Internet Archive’s Community Webs program is excited to announce that metadata for more than 4,800 archived websites and web collections created by 23 Community Webs member organizations are now available in Digital Public Library of America (DPLA). This marks the first of many metadata ingests that will come over the next months and years, as…

Lue lisää

Asutko vanhassa talossa tai haaveiletko siitä? Askarruttaako pärjääminen talovanhuksen huoltajana? Tällaiselle lukijalle sopii Koteja Vanhassa Raumassa, jossa kunnostuksen asiantuntijat ja asukkaat kertovat kestävästä elämäntavastaan. Elo Hanna, Hakola Marja, Hietanen Helena, Juntikka Ilse & Tuhkanen Maija (toim.) 2022. Koteja Vanhassa Raumassa: Säilyttävää korjaamista, kestävää asumista. Kuvat: Katja Hagelstam. Helsinki: Moreeni. 239 s. ISBN 9789511412984 kovakantinen. Kadulta…

Lue lisää

Oheinen kirjoitukseni ilmestyi Skeptikko 3/2022 -lehdessä (ilman tässä olevaa kuvitusta ja jälkikirjoituksia).Ihmisnaaraat kädellistutkijoina: esikuvien apinointia vai luontaista empatiaa? Naisen herkkyys on usein hänen pahin kiusansa. Vaistottuaan joskus jotakin, johon on todellista aihetta, hän saattaa tottua myöskin kuvittelemaan kaikenlaista, missä ei ole mitään perää, tulla hysteeriseksi ja muodostua taakaksi ympäristölleen. Niinpä onkin sanottava, että herkkyys on kaksiteräinen miekka,…

Lue lisää

Aus­­t­ral­ia’s first surf life saving clubs arose on Sydney’s ocean beach­es in response to a shift in beach culture in the early 1900s. Sur­f­ing had been prohibited in daylight hours in Sydney until Rand­wick City Council lifted its ban, in response to drought in 1902. As oth­er coun­­cils followed, bathing became more pop­ular, causing a…

Lue lisää

Kriitikko Vesa Rantama neuvoo tietokirjailijaa ja auteuria ainoassa asiassa, jonka osaa: lainausmerkkien käytössä. Viimeisen viikon aikana on puhuttu niin paljon siteeraamisesta, että haluan heittää toivomuskaivoon oman kaksisenttiseni. Kirjallisuuskriitikko nimittäin ”on” lainausmerkkien käytön ammattilainen, joka kulttuuritoimitusten kutistuvien merkkimäärien puristuksessa onnistuu kerta toisensa jälkeen sankarillisesti erottelemaan kohdeteoksen mestarilliset taidesanailut omista senttarinkyhäilyistään. Siksi hänen on ”hieman” hankala ymmärtää…

Lue lisää

Entisen tulliaidan perustuksia Ryssänmäellä. Museovirasto.Ruotsin valtakunnassa määrättiin vuonna 1622 perittäväksi veroa eli pikkutullia kaupunkeihin tuoduista tavaroista. Turkua ympäröi kyseisestä vuodesta tulliaita, jossa oli tulliportit tullitupineen Karjakadulla, josta tie johti Uudellemaalle ja Kajalaan, Hämeenkadulla, josta kuljettiin Hämeeseen, ja Aninkaistenkadulla, josta päästiin Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Lisäksi tavaroiden tuontia ja vientiä valvottiin Aurajoen Multavierulla ja Linnanpuomilla. Tulliaidan rakentaminen…

Lue lisää

Kuinka yleisiä kotieläimiä olivat kanat Suomessa noin vuosina 800–1100 (viikinkiajalla)? – Lukijan kysymys Kesykana (Gallus domesticus) polveutuu kaakkoisaasialaisesta viidakkokanasta (Gallus gallus). Vaikka kesykana levisi Etelä-Eurooppaan jo 4500 vuotta sitten (Ukkonen & Mannermaa 2017: 175), kesti linnun kulkeutuminen Pohjois-Eurooppaan paljon kauemmin. Skandinaviassa ja Virossa ensimmäiset kanalöydöt ajoittuvat rautakauden alkuun, ajanlaskun alun tienoille (Bläuer 2015: 145; Ehrlich…

Lue lisää

Kuten arvata saattoi, keskustelu Maria Petterssonin kirjasta ei heti laantunut eikä ole vieläkään loppunut. Viikon kuluessa saimme lukea kustantajan lausunnon, joka sai historiantutkijatuttavani toteamaan, ettei enää kustannussopimusta yrityksen kanssa tee, (yhdessä edellisen kanssa) kustantajien lakimiesten lausunnon, jolle pyöriteltiin silmiä, Pettersonin haastattelun Iltalehdessä, jota yhdessä edellisten kanssa kommentoitiin plagioitujen tutkijoijen ryhmästä, kustannusalalla toimineen twiittihärdellin, ja paljon muuta. Eilen…

Lue lisää

A large anchor from the Roman era has been recovered from the seabed of the southern North Sea off the coast of Suffolk. Made of wrought iron, the anchor is 6’6″ long and weighs 200 lbs. It has not been conclusively dated yet, but features of its design and manufacture point to it being a…

Lue lisää

Musical intonation is a complex phenomenon. It can be broadly divided into three distinct parts: a psychoacoustic stretched tuning, a context-bound distinction of harmonic and melodic intonation, and an affective characteristic intonation.  The stretched tuning, which has been verified in psychoacoustic listening experiments, where the notes above the reference (A4≈442Hz) are more up-tuned than their…

