Joulukuussa 1918 perustettu Kansallinen Edistyspuolue lopetti toimintansa maaliskuussa 1951. Edistyspuolueen pelastamiseksi käytiin 1940-luvun lopulla keskusteluja uusien lähinnä keskiluokkaa edustaneiden piirien kanssa, mutta neuvottelujen lopputulemana ei ollut edistyspuolueen elävöittäminen vaan kokonaan uuden Suomen Kansanpuolueen perustaminen. Liberaali sovitteleva yleispuolue ei enää kerännyt kannattajia, vaan kasvavaa keskiluokkaa yritettiin vastaisuudessa houkutella intressiedustuksella luokkapuolueiden tapaan. Edistyspuolueen toisen maailmansodan jälkeisiä vuosia…

Lue lisää

Asevelvollisuus nousee aika ajoin julkisen keskustelun polttavaksi puheenaiheeksi Suomessa. Tyypillisesti tässä keskustelussa kiistellään asevelvollisuuden tarkoituksenmukaisuudesta ja oikeutuksesta. Siinä vaiheessa, kun argumentteina ryhdytään käyttämään nationalismia ja isänmaallisuutta joko asevelvollisuutta vastaan tai sen puolustamiseksi, keskustelun älyllinen sisältö on todennäköisesti valunut tyhjiin. Asevelvollisuuden ymmärtämiseksi tulisi kuitenkin nähdä vaivaa sen historiallisten lähtökohtien selvittämiseksi. Mistä asevelvollisuus on syntynyt ja miten…

Lue lisää

Hyvästijättö 1913, pastelli, Lappeenrannan taidemuseoNuorten naisten sunnuntainen vierailu- Juho Rissasen seinämaalausluonnokset Hackmanin taloon ViipurissaJuho Rissasen tekemät seinämaalausluonnokset kertovat tarinaa Viipurilaisen kauppiaan kiinnostuksesta taiteeseen sekä Juho Rissasen kehityksestä kansankuvaajasta monumentaalimaalariksi. Teokset ovat esillä pitkästä aikaa ja niihin pääsee tutustumaan Lappeenrannan taidemuseossa 15.9.2018–6.1.2019.Nuorten naisten sunnuntainen vierailu oli tilaustyönä toteutettu kolmiosainen seinämaalaus, jonka Wilhelm Hackman tilasi Juho Rissaselta…

Lue lisää

Eira Etelä-Karjalan museon labrassa vuonna 1975.Museolainen muisteleeSyyskuun alussa eläkkeelle jäi pitkäaikainen työntekijämme, konservaattori Eira Räisänen, jolle työskentelyuraa Lappeenrannan museoiden palveluksessa kertyi kunnioitettavat 43 vuotta. Tallensimme Eiran muisteloja vuosien varrelta ja julkaisemme niistä muutamankin blogikirjoituksen. Muisteloihin osallistui myös eläkkeelle jo aiemmin jäänyt toimistonhoitaja Ulla Loisa, joka aloitti työuransa lähes samaan aikaan Eiran kanssa, vain kaksi viikkoa…

Lue lisää

Peter van Mensch Teemapäivillä 2018 (Kuva: Eero Ehanti) Museoalan Teemapäivillä on totuttu luovasti rakennettuihin keskusteluihin, viime vuosina muun muassa yhteisöjen muodostamasta alikäytetystä ”pimeästä energiasta” ja digitalisoinnin mahdollisuuksista. Niin tälläkin kertaa, kun Amos Rexin mahtavissa puitteissa kokoonnuttiin ennätysjoukolla samantyyppisten aiheiden pariin.Helsingin kaupungin Tommi Laition innostavasta avauspuheenvuorosta korvaani tarttui hieman irrallinen, mutta mielestäni tärkeä sitaatti kirjastojärjestelmää arvostelevasta…

Lue lisää

  Kolonialistinen ja postkolonialistinen historia esitetään usein osana yleistä historiaa, johon Suomen historialla tuntuu olevan vain vähän yhtymäkohtia. Tuloksena on ulossulkeva esitys menneisyydestä – me (suomen- ja ruotsinkieliset), jotka olemme osa niin sanottua yhteistä historiaa sekä he, jotka eivät ole. Suomessa on tilaa monipuolisemmalle historiakertomukselle. Vähemmistöjen asemaa tulisi käsitellä myös virallisissa yhteyksissä, silloinkin kun se…

