Julkaisuseuranta
Our article aims to offer counter-narratives to the risks and hardships of digital youth by scrutinizing how hope is present in youth’s lives in different online environments and everyday practices. We trace young people’s landscapes of hope by asking what kind of hopes and ideas of the digital future young peo￾ple have about online environments…
The question we address in this article concerns the kind of affective practices that people adopt in order to negotiate the various emotions aroused by global crises, and how these negotiations allow room for hope. In doing so, we focus on two recent major upheavals, namely the COVID-19 pandemic and the Russia’s war in Ukraine,…
Suomen Antropologisen Seuran Relations and Beyond: Biennaalikonferenssi 2023 oli Lapin yliopiston arktisen antropologian tutkimusryhmän isännöimä tapahtuma Rovaniemellä Suomessa. Konferenssissa tarkasteltiin suhteiden merkitystä antropologiassa, käsitteen lähestyessä eri näkökulmista ja tunnustaen sen monitahoisuutta ja merkitystä alan viimeaikaisen kehityksen edessä. Konferenssi kokosi yhteen antropologeja ja muita tutkijoita eri metodologisista ja teoreettisista koulukunnista pohtimaan ihmisten, eläinten, henkien ja muiden…
Hope for a better future has become a survival strategy within contemporary Western societies that are drifting through polycrises. The concept of hope evokes future orientedness, suggests positive emotions and creates spaces for dreaming. But what if, instead of hope, it is hopelessness that moves people to strive for living a better life and leads…
20.12.2023
Artikkelissa kuvataan Kuninkaalliseen tiedeakatemian arkistoon sijoitettujen Turun vuosien 1748–1800 päivittäisten säähavaintojen integrointi tietokantaan. Säähavaintojenteon Turussa organisoivat Akatemian professorit Leche, Kalm, Hellenius, Planman ja Mether, joista Leche ja Kalm tekivät säähavaintoja myös itse. Päiväkirjojen tekstit sekä rikastuttavat aikaisemmin koostettuja säämuuttujien kuukausi- ja vuosikeskiarvotilastoja että tarjoavat monipuolisen kuvauksen vuodenkierron vaihtelevista sääoloista sekä moninaisista tapahtumista Turun seudulla 1700-luvun…
20.12.2023
Inom historieforskningen har förhållandet mellan människor och insekter sällan behandlats, även om insekterna haft stor betydelse i människors sociala och kulturella liv. Insekter har varit närvarande i människors liv på olika sätt och påverkat historien genom sitt medaktörskap, till exempel i spridandet av sjukdomar såsom malaria och gula febern. Insekter har spelat en roll inom…
Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné (1707–1778) tunnetaan ennen kaikkea eliöiden taksonomisen luokittelujärjestelmän kehittäjänä. Hänen maailmankuululla työllään on suuri merkitys vielä tänäkin päivänä. Vaikka Carl von Linnén perintö jälkipolville onkin ennen kaikkea luonnontieteellinen ja tieteenhistoriallinen, voi myös suomen kielen tutkija tehdä hänen teksteistään löytöjä. Esittelen tässä artikkelissa Carl von Linnén käsikirjoitusaineistoihin ja painettuihin teoksiin sisältyviä suomenkielisiä…
20.12.2023
Tässä katsausartikkelissa pyrimme yleisesityksiä käyttämällä hahmottamaan sitä kirjastojen ja oppineisuuden maailmaa, jossa Porvoon kymnaasin kirjasto toimi. Emme keskity kirjaston yleisiin representaatioihin vaan niiden kokoelmien tuottamiin merkityksiin. Kirjallisuus- ja lähdepohjaa laajentamalla aihe tarjoaisi mahdollisuuksia myös tutkimukselliseen tarkasteluun esimerkiksi temaattisesti läheisillä tapaustutkimuksilla.
