Aivan pian, touko-kesäkuun vaihteessa, alkaa tuomenkukkien aika. Sinivuokot ovat jo kukkineet, valkovuokotkin osin ja kielot vasta heräilevät. Kosteat niityt, tienvieret, rantatöyräät, puistot ja pihamaat täyttyvät imelästä tuoksusta, joka toisia ihastuttaa, toisia kammoksuttaa. Aleksis Kivi runoili istuvansa neitonsa kanssa ”varjossa valkean tuomen” tai koti-ikävää poteva tapailee laulua kotimaasta, jossa ”valkolatva tuomi ahon laitaa reunustaa.” Kevätmuistoja herättää…

Lue lisää

Kun en ehdi blogeja tällä erää kirjoittelemaan, pannaanpas linkki toisten kirjoittamaan. Nimittäin MTV3 uutisoi 23.5.2019 Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ministerinimityksestä. Ja kas vain, otsikossa on sana Salpalinja!Ja kun juttua lukee siellä tulee ao. kohdassa linkki Kaakonkulman etusivun juttuun 7.1.2009, jonka MTV on löytänyt Salpavaellus-nettisivuston mediaseurannasta. Sinne taas kotikonstein skannatun jutun laitoin talvella 2018. Hyvä näin!…

Lue lisää

Monikohan nykyajan lakimiehistä osaisi lähteä kaivelemaan 1700-luvun läänintilejä? Lehdessä Lakimies julkaistiin vuonna 1917 K. R. Ottelinin artikkeli Pieni osviitta asiakirjain löytämiseen maakirjan ja läänin tilikirjan (landsbok) avulla, jossa hän m.m. antaa seuraavat käytännön neuvotRiidoissa, jotka koskevat myllynpaikkaa, olen parissa tapauksessa saavuttanut yhtä onnellisen tuloksen. Kuten tunnettu on, olivat myllyt vuoteen 1886 verolla. Kunkin kihlakunnan maakirjan lopussa…

Lue lisää

A treasure hunter has discovered the remnants of a sword from a 335-year-old Dutch shipwreck off the coast of Cornwall. Robert Felce found the remains of the sword encased in thick concretion on the beach at Dollar Cove in Gunwalloe. Gunwalloe got its name from local legends of a Portuguese treasure ship sinking there in 1526…

Lue lisää

Maarianhaminassa jäi aikaa vierailla myös Ahvenanmaan kultturihistoriallisessa museossa.Näyttely on vastakkoin uusittu.Enimmin, jo retken aiheen vuoksi, kiinnosti esihistoria ja keskiaika, tässä edellistä.Runsaasti oli myös jäänteitä keskiajalta. Täytyy myöntää että uudemmat ajat jäivät vähemmälle huomiolle. Vähemmän yllättävästi merenkululla oli keskeinen rooli.Apteekkikin löytyi, tuoksuineen kaikkineen.Tällä sukellusvene UC 78:n soutuveneellä nousivat 1917 maihin Saksassa koulutetut pommarijääkärit Sundberg ja Granit.…

Lue lisää

Nytkin seinälläni on pari puukkoa, joita koristaa hevosenpää. Ne ovat niin tuttuja etten ole enää aikoihin katsellut niitä. Tiedän että kysymyksessä on kauhavalainen erikoisuus, josta pidettiin kauan kiinni. Joko Jaakko Kamppinen, Iisakki Järvenpää tai Juho Kustaa Lammi tekivät tilauksesta hevosenpään venäläiselle upseerille, joka näytti malliksi keppiään, tai mahtoiko olla ratsupiiska, ja se oli tsaarin vallan aikaa. Tapa…

Lue lisää

[See image gallery at www.laitasaari.fi] 1. kirja sisältää tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78, 301 s, 35 eur 2. kirja tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat sekä Koivikon maatalouskoulun sekä em. lohkotut tilat, 532 s, 40 eur 3. kirja (Kärnä no 1 – Tapio…

