Muutaman vuoden takaisella kesälomamatkalla Oulaisissa minulta kysyttiin, olenko perehtynyt neljän nobelistin suomentajan Väinö Jaakkolan uraan. Häpeäkseni jouduin myöntämään, etten ollut koskaan kuullutkaan oman ammattini uranuurtajasta.Asiasta oli otettava selvää. Kansallisarkistosta löytyi nippu Jaakkolan ja WSOY:n kirjeitä, jotka kertoivat kirjallisuuden suomentajan työstä sata vuotta sitten. Jaakkolan kotitalosta Oulaisista löytyi toinen nippu kirjeitä, perheenjäsenille lähetettyjä viestejä, jotka toivat…

Lue lisää

Imatran kosket ja VuoksiKukaan ei taida olla arvioinut kuinka monta maalausta Imatran koskista on tehty. Ehkä tauluja on tuhansia. Jos mukaan lasketaan valokuvat ja postikortit, niin kuvia voisi olla useita kymmeniä tuhansia.Juho Mäkelä, Niskakosken lastauslaituri, 1938, Sihtolan Imatra- kokoelmaIkävämpää sitten on, että kuvat Imatran koskista voivat olla vähintään yhtä kuluneita kuin Ferdinand von Wrightin ”Taistelevat…

Lue lisää

Seuran sihteerinä on tammikuussa aloittanut Olli Saukko, joka tuli tehtävään edellisen sihteerin jättäydyttyä pois muiden töiden vuoksi. Lähitulevaisuudessa on mahdollista päästä työskentelemään yhdessä Ollin kanssa, sillä seura hakee lähiviikkoina uutta kustannusjohtajaa vastaamaan seuran kustannustoiminnasta. Pysy kuulolla! Olli valmistuu tänä keväänä 2018 teologian maisteriksi pääaineenaan yleinen kirkkohistoria. Laajassa tutkinnossaan hän on tehnyt sivuaineina museologian ja Pohjois-Amerikan…

Lue lisää

”Jonkin 1600-luvun tutkiminen ei ole kauhean oleellista. Kannattaisi keskittyä lähihistoriaan.”Näin latasi Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen Suomen Kuvalehden numerossa 5/2015. Kun luin Korhosen kommentin kirjaston lukusalissa, räpyttelin hetken aikaa silmiäni. Joku ajatusmaailmaani julkaisemieni tekstien kautta tutustunut saattaisi olettaa, että olisin kiehunut kiukusta tällaisen 1600-luvun historiantutkimuksen vähättelyn vuoksi. En voi kuitenkaan heittää ainoatakaan kiveä Korhosen suuntaan,…

Lue lisää

Simo Heininen ”Valtiolla on uskontoon, kirkkoihin ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin aina jonkinlainen suhde. Jo oman aikamme historiasta selviää, että suhde voi vaihdella äärimmäisestä yrmyilystä ja suoranaisesta vainosta leveään hymyyn ja letkeään yhteispeliin saakka. Vaihteluväliin sopii toki myös luottamukseen ja asialliseen kunnioitukseen perustuva keskinäinen asioiminen.” Näin Juha Seppo kirjoitti 2002. Hän oli valtion ja kirkon välisten…

Lue lisää

Ostin kirja-alesta Marketta Tammisen kirjoittaman teoksen Viipurin hopeat. Hopeasepäntyötä ja kulttuurihistoriaa, koska viipurilainen materiaalinen kulttuuri kiinnostaa minua. Marketta Tamminen on Porvoon museon entinen johtaja, joka omien sanojensa mukaan sai viipurilaisuuden osaksi ajatusmaailmaansa Wiipurilaisen Osakunnan kautta opiskeluaikanaan Helsingin yliopistossa. Viipurilaiset hopea- ja kultasepät alkoivat kiinnostaa Tammista jo parikymmentä vuotta sitten. Viipurin hopeat -teokseen Tamminen on pyrkinyt kokoamaan…

