Prologos ry myönsi Vuoden vuorovaikutusteko -kunniamaininnan Suomen Partiolaisille Johtajatulet-metsäseminaarin järjestämisestä. Tapahtuma järjestettiin syksyllä 2019 Hämeenlinnan Evolla. Metsäseminaarin johtajat Paula Viikari ja Pekka Hankela kertovat, että nykymuotoisenaan tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2015 lähtien joka toinen vuosi. Johtajatulilla on kuitenkin esikuva kauempana partion toiminnassa, johon tapahtuman nimikin viittaa: partionjohtajilla on ollut tapana kerääntyä yhdessä nuotiotulien äärelle keskustelemaan…

Lue lisää

Lectio praecursoria puheviestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Naiset politiikan huipulla. Sukupuolittunut viestintä ja johtajuus tarkastustilaisuudessa Tampereen yliopistossa 1.12.2018. Vas-taväittäjänä toimi professori Susan Meriläinen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Isotalus (Tampereen yliopisto).

Lue lisää

20.12.2019

Aino Sallisen juhlapuhe Prologos ry:n 30-vuotisjuhlassa 4.10.2019

Lue lisää

-

Lue lisää

Viime vuosikymmenten oikeuspoliittista ja -tieteellistä keskustelua on hallinnut eurooppalainen näkökulma. On ollut tärkeätä selvittää eurooppalaisen oikeuden teoreettisia perusteita ja sen käytännöllisiä vaikutuksia eri oikeudenaloilla. Keskustelu on heijastunut myös oikeushistoriaan, kuten oikeusteoreettisilla ja lainopillisilla keskusteluilla on tapana. Meillä eurooppalaista oikeushistoriaa alettiin toden teolla kirjoittaa 1990-luvulla eli vähän sen jälkeen, kun Eurooppa-integraatio oli käynnistynyt. Muualla Euroopassa sama…

Lue lisää

Piian omaisuus Mitä kaikkea palveluspiika omisti? Palveluksessa olleiden piikojen perukirjoja löytyy todella vähän. Piikanahan oltiin nuorena ja terveenä. Suurin osa avioitui muutaman vuoden kuluessa. Mikäli piikaa alkoi vaivata jokin vakava sairaus, hän eli viimeiset ajat itselliseksi merkittynä. Sairastavaa piikaa ei otettu palvelukseen ja jos piika sairastui, hän meni kotiinsa sairastamaan tai sitten loppuaika kului palveluspaikassa…

Lue lisää

Joulunpyhät lähestyvät. Moni meistä tuskailee muiden kiireiden ohella kodin siivouksen ja sen joulukuntoon saamisen kanssa. Joulukodin realismi oli aihe, joka kiehtoi jo yhtä keskiajan tunnetuinta mystikkoa, Franciscus Assisilaista (1182–1226). Franciscusta voimme pitää tavarapaljouden konmarittamisen esi-isänä sikäli, että hän kielsi kaikenlaisen omistamisen sekä itseltään että sääntökunnaltaan, jonka perusti. Hänen ei siis tarvinnut tehdä kodissaan suursiivousta eikä…

Lue lisää

Piika ja kehruuhuone Aina ei piika pysynyt kaidalla tiellä, vaan osa sortui raskaisiinkin rikoksiin. Niin kävi piika Leena Jaakontyttärelle, joka syntyi Eurajoen Tarvolassa vuonna 1791. Vanhemmat olivat ruotusotilas Jaakko Ström ja vaimonsa Maria Mikontytär. Heille syntyi yhteensä kuusi lasta. Isä avioitui äidin kuoltua uudelleen Liisa Juhontyttären kanssa ja "uusperheeseen" syntyi neljä lasta lisää. Leena lähti…

Lue lisää

Ylen toimittaja Virpi Väisänen kävi haastattelemassa minua naimattomuuden historiasta. Juttu on kuultavissa Yle Areenassa.Haastatteluni perustui Friedrich Wilhelm Klingenderin (1789-n. 1848) päiväkirjaan. Klingender oli kirjanpitäjä Hackman & Co:n palveluksessa Viipurissa. Kuvassa on satiirinen kuvaus tyypillisestä 1700-luvun lopun kirjanpitäjästä, jonka hampaaton suu ja köyry selkä kertovat alan kovuudesta ja kirjanpitäjien työoloista. Kirjanpitäjien naimattomuus johtui monesti siitä, että heillä…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Kirjoitan tätä pääministeri Sanna Marinin työhistoriasta nousseissa kuohuissa. Ilmeisesti satamatyöläinen on parempi tausta politiikan huipulla kuin Sokoksen kassa. Joka tapauksessa olen kiinnittänyt huomioni kielenkäyttöön, jota aiheesta esiintyy. Puhutaan ”nousemisesta”, ja politiikassa onkin tiettyä yhteneväisyyttä urheiluun. Noustaan maakuntasarjoista kansalliselle tasolle ja joistakin tulee jopa kansainvälisiä tähtiä. (Mielestäni ketään ei saisi päästää kansanedustajaksi ilman pakollista palvelusta kriisikunnan…

Lue lisää

Emily Dickinson, Golgatan kuningatar (valikoima kootuista runoista, 1955). Suom. Merja Virolainen. Helsinki: Tammi, 2004.Bo Pettersson kirjoittaa:Amerikkalainen Edith Södergran – näin määritellen on ehkä helpointa saada jonkinlainen käsitys Emily Dickinsonista (1830–1886) runoilijana. Molemmat käyttävät kuvakieltä mielivaltaisesti mutta osuvasti; molemmat kuvaavat kaikkea, muurahaisesta maailmankaikkeuteen; molemmat olivat yksineläjiä, jotka kulkivat omia polkujaan kunnioittamatta mitään tai ketään, ei kirjallisuuden…

Lue lisää

YTT, FM Jaana Luttisen taloushistorian väitöskirja ”’Miltä mielestä tuntui, ei arvaa kukkaan’. Sodan kuormittavuus ja kriisinkestävyys lisalmen pitäjän kotitaIouksissa 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 1.11.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Pirjo […]

Lue lisää