Pohjoiseurooppalaiset ovat maailman vastahankaisimpia käyttämään kasvosuojuksia silloinkin, kun syytä maskin pitämiselle olisi. Monissa Aasian maissa tilanne on päinvastainen. Ihmiset haluavat pitää kasvosuojusta, ja ilman suojusta julkisesti näyttäytymistä pidetään moraalittomana. Mistä tämä ero johtuu? The post Maski peittää kasvot ja paljastaa kulttuurin appeared first on AntroBlogi.

Lue lisää

    Kiiltomato perustettiin innostavana aikana. Netti oli jo arkisessa käytössä, mutta sosiaalinen elämä ei vielä liittynyt siihen saumattomasti. Mobiililaitteet tekivät vasta tuloaan, ja siksi nettiin pääsi lähinnä kotoa käsin. Samasta syystä netti oli paljon tekstipainotteisempi kuin se nyt on. Ihmiset kirjoittivat ja lukivat ruudulta enemmän. Blogialustoilla käytiin keskustelua, joka kirjallisuusmaailmassa usein kosketti kirjallisuuden julkista…

Lue lisää

  Kiiltomato-Lysmasken grundades under en inspirerande tid. Webben var redan vardag, men hade ännu inte smidigt kopplats ihop den sociala biten. Mobilerna gjorde insteg, men det var fortfarande hemma man kopplade upp sig på nätet. Av samma orsak var webben mer textorienterad än nu. Folk skrev och läste i mycket mer på skärmen. Diskussioner fördes…

Lue lisää

  Venäjän eristyminen ja eristäminen   Tyypillisesti akkamainen[1]kiusaamisen muoto on eristäminen, kuten olemme niin monista nuortenkirjoista saaneet lukea. Kyseessä on siis kontaktien lopettaminen, pannaan julistettua tyttöä ei noteerata millään tavalla, ei edes tervehditä tai vastata tervehdykseen. Sen sijaan kuljetaan nenä pystyssä ohi edes muka näkemättä sitä, jolle halutaan jostakin syystä jotakin kostaa tai muuten vain…

Lue lisää

  Aamu-uutiset kertoivat meille, että joukko vantaalaisia koululaisia kaatoi toverina maahan ja mukiloi hänet vakavasti. Tapaus videoitiin ja se kiertää netissä. Surullista, sanovat asiantuntijat. Kiusaajien profiileja yritetään määritellä: yksimielisiä ollaan siitä, että kotitausta, suhteet vanhempiin, yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteet, heikko itsetunto jne. tekijät vaikuttavat siihen, miten joistakin lapsista tulee kiusaajia. Psykologit korostavat, että lapsi oppii…

Lue lisää

 Kommenteissa pistää silmään usein kyvyttömyys erottaa mielipiteitä tosiasiaväitteistä. Lukutaidon heikkous pelottaa välillä. Koska verkkokirjoitukset, kuten tämä blogi, ovat oikeastaan merkityksetöntä viihdettä, asia ei ole hälyttävä. Se on aika samantekevää, kumpaa kättä kukin käyttää pyllynsä pyyhkimiseen, mutta paperin käyttämistä tai ainakin käsien pesemistä suosittelisin vakavasti. Kommentoija mainitsee, että jo muinaiset egyptiläiset valittivat omia aikojaan menneitä huonommiksi. Lauseesta näkee,…

Lue lisää

Betty Elfvingin (1837-1923) tallentamaa muistitieoa, joka julkaistiin Uudessa Aurassa 26.10.1913. Vaunut olivat 1500-luvulla Ruotsissa harvinaisia, joten todennäköisesti vähintäänkin ajoitus tarinassa on puppua, mutta jaetaan vaihteeksi sellaistakin.Muuan toinen muistomerkki samoilta ajoilta oli vielä viime vuosisadan alkupuolella tallella Kuljun kartanossa Karkussa. Kartanon omisti siihen aikaan paroni Mellin.  Kaarina Maununtyttären hautareliefiWikimediaLienee tarkoitettu vapaaherra Karl Reinhold Melliniä, ellei isäänsä.Hänellä…

Lue lisää

Archaeologists have discovered a Gallo-Roman wine vat from the 2nd century near the village of Vaugourdon in Touraine, central France. A team from France’s National Institute for Preventive Archaeological Research (INRAP) found the vat during an excavation of the site of a future fishery when they unearthed a deep rectangular pit built of roof bricks…

Lue lisää

 Viipuri.Lappeenrannan museo.Vuoden 1918 traaginen sisällissota jätti pitkät varjot suomalaisiin perheisiin ja yhteiskuntaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että sodan eri puolilla ja tehtävissä kokeneet ihmiset eivät suinkaan kaikki jääneet vihaamaan poteroihinsa. Jatkettiin arkista työtä omilla aloilla, rakennettiin Suomea. Seuraavassa pieni tarina siitä, kuinka Väinö Roivas, Juho Niukkanen ja Väinö Voipio kohtasivat Viipurissa 1918. Väinö Roivas oli…

Lue lisää

Written by Jan Švelch. This post is a part of an ongoing blog series by members and alumni of the CoE. See the full list of published posts and the introduction to the series. When I joined the Centre of Excellence in Game Culture Studies in May 2018, I was among the first international hires to the CoE.…