Lue lisää

Editori-palvelu vahvistaa kirjaston julkaisupalveluiden kokonaisuutta ja tukee avoimen tieteen koulutukseen ja julkaisemisen edistämiseen liittyviä tavoitteita. Julkaisutilaisuudessa 21. toukokuuta nousi esiin erityisesti Editorin monipuolisuus julkaisualustana ja monikäyttöisyys opetuksessa. Avoimen julkaisemisen ja opetuksen Editori-palvelu on tuorein lisäys Helsingin yliopiston kirjaston julkaisemisen tukipalveluihin. Editori julkistettiin tiistaina 21. toukokuuta Kaisa-kirjastossa, ja tiivis esittelytilaisuus löytyy tallenteena verkosta. Avaussanoissaan palvelujohtaja Pälvi…

Lue lisää

Politices magister Richard Branders avhandling i politisk historia ”Finland och den tidiga västintegrationen. Hjalmar J. Procopé och Europarörelsen 1948–1954” framlades för offentlig granskning vid Helsingfors universitets statsvetenskapliga fakultet 12 april […]

Lue lisää

Kino Regina, Kansallisen elokuvainstituutin arkistojen näyttämö Helsingissä, esitti maaliskuussa harvinaisen sotaelokuvan. Pian toisen maailmansodan jälkeen valmistunut norjalainen Taistelu atomipommista, joka oli näytetty Suomessa edellisen kerran 1960-luvulla, hätkähdyttää suomalaissilmin katsottuna pohtimaan sotakokemusten erilaisuutta eri maissa ja sitä, miten elokuva välittää niitä uusille sukupolville. Norjalaiseen vastarintaelokuvaan koottiin tosielämän osallisia esittämään itseään. Taistelu atomipommista kuvaa tosielämän sabotaasioperaatiota, jonka…

Lue lisää

Kuva: Monaliiku ry Sektorirajoja ylittämällä museoille avautuu uusia mahdollisuuksia. Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä tutustui kiinnostavaan hankkeeseen, jossa yhdistyy liikunta, museot ja uudet kokemukset. Pääsin tutustumaan muutama viikko sitten Monaliiku ry:n (Monikansallisten naisten hyvinvointi ja liikunta) toimintaan. Yhdistyksen tehtävänä on aktivoida maahanmuuttajanaisia

Lue lisää

Taikauskon olemassaolo hämmentää vuosikymmenestä toiseen. Miksi enteisiin ja amuletteihin turvaudutaan edelleen, tutkimustiedosta ja koulutuksesta huolimatta? Perinteiset uskomukset, onnen varmistelu ja maagiset yhteydet saavat voimansa intuitiosta, sosiaalisuudesta ja tunteista. Kaikkia toimiamme ei ensisijaisesti ohjaa tieto. The post Taikausko pitää pintansa arjessa appeared first on AntroBlogi.

Lue lisää

Mukaviin tilaisuuksiin voi mahtua myös kummallisia kokemuksia. Tai mitä kummallista siinä on, että äärioikeistobotti tulee lihaksi ja alkaa paasata omaa agendaansa sotahistoriaa käsittelevässä tilaisuudessa. Sanon tällaisia kahjoja boteiksi, koska he ovat yhtä omaperäisiä kuin netissä samaa kamaa suoltavat botit. Näin kävi minulle viime sunnuntaina Museo Militarian näyttelyn avajaisissa. Museonjohtaja oli asiasta kovin pahoillaan ja niin…

Lue lisää

Hämeenlinnan Museo Militaria on uudehko tulokas sotamuseoiden alalla; aiemmat aselajimuset on yhdistetty saman katon alle. Hyvä museo ja kivasti vankilamuseon ja Hämeen linnan yhteydessä. Olin puhumassa museon kaatuneiden huoltoon ja muistamiseen keskittyvän Menetys ja muisto -näyttelyn avajaisissa. Oli hienoa tulla puhumaan juuri tähän tilaisuuteen, onhan sodassa kaatuminen ollut yksi keskeinen osa tutkijantietäni. Kuvia näyttelystä.  …

