Julkaisuseuranta
Simpelejärvestä Laatokkaan laskevan Hiitolanjoessa elää Suomen ainoa alkuperäinen järvilohikanta. Kaloja voi seurata WWF:n kalakamerasta, joka on osa joen ennallistamiseksi tehtyä työtä. Tämä 53 kilometriä pitkä joki ja sen kalastusmahdollisuudet ovat puhuttaneet jo 1800-luvulla, kun jokea oltiin padottu jokeen pystytettyjen vesisahojen tarpeisiin. Kuitenkin vasta nyt padot on päätetty purkaa - tähän asti ne ovat joko olleet…
Eduskunnan kirjasto on ollut avoimena kaikelle kansalle yli sadan vuoden ajan. Perusajatuksena on, että kaikille tarjotaan mahdollisuus saada tietoa eduskunnasta, lainsäädännöstä ja päätösten taustoista. Kirjaston tehtävänä on ollut toimia oikeus- ja yhteiskunnallisena keskuskirjastona ja näin tukea eduskunnan toimintaan ja muuhun yhteiskuntaan liittyvää tutkimusta. Avoimuutta on Suomessa aina pidetty äärimmäisen tärkeänä osana demokratiaa. Tämä ei…
Me Työväenmuseo Werstaalla olemme ylpeitä siitä, että meillä on valtakunnallinen vastuu suomalaisesta sateenkaarihistoriasta. Suomalaiset museot ovat sopineet eri vastuualueita, jotta kaikki museot eivät keräisi samoja aiheita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sateenkaari-ihmisillä olisi Suomessa vain yksi museo ja kaikki muut museot kuuluisivat heteroille ja cis-ihmisille! Me kannustamme vahvasti kaikkia museoita tarkastelemaan olemassa olevia kokoelmiaan…
25.10.2020
23.10.2020 julkistettiin historioitsija Ville Eerolan kirjoittama Nastolan historia IV – Nastolalaisten ja Nastolaan muualta tulleiden ihmisten elämä 1939–2015. Nastolan historian neljäs osa käsittelee päijäthämäläisen kunnan värikkäitä vaiheita vuosina 1939-2015, talvisodasta yhdistymiseen Lahden kanssa. Jatkosodan aikana maalaiskuntaan perustettiin maan toinen sotavankien järjestelyleiri, ja 1960-1970-luvuilla maalaispitäjä muuttui kookkaiden teollisuustaajamien ja asuntoalueiden kunnaksi. Teoksessa käsitellään niin järvien ja kylien…
Tämä laaja kirjoitus on sotahistoriaharrastaja Osmo Kimmon tutkimus siitä, mitä Kymenlaakson rannikolla ja erityisesti Virolahdella tapahtui talvisodan lopussa maaliskuussa 1940. Esitys on tarkka ja perustuu saatavilla olleisiin arkistolähteisiin, jotka, niin kuin kirjoittaja itse huomauttaa, ovat puutteellisia, kadonneet, hävitetty tai asiakirjoja ei ole edes laadittu. Esimerkkinä arkistojen niukkasanaisuudesta on pelkistetty yhden virkkeen maininta Miehikkälän suojeluskunnan vuosikertomuksessa…
Tässä Miehikkälän suojeluskuntakomppanian käsketty kokoonpano 18.12.1939. Valitettavasti mistään ei löydy tietoja, saatikka yhtenäistä luetteloa, ketkä alla olevista ja ketkä muut sitten osallistuivat sotatoimiin Virolahdella maaliskuussa 1940 ja mikä oli sitten komppanian lopullinen vahvuus? Tähdellä merkityt henkilöt luettelon löytäjä Osmo Kimmo on saanut varmistetuksi arkistolähteistä osallistuneiksi sotaan maaliskuussa 1940. Luettelon lopussa on myös lista nimistä, jotka…
Tämä kirjoitus on laajempi tekstiversio paikallislehti Kaakonkulman 22.10.2020 paperilehdessä aihetta käsittelevään juttuuni (ei-tilaajat pääsevät lukemaan lehtijutun esim. tekemällä tutustumistilauksen maksutta kuukaudeksi kaakonkulma.fi.). Suojeluskunnat ja Lotta Svärd -yhdistykset tekivät 1920-30 -luvuilla äärimmäisen tärkeää ja sotavuosina tulosta tuottanutta vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Tämä kirjoitus linkkeineen kertoo vielä enemmän. Tämä blogi tuo esiin, mihin mainittu vapaaehtoistoiminta venyi, kun oli pakko…
