tavat kuvata näitä muuttuivat ensimmäisen afgaanisodan myötä. olen tutkimustani varten perehtynyt The Observerin ja The Manchester Guardianin afgaaneja tai Afganistania käsitteleviin artikkeleihin 1800-luvun alusta ensimmäisen afgaanisodan päättymiseen.

Lue lisää

Brittein saarten 1800-luvun historiaa henkilötasolle tuotaessa etenkin kaksi hahmoa on totuttu nostamaan muiden yläpuolelle: kuningatar Viktoria (1819-1901) ja hänen prinssipuolisonsa Albert (1819-1861). Muutaman etäisen ja epäsuositunkin hallitsijan jälkeen brittimonarkian suosio vakiintui heidän aikanaan, millä oli osaltaan suuri merkitys usealle mantereelle levittäytynyttä imperiumia luotaessa. Tarkastelen artikkelissani, millä tavoilla Viktorian ja Albertin henkilökohtainen suhtautuminen ja panos näkyvät…

Lue lisää

Vuosina 1917-1922 Neuvosto-Venäjältä pakeni Suomeen noin 30 000-40 000 ihmistä. Tuohon aikaan Suomessa oli enemmän pakolaisia kuin missään muussa pohjoismaassa, eikä vastaavaa määrää pakolaisia saapunut lyhyessä ajassa Suomeen ennen vuotta 2015. Venäjältä Suomeen paenneiden joukossa oli vastavallankumouksellisia, monarkisteja sekä niin kutsuttuja heimopakolaisia eli suomensukuisia inkeriläisiä ja itäkarjalaisia. Venäjän vallankumouksista alkanut kuohunta, vallankumouksia seurannut sisällissota ja…

Lue lisää

1800-luvun tutkimuksen verkosto järjesti tammikuun lopussa Jyväskylässä jo yhdeksännen vuosikonferenssinsa teemalla ”Materiaalinen kulttuuri ja kulttuurin materiaalisuus pitkällä 1800-luvulla”. Konferenssin avaussanoista vastanneen Jyväskylän historian ja etnologian laitoksen yliopistotutkija Piia Einosen mukaan tämänvuotisen areenan valinta oli erityisen osuva, koska Jyväskylässä tehdään paljon 1800-lukua koskevaa tutkimusta ja myös yliopiston kampus on suurelta osin peräisin kyseiseltä vuosisadalta.

Lue lisää

Pietilän kirjoittama elämäkerta ja Nuupalan omat muistelmat kertovat tarinan omalaatuisesta miehestä, josta olisi voinut tulla vaikka mitä, mutta jonka kohtalona oli ajautua enemmän tai vähemmän hankaluuksiin kaikkien kanssa.

Lue lisää

This study examines honor and honorable emotional expressions in the nineteenth-century American South. I argue that honor was a behavior that facilitated emotional expression in three ways: recognizing acceptable emotions; navigating in society by expressing acceptable emotions; and identifying and achieving life goals. This can be seen in the life and political career of James…

Lue lisää

Huumori oli tärkeä tapa käsitellä Wienin muutosta voimakkaan väestönkasvun ja modernisaation aikana. Pilalehtien ja muiden humorististen julkaisujen määrä kasvoi huomattavasti samaan aikaan kaupunkiuudistuksen kanssa. Tähän kasvuun vaikutti painotekniikan kehittyminen ja sensuurin höltyminen mutta etenkin se, että kaupungissa oli yhä suurempi lukutaitoinen yleisö, joka oli kiinnostunut humoristisista painotuotteista.

Lue lisää

Kun ihminen tappaa itsensä, ensimmäinen kysymys on ”Miksi?”. Lääketieteessä usein toistuvan selityksen mukaan syy piilee mielenterveysongelmissa, masennuksen kaltaisissa psyykkisissä häiriöissä. Itseäni selitys on vaivannut. Se paitsi yksinkertaistaa itsemurhan myös epäpolitisoi sen. Selitys jättää huomiotta itsemurhien ja mielenterveysongelmien sosiaaliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset mutta myös materiaaliset ja ei-inhimilliset ulottuvuudet.