Lue lisää

Helsingissä järjestettiin 4.-7.6.2018 järjestyksessä XIV Pohjoismainen paikallishistoriantutkimuksen konferenssi, jonka aiheena oli ”Paikallisuus murroksessa”. Aihepiiriä lähestyttiin digitaalisen murroksen, sotien ja kriisin sekä liikkuvuuden teemojen kautta. Pohjoismaisen paikallishistoriantutkimuksen tapaamisia on järjestetty vuodesta 1973 alkaen noin kolmen vuoden välein vuorotellen eri pohjoismaissa, ei kuitenkaan koskaan Islannissa. Teemat ovat vaihtelleet siirtolaisuudesta 1960-luvun kulttuurin muutoksiin ja globalisaation vaikutuksesta kansanliikkeisiin. Suomessa…

Lue lisää

Vuonna 2017 Suomi ja suomalaiset juhlivat itsenäisyytemme satavuotista taivalta maamme oloissa ehkä poikkeuksellisenkin laajasti ja monikerroksisesti. Kenelläkään ei varmastikaan ole täydellistä kuvaa siitä tapahtumien kirjoista, joiden kyljessä komeili ”Suomi 100” […]

Lue lisää

Suomalaiset historiantutkijat aloittivat toisen maailmansodan jälkeen jääkärikirjallisuuden myyttien purun. Tässä artikkelissa perehdyn siihen, miten kirjallisuudessa on käsitelty jääkäriliikkeen suhteita Saksan sotilaalliseen ja poliittiseen johtoon sekä Ruotsin aktivistipiireihin ensimmäisen maailmansodan aikana. Artikkeli selvittää erityisesti, miten historiantutkimus on tuonut esille Tukholmassa toimineen valtuuskunnan jäsenten toiminnan, motiivit ja viitekehyksen.

Lue lisää

Suomen Historiallinen Seura, Oulun Historiaseura ja Saamelaisarkisto järjestivät 21. syyskuuta 2017 Suomi 100-seminaarin Inarin Sajoksessa. Tilaisuuteen kutsuttiin kolme saamentutkijaa esitelmöimään saamelaisten historiasta itsenäisessä Suomessa. Artikkelimme käsittelee sitä, millaisia narratiiveja saamelaisten historiasta tilaisuudessa artikuloitiin ja millaisia vastanarratiiveja Suomen historiaan näiden kautta rakentuu.

Lue lisää

Näin ollen analysoimme tässä artikkelissa verkostoanalyysin keinoin, millä tavoin Twitterissä Suomen juhlavuoden virallisena aihetunnisteena (hashtag) käytettyä #suomi100-tunnistetta hyödynnettiin sisällöllis-temaattisesti erilaisten keskustelujen tuomiseksi samalle juhlavuoden some-foorumille. Missä määrin verkon digitaalinen historiakulttuuri toteutti presidentin puheen ja juhlavuoden valtiojohtoisten organisaattoreiden tavoittelemaa yhtenäisyyden sanomaa?

Lue lisää

Kansakunnan rakentamisen kaudella historiankirjoittajat sepittivät menneisyydestä myyttejä, jotka perustivat suomalaisten omakuvan. Kun kansallisuusaate toisessa maailmansodassa menetti asemansa, koitti myyttien purkamisen aika. Koulukirjat, jotka olivat olleet myyttien päävälittäjä, luopuivat tutkimustiedon ja historiapolitiikan tukemina osasta myyttejä. Osa myyttejä jäi kuitenkin elämään historianopetuksessa ja muussa historiakulttuurissa. Kirjoittaja tarkastelee myyttejä historian etiikan ja tietoteorian valossa.

Lue lisää

Suomen juhlavuonna Tom of Finland on näkynyt kaikkialla − myös valkokankaalla ja teatterin lavalla. Tom of Finlandin elämäntarina näissä teoksissa kerrottuna kuvaa suomalaisen yhteiskunnan muutosta ja homoeroottisen taiteen nousua kaappien kätköistä gallerioiden seinille. Itsenäisyyden juhlavuoteen yhdistettynä Tomin tarina herättää kysymyksiä häpeällisten syrjinnän historioiden käsittelystä sekä seksuaalisuudesta iloitsevan taiteen liittämisestä osaksi Suomen historiaa ja kansallista ylpeyttä.