Lue lisää

Hitler and Blondi: A Musicalised, Postdramatic Theatre Performance  This article examines how music explores the central concepts of the postdramatic theatre work Hitler ja Blondi: kolmetoista laulua diktaattorille, saksanpaimenkoiralle ja pianolle (“Hitler and Blondi: Thirteen Songs for a Dictator, a German Shepherd and one Piano”), a co-production of the TTT-theatre in Tampere (premiered 19 Feb,…

Lue lisää

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttama kärsimys ja sen kirvoittamat erilaiset eettiset ja moraalifilosofiset kysymykset ovat myös meille musiikintutkijoille näkyvissä lähes päivittäin. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluille maaliskuussa antaman suosituksen mukaisesti yliopistot ovat pidättäytyneet korkeakoulu- ja tiedeyhteistyöstä venäläisten organisaatioiden kanssa. Suosituksen mukaisesti jo olemassa oleva organisaatioiden välinen yhteistyö on keskeytetty toistaiseksi eikä uusia hankkeita käynnistetä. Tutkijoiden liikkuvuutta…

Lue lisää

The fame of the Finnish composer Yrjö Kilpinen (1892–1959) in Nazi Germany was evident in newspapers and classical music magazines. In this article, I examine how Nazi propaganda was constructed in German newspaper articles related to Yrjö Kilpinen from 1934 to 1944. Since the end of World War II, questions have lingered regarding Kilpinen’s associations…

Lue lisää

Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin ja urkujen aineryhmä järjesti Enzio Forsblomin, Suomen urkutaiteen yhden voimahahmon syntymän 100-vuotisjuhlasymposiumin vuonna 2020. Esitelmistä on koottu Peter Peitsalon toimittama julkaisu, jossa tarkastellaan kohdehenkilön merkittävää roolia J. S. Bachin urkumusiikin esityskäytäntöjen tutkijana, levyttävänä urkutaiteilijana, yhdistysten aktiivijäsenenä ja puheenjohtajana sekä urkujen suunnittelijana. Oman mausteensa artikkelikokoelmaan tuovat tekstit, joissa jäsennetään Forsblomin toimintaa kaunokirjallisuuden ja julkisten…

Lue lisää

Unohdettujen naisten tarinoita kerrottaessa unohtuivat työn tehneet tutkijat. Tietokirjallisuus sahaa omaa oksaansa, jos se katsoo olevansa vapautettu luotettavan tiedonvälityksen tehtävästä.   Nyt olen Journalisti-lehden päätoimittaja ja edistän kaikin voimin luotettavaa tiedonvälitystä. Kas, kello tuli neljä, ja nyt olen populaari tietokirjailija, joka yleistajuistaa ”supersiistiä” tutkimusta – sanasta sanaan – laajalle yleisölle. Paljon on puitu Maria Petterssonin…

Lue lisää

The Institut français regularly addresses issues and perspectives on women’s rights through events, film screenings and discussions. On Tuesday 27 September, it will host a conversation between acclaimed writers Maylis de Kerangal and Shumona Sinha, together with translator and author Lauren Elkin, and Russell Williams, Associate Professor of Comparative Literature...

Lue lisää

   Professori emeritus Timo Vihavainen on jälleen ottanut kantaa Ukrainan sotaan Kanava-lehden (6/2022) kolumnissaan ”Rauhaa tarvitaan”. Hän kourii kaikkein syvimpiä tuntoja,  nimittäin rauhan mahdollisuuksien rajoja meneillään olevassa konfliktissa. Hän ei näitä asioita pohtiessaan välttele epäsuosittuja ratkaisuehdotuksia. Kaiken kokeneena hänellä on varaa olla eri mieltä yleisen ja asiantuntijamielipiteen kanssa. Myös minut hän onnistuu rohkaisemaan ottamaan kantaa…

Lue lisää

  Isäni opetti käytännön kurssilla yliopistolla ja mielellään missä tahansa iskulausetta ”puhelin on lakimiehen paras oikeuslähde”. Jotkut ihmettelivät, kun hän kirjoitti ”Lakitiedon Pikkujättiläisen” niin lyhyessä ajassa ja hyvin. Tuo iskulause ei nimittäin aivan riitä. Isälläni oli laaja tuttavapiiri. Kun hän oli saanut vaikean kohdan kirjoitetuksi, hän saattoi soittaa Aarne Nuorvalalle tai Olli Ikkalalle ja kysyä vaikeaa…

Lue lisää

By Kathe Managan This fall, with my AARP (American Association of Retired Persons) card in my wallet, I attended my third new faculty orientation and learned about the policies of tenure and promotion at a university where I have been teaching since 2018. That’s because I only recently made the transition from a non-tenure track…

Lue lisää

1600-luvun runoille on ominaista tietynlainen koukeroisuus, kielen tarkoituksellinen monimutkaisuus ja kerroksellisuus. Erilaisia kielikuvia ja figuureita ladottiin runoihin niin runsain mitoin, että parin säkeen jälkeen lukija saa ponnistella muistaakseen, mistä runo alkoi. Kekseliäiden ilmaisujen oli tarkoitus herättää lukijassa hämmästystä ja ihailua, mutta nykylukijaa ne saattavat pikemminkin eksyttää ja tuskastuttaa. 1600-luvun runouden keskeisin periaate tuntuu olevan, ettei…

Lue lisää