Lue lisää

Naistenpäivän kunniaksi asiaa kaikista äideistäni.Kirkon mukana palaneet Haapaveden seurakunnan paperit jättävät sukututkimukseen välillä melkoisia aukkoja. Niin myös äitilinjani tutkimisessa, sillä en ole esimerkiksi saanut selville isoäitini syntymäpaikkaa. Vielä vuosi ennen isoäitini syntymää isoisoäitini Maria Manni, s. 10.1.1892, asui miehensä, anoppinsa ja 2-vuotiaan tyttärensä kanssa huonekuntalaisena Haapavedellä, Ainalin kylässä, Junnon tilalla nro 6 (kartalla nro 1). Vuonna…

Lue lisää

Kuva: Omia, aikuisiällä hankittuja Barbie-nukkeja: Benetton-Ken ja Benetton-Barbie vasemmalla, keskellä Barbie Summit -nukke, oikealla Totally Hair Ken sekä Hawaiian Fun Barbie vuoden 1994 vaatteissa.Mikä on sinulle tärkeä Barbie-muisto? Mikä oli lempi-Barbiesi, tai mistä nukesta vain haaveilit? Leikitkö enemmän Sindyllä ja Petralla kuin Barbeilla?  Alkaessani kirjoittaa sarjaa ysäribarbeista en tiennyt, että Kansallismuseoon on tulossa ensi kesäksi…

Lue lisää

Opiskellessa omaksuttu teoria ja ajatukset museomaailmasta kohtaavat päivittäisen museotyön, kun on aika hakeutua museologian työharjoitteluun käytännön kokemusta kerryttämään. Omalla kohdallani tämä tarkoitti askelten suuntaamista kohti Turun museokeskuksen valokuva-arkistoa, jossa työtehtäväksi löytyi Apteekkimuseosta tuotujen valokuvien luettelointi ja pakkaus.Tämä valokuvataulu sai valokuva-arkistotunnuksekseen numeron DT2018:14.Kuva: Turun museokeskus/Eveliina HeimokariWebMusketti-kokoelmanhallintajärjestelmän käytön omaksuminen kävi nopeasti. Tärkeintä on syöttää valokuvien tiedot selkeästi,…

Lue lisää

Assyriologi oli kuluneen viikon Berliinissä. Vaikka matkan syy olikin pääasiassa tutkimuksellinen ja samalla kaivattu hengähdystauko arkirutiineista, tarkoituksenani oli samalla käydä katsastamassa yksi seinä, joka voisi toimia vastikään hankkimani taideteoksen väliaikaisena ripustuspaikkana. Ja sitten torstain ja perjantain välisenä yönä, kun en täysikuun möllöttäessä suoraan hotellihuoneeseeni saanut unta ja erehdyin surffaamaan netissä, luen Helsingin Sanomista Aino Frilanderin jutun Seppo…

Lue lisää

Suomalaiset Fasistit. Mustan sarastuksen airuet (2016). Kansikuva. Kuva: yle.fiKäydessäni syksyllä etsimässä tietokirjallisuutta 1920–1930-lukujen Suomesta huomasin kirjaston historiahyllyn tässä kohtaa hyvin vaatimattomaksi. Osaksi tästäkin syystä, paikatakseni sivistykseni aukkoja sotien välisen ajan tuntemuksessa otin Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo  Roseliuksen kirjan Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet (2016) luvun alle. Lukuvalintaan johti myös tutkijatutun Goodreadsissa antama hyvä…

Lue lisää

Pappismunkki Paavali (Yrjö Olmari 1914-1988) valittiin Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan apulaispiispaksi 1955, ja arkkipiispaksi Hermanin (Aav) jälkeen 1960. Paavali oli erityisen tunnettu liturgisesta uudistuksestaan, johon liittyi eräänlainen paluu bysanttilaiseen perinteeseen, tai […]

Lue lisää

Vuoden 2018 ensimmäisen numeron teemana on Ortodoksisuus 1900-luvun Suomessa. Idea ortodoksien ja ortodoksisen kirkon menneisyyttä tarkastelevien tai sitä sivuavien artikkelien teemajulkaisusta syntyi keväällä 2017 järjestetyn Ortodoksisuuden tutkijana II -symposiumin jälkeen.