Lue lisää

Hindulaisuus on rauhan uskonto, jonka keskeinen eettinen periaate on väkivallattomuus. Väärin. Tai ainakin vakavasti yksipuolinen väite, minkä toteamiseksi riittää, että seuraa uutisia äärihindujen väkivallanteoista tämän päivän Intiassa. Hindunationalismi haastaa länsimaissa vallitsevat mielikuvat hindulaisuudesta ja liittää Intian osaksi laajempaa fundamentalismien ja nationalismien nousua kirjoittaa Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija, dosentti Jyri Komulainen puheenvuorossaan. Maailmanuskontoja kuvataan usein stereotypioiden kautta.…

Lue lisää

Otsikosta ilmenevä tutkimukseni käsittelee lähinnä merkkihenkilöitä. Esimerkiksi perheväkivalta kirjataan nykyisin aika hyvin. Jos epäilty on tuomari, tutkija, akateemikko tai asessori, asia ei ole vailla yleisempää mielenkiintoa.  Jill Lepore tekee samaa. Hän on Harvardin yliopiston historian professori, syntynyt 1966 ja väitellyt aiheesta, joka koski etenkin USA:n perustajia. Benjamin Franklinin sisko oli veljeään fiksumpi, vaikka ei ehtinyt oppia…

Lue lisää

Yksittäinen kirje, valokuva tai perimätietona sukupolvelta toiselle kerrottu tarina voi joskus johdattaa tutkimusmatkalle arkistoihin. Näin kävi minulle, kun silmiini sattui muuan sotilaspastorin kirje tammikuulta 1940. Kirje osui kohdalleni työni ohessa, etsiessäni tietoa yhteen lukuisista Kansallisarkiston tietopalvelulle saapuneista tiedusteluista. Työssäni etsin tietoa Kansallisarkistossa säilytettävistä asiakirjoista ja käsieni kautta kulkee lukemattomia sodan aikaisia tarinoita. Toisinaan, asiakirjoja selatessani…

Lue lisää

Johan Henrik Heidenstrauch (1776-1847)  muistetaan Helsingissä nykyään lähinnä Pohjois-Esplanadin merkkitaloista. Nykyinen Presidentinlinna oli hänen ja veljensä vuoteen 1837, jonka jälkeen se komistettiin kenraalikuvernöörin residenssiksi. Vuonna 1842 valmistui Pohjois-Esplanadi 7:ään Heidenstrauchin rakennuttama kolmikerroksinen kivitalo, joka toimii nykyään Ruotsin suurlähetystö.Pohjois-Espa 7 vuoden 1910 tienoilla Ivan Timiriasewin valokuvaamana.Talon julkisivua oli alkuperäisestä uudistettu venäläisen arkkitehdin toimesta.Helsingin kaupunginmuseo. CC BY…

Lue lisää

A few years ago, Lennart Larsson was plowing a field on his farm in Hellerö, near Loftahammar, southeastern Sweden, when his tractor collided into a stone. It was large — six and a half feet long, more than three feet wide — and flat, so Larsson figured he’d set it aside as it might prove…

Lue lisää

 What do you want to do ?New mailCopy Satu jätkille   Arto Paasilinna, Onnellinen mies. Weilin+Göös 1979, 187 s. Kuolleiden sielujen ostelija Tšitšikov sai kerran aikoinaan kuulla, asiaa karun omalaatuiselta Sobakevitšilta kysyttyään, että kaikki tämän seudun paikalliset tillanomistajat olivat suuria lurjuksia: kaikki paitsi yhtä. -Ja itse asiassa tämä yksikin oli aikamoinen sika… Myös siltainsinööri Jaatinen,…

Lue lisää

Nykypäivänä on selvää, että ammattijärjestöt tarjoavat jäsenilleen oikeudellista apua. Näin tekee muun muassa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, joka kertoo verkkosivuillaan ”auttavansa ja puolustavansa, jos sukset menevät ristiin työnantajan kanssa”. Jos näin ikävästi sattuisi käymään, ovat OAJ:n juristit jäsenistönsä apuna. Liiton juristin apu ei kuitenkaan aina ole ollut itsestään selvä asia. Tässä kirjoituksessa tutkin opettajien oikeusavun ensivaiheita…

Lue lisää

Mikroaggressiot ovat osa laajempaa sosiaalista ilmiötä, jossa pienet arkipäiväiset eleet, kuten huomautukset ja katseet, heijastavat vallitsevia valtasuhteita. Ne osoittavat, kuka koetaan ‘vieraaksi’ ja ulkopuoliseksi, ja kenellä on valta määritellä sisä- ja ulkopuolisuutta. Mikroaggressio viestittää sen kohteelle, että hän on erilainen.  The post Hyvä maahanmuuttaja on haitallinen käsite appeared first on AntroBlogi.

Lue lisää

Edesmennyt Leevi Lehto (1951–2019) piti elämänmittaisena projektinaan kääntää John Keatsin (1795–1821) koko tuotannon kirjeineen kaikkineen suomeksi. Ihailtava päämäärä, etenkin kun tätä Britannian runouden klassikkoa ei niin laajalti ole aiemmin suomennettu. Englantilaisen ensimmäisen aallon romantikon ja suomalaisen myöhäismodernin avantgardisti-kustantajan elämäntaipaleissa on sikäli riipaisevaa samankaltaisuutta, että molemmilta jäi työ pahasti kesken – riuduttavat sairaudet kun eivät piittaa…

Lue lisää

Lue lisää