Lue lisää

Filosofian lisensiaatti Alina Kuusiston Suomen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Korkeakoulun punainen aave. Keskustelu Joensuun korkeakoulun politisoitumisesta 1970-luvun sanomalehtikirjoittelussa ja muistelupuheessa” tarkastettiin 15.9.2017 Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta […]

Lue lisää

Reformaation merkkivuosia on vietetty ennenkin ja kukin aikakausi on nostanut esiin itselleen tärkeitä teemoja ja merkityksiä reformaation historiasta, kuten Saksan Evankelisen Kirkon reformaation merkkivuoden lähettiläs Margot Kässmann otti esille Turussa pitämässään luennossa. Niin myös meidän aikanamme reformaation merkkivuotta valmistellessa on tuotu esille nykyajalle tärkeitä ja merkityksellisiä aiheita. Näin ollen merkkivuosi ja sen esiin nostamat aiheet…

Lue lisää

Vaikka Suomen viime sotien historia on moneen otteeseen julistettu läpitutkituksi ja kuluneeksi aihepiiriksi, ainakin toistaiseksi oivaltavat tutkijat ovat kuitenkin kyenneet löytämään uusia näkökulmia sotiemme historiaan. Suomalaisen sotahistorian ja Venäjän pitkän linjan asiantuntija, tietokirjailija Carl-Fredrik Geust on uudessa teoksessaan tuonut esille aiheen, joka etenkin arkaluontoisuutensa vuoksi lienee pitkään pysynyt tabujen joukossa: Suomen armeijan palvelukseen toisen maailmansodan…

Lue lisää

Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seuran vuotuisen kesäseminaarin aiheena oli Suomessa keväällä 1918 käyty sisällissota - ja varsinkin sen nykyaikaan asti ulottuvat jälkivaikutukset. Kahteen päivään mahtui monipuolinen läpileikkaus kattoaiheen tutkimuksen tämänhetkiseen tilanteeseen ja myös tuleviin mahdollisuuksiin.

Lue lisää

Rajalan elämäkerta on nimetty ”kertomukseksi Eetu Salinin elämästä” ehkä juuri siksi, että se ei ole varsinainen tutkimus, vaan lähinnä aiempaan kirjallisuuteen perustuva pienoiselämäkerta. Lukijan ei näin ollen ole syytä odottaa aiempia Salin-käsityksiä mullistavaa kuvausta. Rajalan sujuva ja Salinin elämän päälinjat punnitusti esittävä teksti nojaakin vahvasti erityisesti Hannu Soikkasen tutkimuksiin, Kalevi Kalemaan vuonna 1975 julkaistuun Eetu…

Lue lisää

Nykyään utopiat ja dystopiat, etenkin kulttuurin tuotteina, ovat osa ihmisen pyrkimystä paitsi nähdä ja ennakoida tulevia aikoja, myös varautua ja valmistautua yhä nopeammiksi koettuihin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Utopiat esittävät vaihtoehtoja ja antavat toivoa, kun taas dystopiat tekevät meidät kriittisiksi ja varovaisiksi.

Lue lisää

The word utopia is well known today the world over. It has been used in multiple ways and, in a way, it has become a word used in day to day language. However, there is also a particular strain of discussion from the 16th and 17th century debates, which has given rise to the popularity…

Lue lisää

Ilicin ja Leinartin toimittama teos on metodologisesti avartava ja valaiseviin esimerkkeihin hyvin kytketty paketti samaan aikakauteen ja tematiikkaan liittyvistä, mutta näkökulmiltaan ja kysymyksiltään erilaisista tutkimuksista. Ajoittaisesta toistosta huolimatta teoksen monitieteinen ja ongelmakeskeinen ote miellyttää ja sitä voi suositella varauksetta niin historioitsijoille kuin muillekin muistitietoa hyödyntäville tutkijoille.

Lue lisää