20.12.2023
Keväällä 2023 Turun yliopistossa käynnistyi monitieteinen, dosentti Otto Latvan johtama Fauna et Flora Fennica -hanke, jonka tavoitteena on tuottaa aiempaa kokonaisvaltaisempaa tietoa eri eläin- ja kasvilajien esiintymisestä Suomen alueella. Hanke syventää käsitystä Suomen lajistosta tutkimalla systemaattisesti, mitä sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistut kansalaishavainnot kertovat eri lajien levinneisyyden historiasta. Suomen eläin- ja kasvilajien havainnoinnin historiaa tutkitaan hankkeessa…
Tutkimuksessa selvitetaan kirjan lajityypin vaikutusta paperisten kirjojen lainausmääriin Helsingin alueen (Helmet) kirjastoista vuosina 2014−2021. Neljännesvuosiaineistossa on listattu sata eniten lainattua aikuisille lukijoille tarkoitettua kirjaa. Havaintojen lukumäärä on 3000. Tilastollisena menetelmänä käytetään regressioanalyysiä, koska siten saadaan selville eri muuttujien vaikutuksia, kuten paperikirjan vähittäishinnan, lehdissä julkaistujen kritiikkien ja Finlandia-palkintojen sekä kirjailijan oman julkaisuhistorian vaikutuksia. Myös kirjoittajan kansallisuus…
VTM Hilda Ruokolaisen informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Misinformation in Encounters: A Qualitative Study of Misinformation as a Social Phenomenon tarkastettiin 16.6.2023 Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden, kauppatieteiden ja oikeustieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori Ian Ruthven (University of Strathclyde, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Kristina Eriksson-Backa (Åbo Akademi). Väitöskirja on julkaistu Åbo Akademin julkaisuarkisto Doriassa osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-12-4278-6.
Artikkelissa osoitamme, miksi medioidun vuorovaikutuksen perinteiset näkökulmat ovat riittämättömiä nopeasti kehittyvän viestintäteknologian ja sen käyttötapojen tarkastelussa ja pyrimme löytämään uusia näkökulmia aiheeseen. Argumentoimme, että interpersonaalisen viestinnän näkökulmasta uudessa ja arkipäiväistyvässä viestintäteknologiassa merkityksellisiksi nousevat kaksi elementtiä: kanava muuttuu paikaksi ja viestinnän suhdetason merkitys kasvaa. Uusi viestintäteknologia, kuten immersiivinen virtuaaliympäristö, hämärtää katsojan ja katsottavan rooleja tuomalla molemmat…
Kansainväliset avoimen julkaisemisen linjaukset ja julistukset korostavat yhä useammin niin kutsutun timanttisen avoimen julkaisemisen mallin merkitystä ja muiden ongelmia. Samoin niissä kehotetaan tukemaan tiedeyhteistön itse omistamia voittoa tavoittelemattomia julkaisukanavia. Maailmalla on paljon kirittävää ja niin on myös Suomessa.
Unsustainable tourism growth prior to the COVID-19 pandemic and disruption of tourism caused by its outbreak, together with the global environmental crisis and different global and local injustices, have raised debates on what tourism should be like in the future. A more ethical tourism sector post-recovery has become a topical issue for strategy making in…
With the release of the Moominvalley (2019–) animated TV series, the Moomin characters have once again appeared on screens across the world. Whether this newest adaptation of Tove Jansson’s books and comic strips will initiate a new ‘Moomin boom’ remains to be seen. Nevertheless, the re-appearance of the Moomins in domestic (Finnish) and international media…
Työn merkityksellisyys on tärkeäksi tunnustettu ja monilla eri tieteenaloilla tutkittu teema. Kuitenkaan, sen käsitteestä ei vallitse yksimielisyyttä. Tässä artikkeli tarkastellaan työn merkityksellisyyttä matkailualalla kontekstissa. Matkailuala on herkkä globaaleille ja esimerkiksi, pandemia iski alaan rajusti ja syvensi olemassa olevia haasteita, kuten ammattitaitoisen työvoiman puutetta ja matkailutyössä koettuja epäkohtia. Matkailutyön sosiaalisen vastuullisuuden teemoja ja merkityksellistä työtä on…