Kiitos palkinnosta! Kuva: Elina Helkala.Jos olen koskaan epäillyt onko blogin pitämisestä mitään iloa, en epäile enää: Suomen tiedetoimittajien liitto päätti myöntää minulle 3.2. vuoden tiedeviestintäpalkinnon ennen kaikkea tämän blogin (mutta myös egyptologiablogini Musta maa ja keskiaikablogini De proprietatibus rerum) pitämisestä. En voi sanoa muuta kuin suuri kiitos sekä valitsijaraadille että teille kaikille lukijoille, teitä varten…

Lue lisää

Helsingin kulttuurihistoria vuodesta 1945 Helsingin kaupungin historiatoimikunnan seminaari   Aika            maanantai 24.2.2020 klo 13.00–16.00 Paikka        Metsätalo, Sali 6 (Unioninkatu 40)   Ohjelma klo 13.00     Seminaarin avaus Historiatoimikunnan puheenjohtaja, professori Laura Kolbe klo 13.10     Näkökulmia Helsingin vuoden 1945 jälkeisen kulttuurihistorian            kirjoittamiseen dosentti Anja Kervanto Nevanlinna klo 13.30     Helsinki Suomen pääkaupunkina - käyntikortti koko Suomeen                   …

Lue lisää

Av: Oscar Winberg, doktorand i Allmän historia Historikern har ofta ett komplicerat förhållande till “sina” källor. Mycket svett och en del tårar spills över bristerna och luckorna i källmaterialet vi jobbar med. Samtidigt kan ett viktigt “fynd” i arkiven ge en kraftig adrenalinkick och efter den betydande mängden timmar historiker kan jobba med samma källa…

Lue lisää

Saksassa kuohuu. “Tabu on rikkoutunut”. Talousliberalistisen FDP:n ehdokas Thomas Kemmerich voitti 5.2. Thüringenin osavaltion pääministeriäänestyksen äärioikeistolaisen AfD:n ja kansleripuolue CDU:n tuella. Voitto oli AfD:n äänistä kiinni ja yllätys, sillä voittajaksi povattiin istuvaa pääministeriä, vasemmistolaisen die Linken ehdokasta Bodo Ramelow’ta. Yhteistyö äärioikeiston kanssa on tähän asti ollut saksalaisille puolueille tabu, ja maan politiikkaa on ohjannut vuodesta…

Lue lisää

(Inspis FB-keskustelusta. Omasta eka kerrasta pian 25 vuotta, mutta vuoden sisään käyty joissain Kansallisarkiston toimipisteissä (eli entisajan maakunta-arkistoissa) ekaa kertaa tai vuosikymmenen tauon jälkeen. Virallinen versio Kansallisarkiston omalla sivulla Ensi kertaa arkistossa?.)Helsingin Kansallisarkiston luettelohuoneessa olen aika monta kertaa sivusta kuunnellut päivystäjälle esitettyä monologia, jonka lähtökohtana on lähinnä, että "kai tämä on arkistossa". Toisinaan kysyjä on ollut onnekas ja…

Lue lisää

Heli Etu-Sihvola & Ulla Moilanen Kansallismuseon kokoelmiin kuuluu noin 600 löytöä, jotka Gustaf Nordenskiöld toi Coloradossa sijaitsevan Mesa Verden kaivauksilta vuonna 1891. Nordenskiöldin keräämä esineistö kuului pitkään maailman merkittävimpiin alueen alkuperäiskansoja koskeviin kokoelmiin. Se päätyi aluksi keräilijä Herman Antellille, joka testamenttasi kokoelman Kansallismuseon edeltäjälle Valtion historialliselle museolle muutamaa vuotta myöhemmin. Satojen esineiden joukossa on yhteensä…

Lue lisää

Walls made of human bones have been discovered in an excavation around Saint Bavo Cathedral in Ghent. Nine walls were found, all belonging to the same structure, consisting primarily of thigh and shin bones from adults. The gaps between the walls were filled with skulls, most of them in fragments. Constructions made from human bones…