Lue lisää

Mitä keskustelu Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvan (2017) ympärillä voi kertoa suhtautumisesta menneisyyteen ja muistamiseen tai suomalaisen kulttuurisen muistin rakentumisesta? Millaisia teoreettisia käsitteitä keskustelun tarkastelussa voidaan hyödyntää? Katsauksessa esitellään teoreettista taustaa Aku Louhimiehen (2017) Tuntemattoman sotilaan ympärillä käydyn keskustelun menneisyyspoliittiseen tarkasteluun. Katsaus pohjautuu tekeillä olevaan kulttuuripolitiikan maisteriohjelman pro gradu -työhön ja ennen kaikkea sen teoreettiseen…

Lue lisää

Eri yhteiskuntien väliset erot tulevat monesti ilmi varsin pienissä ja arkisissa asioissa. Jokapäiväisessä arkielämässä näitä asioita ei aina tule sen ihmeemmin pohtineeksi, mutta toisaalta niiden puuttuminen voi aiheuttaa melko suuren kulttuurishokin. Dosentti Ilkka Taipaleen toimittama tietokirja Sata innovaatiota Suomesta käsittelee juuri tällaisia suomalaisten arkielämään vaikuttavia asioita.

Lue lisää

Suomi 100 -juhlavuoden moninaisessa tarjonnassa Sirkka Ahosen teos liittyy suomalaisen historiakulttuurin ja suomalaisen historiapolitiikan tutkimukseen. Historiakulttuurilla tarkoitetaan tässä erilaisia tapoja tuottaa tulkintoja menneisyydestä kulloisessakin nykyhetkessä. Historiakulttuurin tuottajina voivat toimia paitsi ammattitutkijat ja kouluopetus myös kaupallisen kentän joukkoviihde, kirjallisuus ja media.

Lue lisää

Klaus Helkama on Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori (emeritus) sekä tunnettu moraaliajattelun ja -arvojen tutkija. Tietokirjassaan Suomalaisten arvot: Mikä meille on oikeasti tärkeää? hän tarkastelee aihettaan kolmesta näkökulmasta: kansallisen omakuvan, yksilöllisten arvojen ja toiminnan tasolla. Suomalaisille riittää siinä ihmettelemistä.

Lue lisää

Toinen Erasmus+ -matka suuntautui Iso-Britanniaan ja erityisesti Derbyyn, jossa sijaitsevat Derbyn kaupungin museot: Museum and Art Gallery, Pickford’s House sekä The Silk Mill.  Valitsimme Derbyn museot ensisijaiseksi kohteeksemme, koska olimme kiinnostuneita heidän mielenkiintoisesta ohjelmastaan, joka pyrkii osallistamaan paikallisia ihmisiä museoiden arkiseen toimintaan sekä uusien näyttelyiden rakentamiseen ja suunnitteluun.                     Derbyn museon sisäänkäynti. Kuva Riina NurmioDerby Silk…

Lue lisää

Katselin lauantaina Yle Fem -kanavalla näytettyä ohjelmaa Ruotsin murteiden maailma. Lauantaisessa jaksossa tutustuttiin Skoonen murteeseen, jota muualla Ruotsissa pidetään kaikkein rumimpana murteena, kiitos skoonelaisten ääntämien vahvojen diftongien. Ohjelma oli viihteellinen ja selvästikin kieli poskessa tehty, mutta se nosti esille myös hyviä huomioita ruotsalaisen kansallisvaltion historiallisesta olemuksesta.Kiinnostavin ja provosoivin argumentti oli se, ettei raja Ruotsin ja…

Lue lisää

On kuvaavaa, että Big Mama Thortonista (Winnie Mae Thornton, 1926-1984) on vain tämä yksi varsinainen elämäkertateos, joka ilmestyi vuonna 2014 – ja senkin kirjoittamisen ja ilmestymiseen tarvittiin saksalaisen politiikantutkijan, poliitikon ja vammaisten oikeuksien puolustajan Michael Spörken innostus, joka taas heräsi Big Brother & the Holding Companyn ja Janis Joplinin esittämän Ball and Chain -laulun kautta…

Lue lisää