Sateenkaarihistoriakuukautta on vietetty Suomessa vuodesta 2018 lähtien marraskuussa. Kuukauden aikana museot, arkistot ja kirjastot nostavat esiin kokoelmistaan lesbojen, homojen bi- ja transihmisten historiaan liittyviä esineitä, valokuvia ja muita aineistoja, tarjoavat queer-opastuksia ja järjestävät erilaisia tilaisuuksia. Uusi Sateenkaarihistorian ystävät -yhdistys ottaa vetovastuun Sateenkaarihistoriakuukauden tapahtumien tiedottamisesta, vuonna 2020 yhteistyössä Työväenmuseo Werstaan kanssa. ”Sateenkaarihistoria ansaitsee oman toimijansa, jolla…
Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta puhuttaessa on 2000-luvulla alettu käyttää yhä moninaisempia termejä. Tämä kuvastaa osaltaan käynnissä olevaa muutosta, jossa aiemmat mustavalkoiset käsitykset sukupuolista ja seksuaalisuuksista ovat saaneet uusia sävyjä. Transsukupuolisuuden rinnalla näkyvyyttä ovat saaneet muun muassa intersukupuolisuus, muunsukukupuolisuus tai sukupuolettomuus, ja samaan tapaan lesbojen ja homojen lisäksi keskustelussa ovat mukana enenevässä määrin myös bi- ja…
Kuva: Setan mielenosoitus vapautuspäivillä eduskuntatalolla vuonna 1980. Setan valokuvakokoelmat, Työväen Arkisto. Vuonna 1909 perustettu Työväen Arkisto on maamme vanhin kansanliikearkisto. Se on keskittynyt tallentamaan työväenperinteen, sosiaalihistorian ja ihmisoikeustyön piiriin kuuluvaa aineistoa. Vuonna 2002 alkanut yhteistyö Setan kanssa toi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historian tallentamisen osaksi Työväen Arkiston kokoelmapolitiikkaa. Aineistot Työväen Arkistossa säilytetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustavien…
Kuva: Setan vapautuspäivien mielenosoitus vuonna 1980. Setan valokuvakokoelma, Työväen Arkisto. Valtakunnallisen ihmisoikeusjärjestö Seta ry:n valokuvakokoelma Työväen Arkistolla tarjoaa visuaalisen katsauksen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolesta tehtyyn työhön, arkeen ja juhlaan, ihmisiin ja ilmiöihin. Kokoelma muodostuu Setan julkaisemien Seta- ja Z- lehtien kuvituskuvista ja kattaa ajanjakson 1970-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun. Järjestin, kansioin ja tein valokuvaluettelon kokoelmasta vuoden…
Sateenkaarihistorian ystävien verkkosivujen ensimmäisessä kansikuvassa on valokuva, joka on otettu vapautuspäivien marssilta vuonna 1981. Vapautuspäivät oli vuonna 1974 perustetun Seksuaalinen tasavertaisuus ry:n järjestämä vuotuinen tapahtuma, jolla haettiin näkyvyyttä yhdistyksen ja sen jäsenten yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia koskeville vaatimuksille – samaan tapaan kuin nykyisin Pride-marsseillakin. Kuvassa näkyy marssijoiden lisäksi heidän kantamiaan kylttejä iskulauseineen. Kuvan oikeassa reunassa näkyvässä…
Assyriologi ei ole päivääkään virallisesti opiskellut egyptologiaa. Silti muinainen Egypti on ollut läsnä elämässäni ihan syntymästä lähtien, Suomen ensimmäiseksi egyptologiksi kutsuttu Rostislav Holthoer (1937-1997) oli isäni opiskelija ja puolisoineen vanhempieni perheystäviä. Vuonna 1973 järjestetyssä Ateneumin "Ikuinen Egypti" -näyttelyssä Holthoer selitti ja käänsi minulle yhden kivisteelan hieroglyfitekstiä. Tämä muisto on yksi muinaistutkijaksi tulemiseni tukipilareista. Lisäksi Jochem Kahl (1961- ),…