Lue lisää

Bensiiniautojen voittokulku on ollut niin voimakas, että muita voimanlähteitä käyttäneet autot ovat jääneet melkein kokonaan unohduksiin. Mobilistit epäilivät, ettei sähköautoja edes autoilun alkuvaiheissa tuotu Suomeen lainkaan, mutta eräs Korpivaara & Hallan autoliikkeen edessä otettu valokuva kiistattomasti paljasti niitä maassa olleen.Tämä myynti-ilmoitus Helsingin Sanomissa huhtikuussa 1920 paljastaa, että joku myös osti kaupan olleita autoja. Myynti-ilmoituksen puhelinnumero…

Lue lisää

Kirjoittanut Tuomas Äystö Uskontotiede on suomalaisissa yliopistoissa rakentunut pitkälti suhteessa kulttuurien tutkimukseen ja teologiaan. Esimerkiksi Turun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan vuonna 1962 perustetun oppituolin haltija Lauri Honko oli yhdistetysti vertailevan kansanperinteentutkimuksen ja uskontotieteen professori. Honko jätti jälkeensä myös uskontotieteen oppisanaston, joka oli osittain nyt rakenteilla olevan termistön inspiraationa. Helsingin yliopistossa oppiaine puolestaan on nykyisin kahdessa tiedekunnassa:…

Lue lisää

Varhaismodernin aikakauden skandinaavinen sotahistoria alkoi marskimaalla, joka ei edes ole Skandinaviaa. Tämän marskimaan nimi on Dithmarschen, ja se sijaitsee Jyllannin niemimaan läntisessä kainalossa rajautuen Elben suistoon. Alue, joka on tänä päivänä kanaalien halkomaa ja tuuliturbiinien täplittämää vehreää laidun- ja viljelysmaata, oli tuolloin keskiajan ja varhaismodernin aikakauden taitteessa vaikeakulkuista ja sumujen verhoamaa rämeikköä, joka muuttui idässä…

Lue lisää

Venäjän iloИван Краснов, Кому на Руси пить хорошо? Очерки по истории алкогольного вопроса в дореволюционной России 1885-1917. СПб 2017, 334 с.Kuten tunnettua, jo Vladimir Pyhä julisti, että ryyppääminen on Venäjän ilo, eivätkä venäläiset voi ilman sitä tulla toimeen.Vodkasta -tämä hellittelynimitys tarkoittaa pientä vettä eli vesikultaa- on tosiaan tullut Venäjällä pyhä juoma, jota vailla jokainen kunnon…

Lue lisää

Mitä on nationalismi, miten se on kehittynyt historiansa aikana ja miten se ilmenee internet-ajassa? Entä miten suomalainen nationalismi on muuttunut Suur-Suomi-pyrkimyksistä EU-jäsenyyden aikaan tultaessa? Millaisia eri muotoja nationalismi on ottanut ja miten isänmaallisuus eroaa nationalismista? Onko nationalismi edellytys toimivalle demokratialle vai luoko se ainoastaan stereotypioihin perustuvia viholliskuvia ja sosiaalisen median vihapuhetta? Näitä ja muita nationalismiin…

Lue lisää

Viime vuosina on käynyt ilmi, että ihmisillä on kohtalaisen runsaasti niin kutsuttua ympäristöahdistusta: vaikeita tuntemuksia, jotka johtuvat merkittävässä määrin ympäristökriisistä ja siihen liittyvistä uhkakuvista. Tässä tilanteessa tarvitaan resilienssiä, eli kykyä säilyttää toimintakyky ja eheys riittävällä tavalla muutosvoimien keskellä, kirjoittaa Helsingin yliopiston ympäristöteologian dosentti Panu Pihkala. Tässä tekstissä tarkastelen resilienssin muotoja, joita ympäristöahdistuksen suhteen tarvitaan. Ympäristöahdistukseen…