Lue lisää

Helsingin kaupunginmuseon esinekuvissa ei ole porttööriä1800-luvulta. Tämä 1920-luvun lopulta. CC BY 4.0Yksi vaikuttavimmista museokokemuksista minulle oli Anna Kortelaisen Ateneumille kuratoiman näyttelyn metalliastia, jossa 1900-luvun alussa kannettiin ravintolasta ruoka-annos kotiin. Siis jo yli sata vuotta sitten saattoi lakata kokkaamasta kotona?Juu, ja jo KAKSI sataa vuotta sitten saattoi lakata kotona kokkaamisen, johon tuolloin yksineläjällä ei usein ollut…

Lue lisää

Hesarissa oli juttusarja, jossa pohdittiin tavallisten keskiluokan ihmisten pahoinvointia ja ärtymyksen kohteita eri puolilla Eurooppaa ja laajemminkin. Asia on tärkeä, koska olen pitänyt monien muiden tavoin vahvaa keskiluokkaa nykyaikaisen hyvinvointiin perustuvan yhteiskuntamallin perustana. Olen itsekin pohtinut keskiluokan kipuja kohta vuosikymmenen ajan. Asiaan on herätty vasta viime aikoina, kun Yhdysvaltain ruostevyöhykkeellä kapinoitiin niin, että se ratkaisi…

Lue lisää

A letter by Alexander Hamilton to the Marquis de LaFayette that was stolen eight decades ago has been found. It was stolen from the Commonwealth of Massachusetts Archives by clerk Harold E. Perry between 1937 and 1945. After he was caught, he claimed to have stolen the documents as a “collector,” but he just so…

Lue lisää

Ensimmäisen maailmansodan aikana demilitarisointi sai väistyä, ja Venäjä sai länsiliittolaisiltaan luvan linnoittaa Ahvenanmaa torjuakseen saksalaisten mahdollisen maihinnousun, osana Suomenlahden puolustusta. Ahvenanmaalle rakennettiin kaikkiaan kymmenen kiinteää rannikkopatteria. Kungsössä kallioon louhittiin patteri N-71. Sodan jälkeen patteri demilitarisoitiin Kansainliiton valvonnassa niin perusteellisestoi että jäljellä on vain yksi kulmaus, tässä hieman eri suunnista kuvattuna.Muutoinpa jäljellä oli pelkkää kivi- ja…

Lue lisää

Perjantaina 17.5. osallistuin Turussa TUCEMEMS-tutkimuskeskuksen seminaariin kuolemantutkimuksen kysymyksistä ja teorioista. Pidin siellä itsekin esityksen kuoleman historiasta ja valtasuhteista. On tärkeää muistaa, että menneisyyden ihmiset eivät olleet vain rituaalien, uskonnon tai yhteiskuntajärjestyksen toteuttajia, eivätkä edes tunteidensa vietävissä. Heillä oli pyrkimyksiä ja haluja osoittaa ja parantaa asemaansa. Kuolemanrituaalien toteuttaminen oli tähän monesti erinomainen keino. Tiina Mahlamäki  on…

Lue lisää

22.5.2019

Tutkijat ovat hajamielisiä ajatellessaan pyörän keksimistä vain kuorman kuljetuksena.Yhtä tärkeä kuin vankkurin tai sotavaunun pyörä on savenvalajan pyörä eli dreija ja lankaa punottaessa käytetty väline, aluksi värttinä, aikanaan rukki.Tarina, jollaisia kehrätään esimerkiksi illalla tulilla, on keino siirtää kuormia. Tarinat ovat tosia tai valheita, toiveita tai pelkoja, mutta ne liikkuvat.Saa arvailla, onko ihmisen lapsen alttius tarinoille…

Lue lisää