14. lokakuuta 1920 solmittiin etelävirolaisen Tarton kaupungin ylioppilastalolla Suomen tasavallan ja bolsevistisen Neuvosto-Venäjän toinen rauhansopimus. Ensimmäinen sopimus oli solmittu jo 1.3.1918 Pietarissa Suomen punaisen hallituksen ja bolsevikkihallituksen välillä. Sisällissodan aikaisessa rajarauhassa Suomi sai ensimmäisen kerran, lähes 60 vuoden politikoinnin ja pyyntöjen jälkeen Petsamon alueen, muutoin rajalinja juoksi autonomian ajan linjoilla. Kun valkoiset voittivat sodan, rauhansopimus…
Tämä artikkeli on jatkoa edelliselle artikkelilleni viikinkiaikaisten miekkojen pito-otteista. Tarkoitukseni oli alunperin tehdä vain yksi kirjoitelma, mutta aihe paisui niin laajaksi, että päätin jakaa sen kahtia. Vastaan tässä toisessa osassa myös samalla erään lukijan kysymykseen:"Nämä [viikinkiaikaisten miekkojen] lyhyet kouraimet ovat aina hämmentäneet minua, enkä taida olla ainoa. Osastahan ei saa neljän sormen otetta lainkaan. On…
Beyond the confines of the art world, works of contemporary public art create several meaningful values in urban environments. A recent study by the Center for Cultural Policy Research Cupore titled Public Art in Area Construction and Development: Identifying Economic Value and Methods for Evaluation (2020) presents impact assessment frameworks and financial valuation methods for…
TEKSTI: Mikko Meronen Torpedovene S 2:n onnettomuutta 95 vuotta sitten on vuosikymmenten ajan muistettu ja käsitelty monin eri tavoin. Sen uppoaminen 4.10.1925 on Suomen merivoimien pahin rauhan aikainen onnettomuus. Torpedovene S2 oli rakennettu Venäjän laivastolle 1900-luvun alussa. Venäjän laivasto tilasi kaikkiaan 26 nk. Sokol -tyyppistä torpedovenettä eri telakoilta. Luokka perustui englantilaisen Yarrow-telakan vuonna 1895 valmistamaan…
29.9.2020
Jos satut kävelylenkille tai ohikulkumatkalle Kruununhaan kaupunginosaan tänä syksynä, törmäät varmasti sähkökaappeihin, jotka on päällystetty nostalgisilla, kaupunginosan historiaa valottavilla valokuvilla. Nämä valokuvat ovat osa syyskuussa avautunutta Krunikan kortteleissa –näyttelyä, joka koostuu yhteensä 29 sähkökaapista ympäri Kruununhakaa. Yhtä valokuvaa lukuun ottamatta kuvat ovat Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista, ja antavat pilkahduksen kaupunginosan historiaan, siellä eläneiden ihmisten elämään ja…
Kuva: Työväen Arkisto, Jani Kaunismäki Jos haluaisit löytää menneisyyden sateenkaarevan elämän jälkiä, mistä etsisit? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historian tutkimus tulkitsee usein pieniä, häviäviä ja epäsuoria jälkiä, koska muita välttämättä sateenkaarevasta elämästä ei ole jätetty tai jäänyt jäljelle. Niin oikeudenkäyntien asiakirjoista, muistitietokokoelmista kuin muistakin arkistoista löytyy välähdyksiä menneisyyden sateenkaarevista ihmisistä − tai käytännöistä, jotka eivät ole…
Vierailin kesällä Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä. Esittelytekstin mukaan näyttely kertoo "nykyisen Kotkan edustalla käydyn Itämeren suurimman meritaistelun ja sen jälkeen rakennetun linnoituskaupungin tarinan ennennäkemättömällä tavalla." Näyttely oli visuaalisesti näyttävä ja keskittyi suurelta osin mereen, sotatapahtumiin merellä ja meriarkeologian tuloksiin. Vähemmälle jäi mainittu linnotuskaupungin tarina: sitä edustivat muutamat henkilöt, joiden elämäntarinan kautta elämää Ruotsinsalmen linnoituskaupungissa valotettiin.…