Lue lisää

Monet historialliset lähteet ovat tuttuja suomalaisille ikonien asiantuntijoille. Usein ikonitutkimuksen lähteenä käytetään kalustoluetteloja, työsopimuksia, kirjeitä, päiväkirjoja, matkakertomuksia jne. Ortodoksisen kirkon muistelukirjat ovat kuitenkin jääneet ikonitutkimuksessa melkein täysin huomiotta.

Lue lisää

Joulukuussa 2017 Itä-Suomen yliopistossa väitelleen TM Timo Hirvosen käytännöllisen teologian alaan kuuluva väitöstutkimus Suomenkielinen ennenpyhitettyjen lahjain liturgia - kirkkopolitiikan pyörteistä liturgiseksi liikehdinnäksi tarkastelee ennen pyhitettyjen lahjain liturgian (EPL) kehitystä itsenäisyyden ajan Suomen ortodoksisessa jumalanpalveluselämässä.

Lue lisää

Se mikä oli aikalaistutkijoille ja -kerääjille itsestään selvä kontekstisidonnainen tai henkilökohtainen tekijä, ei ole automaattisesta näkyvillä aineistoa myöhemmin tarkastelevalle tutkijalle. Etnografisen muistitiedon kerääjän ominaisuudessa tutkija voi kuitenkin palata tilanteeseen, jolloin lähde syntyi ja todentaa lähteen tuottajan eli itsensä tavoitteita ja vaikutusta sekä arvioida haastattelemiensa ihmisten elämänhistorian ja persoonallisuuden vaikutuksen haastatteluaineistoon.

Lue lisää

Suomen ortodoksisessa kirkossa virisi 1990-luvun alussa keskustelu samaa sukupuolta olevien parisuhteista ja laajemminkin homoseksuaalisuudesta. Keskustelussa on noussut esiin sekä perinteiseksi esitetty tuomitseva kanta homoseksuaalisuutta kohtaan että pyrkimys seksuaalivähemmistöjen hyväksymiseen. 2010-luvulle tultaessa Suomen ortodoksinen kirkko on tilanteessa, jossa kirkon johto etsii uudenlaista tapaa jäsentää paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja myös omien jäsentensä paikkaa aiempaa moniarvoisemmassa elämäntodellisuudessa.

Lue lisää

  Suomen ortodoksisesta kirkosta kehitettiin kansallinen kirkkokunta kansallisen heräämisen ja itsenäistymisen vanavedessä 1880–1930-luvuilla. Kansallistaminen oli monitahoinen prosessi, jossa yksi keskustelun uoma käsitteli jumalanpalvelusta ja sen muutostarpeita suomalaiskansallista henkeä vastaavaksi. Esiin […]

Lue lisää

Jokin aika sitten julkaisin ensimmäisen osan Barbien historiaa ja 1990-lukua käsittelevässä sarjassa. Nyt ollaan päästy jo 1990-luvun puolelle. Tämä kirjoitus on omistettu vuosien 1990-1991 Barbeille.Yllä on esillä niinsanottuja Benetton-barbeja vuodelta 1991. Olen kirjoittanut niistä aiemminkin, katso vanha kirjoitukseni tästä.Minulle nämä Barbit, Kenit, Teresat ja muut United Colors of Benettonin värikkäissä vaatteissa ovat ehkä kaikkein rakkaimpia…

Lue lisää

Ennen kuin alat lukea, pohdi itseksesi tätä John Cleesen kirjassaan Kuten olin sanomassa pohtimaa asiaa: Kuka tahansa osaa nimetä nopeasti kymmenen hyvää draamaa. Mutta koetapa nimetä kymmenen hyvää komediaa.Eli mieti itseksesi, mitä hyviä komedioita tiedät. Siis alusta loppuun saakka hyvin käsikirjoitettuja ja näyteltyjä, ei sellaisia sketsisikermiä joissa on muutama hyvä kohta. Komedian käsikirjoittaminen ja tekeminen on…

Lue lisää