Lue lisää

Väsyneenä tekee idioottimaisuuksia. Istuin perjantai-iltana junassa, enkä jaksanut kuin selata sosiaalista mediaa. Facebookissa kiinnitti huomioni Hesarin NYT:n päivitys, joka alkoi "Suomalaiset ovat olleet kansana olemassa useimpien arvioiden mukaan yli 10000 vuotta",ja turhan vähän aikaa mietittyäni liimasin sen Twitteriin saatteella "Minkä h*lvetin arvioiden mukaan ja mistä suomalaisista siinä tapauksessa puhutaan?" Suurin osa twiitin lukijoista onneksi ymmärsi…

Lue lisää

A previously unknown work by the workshop of renowned Renaissance artist Lucas Cranach the Younger has been identified in the collection of the University of Manchester’s John Rylands Library. It is catalogued under the non-descript name of German MS 2. There was no information about it in the book itself. The title page dubbed the…

Lue lisää

Exquisite patterns: Japanese Textile Design Books,...

Lue lisää

Vuoden ensimmäisessä numerossa ei mitään Turkuun tai Varsinais-Suomeen liittyvää, mutta yhtä kaikki tässä muutamia mielenkiintoisia aiheita esiin nostettavaksi.Jopseh Alanen kuoli nuorena espanjantautiin, mutta ehdi luoda koko joukon Kalevala-maalauksia, joita nyt on esillä Tampereen taidemuseossa. Meille 1910-luvun sotahistorian harrastajille hän on tietysti tuttu Pohjan Poikien lipun ja käsivarsimerkin suunnittelijana.Kävi ilmi, että Dora Jungin tuotannon kerääjille ja…

Lue lisää

Lauantaina Porvoossa oli kaksikielinen Å-Fest. Sarjakuvafestivaalin kunniavieraana oli ruotsalainen Moa Romanova, jonka kotimaassa erinomaisesti menestynyt albumi Paniikkiprinsessa (Sammakko 2020) on juuri suomennettu. Romanovaa haastateltiin kahteen otteeseen, päivällä Grandissa ja iltatilaisuudessa.Å-Festissä kuuli melko tasapuolisesti molempia kotimaisia kieliä. Vanhoja sarjakuvalehtiään kaupannut Stan Saanila toisti markkinointilauseensa molemmilla. "50 cent stycken, 50 senttiä kappale". Moa Romanovaa kuitenkin haastateltiin molemmilla…

Lue lisää

Voima-lehden numerossa 1/2020 pohditaan, miten iltapäivälehtien kärjistykset lisäävät yhteiskunnallista vastakkainasettelua. Yhtä hyvin voisi kysyä, miten muut tiedotusvälineet ja some pyrkivät otsikoillaan ja sisällöillään kärjistämään yhteiskunnallista keskustelua. Aiemmin kanavia oli paljon vähemmän ja käytöstavat hillitympiä muutoinkin. Lehdissä oli mielipideosastot, mutta vuoropuhelu ja debatti olivat ”säädeltyjä” – ikään kuin määrämittaisia.Luen usein mielipideketjuja, mutta noin 80 prosentissa tapauksista…

Lue lisää

Nämä eivät ole jäähyväiset, vaan lupaus jatkosta ja uuden alusta! Kirkko, tila ja muisti -blogi syntyi aikanaan Emil Aaltosen säätiön vuosina 2017-2019 rahoittaman, saman nimisen projektin tutkimustyön esittelyä varten. Blogin tekstit ovat tavalla tai toisella sivunneet projektissa työskennelleiden henkilöiden mielenkiinnon kohteita kuolemankulttuurin moninaisesta näkökulmasta. Näinä vuosina tutkimustyön arki on ollut ihanan työntäyteistä ja vaihtelevaa. Tutkijan…

Lue lisää