Julkaisuseuranta
Valtio 3. ja ohrana 3. Joskus kultaisella 70-luvulla moskovalaisessa keittiössä eräs sikäläinen kaverini otti minut vakavaan puhutteluun. Hän aloitti sanomalla, että minun katsotaan kunnioittavan sikäläistä systeemiä. Vastasin siihen, että pitää paikkansa. Te olette valinneet oman systeeminne ja me omamme. Eläkää pois vain sen mukaan, kunhan ette tule tyrkyttämään sitä meille. Vastauksena oli, ettei…
Arvio teoksesta Heikki E.S. Mattila: El Latín jurídico. Historia, uso internacional,problemas de comunicación. Santiago de Chile: Ediciones Olejnik 2020. Juridinen latina herättää edelleen lakimiesten kiinnostusta kaikkiallamaailmassa. Tiedetäänhän, että juuri roomalaisen oikeuden käsitteistö onmuovannut ja jäsentänyt nykyajan oikeusjärjestelmiä niin välittömästikuin epäsuorasti. Olipa kyse Suomesta, Yhdysvalloista, Japanista taiNigeriasta, kaikkien niiden, jotka haluavat ymmärtää syvällisestioikeudellisen ajattelun perusteita, olisi…
Hallava hevonen Ilmestyskirjan neljäs ratsastaja oli Hallava hevonen eli Kuolema. Syystä tai toisesta Boris Savinkov, SR-puolueen terroristisiiven johtaja ja myöhempi väliaikaisen hallituksen sotaministeri valitsi sen (Конь бледный) erään kirjansa nimeksi. Nimi viittasi pommiin, joilla SR:t tappoivat huomattavan määrän ihmisiä 1900-luvun alun Venäjällä. Savinkov ei henkilökohtaisesti heittänyt pommeja, vaikka otsikoikin muistelmakirjansa nimellä Terroristin muistelmat…
22.8.2022
Suomalaisessa varhaismodernia aikaa koskevassa henkilöhistoriankirjoituksessa hallitsijoista on kirjoitettu harvoin. Merkittäviä henkilöitä Suomen historialle on sen sijaan haettu muun muassa kirkon piiristä. Turun hiippakunnan piispat ovat olleet erityisesti kirkkohistorioitsijoiden kiinnostuksen kohteena. Olemassa olevat piispoja käsittelevät henkilöhistorialliset tutkimukset lukeutuvat tanskalaista historioitsijaa Birgitte Possingia mukaillen klassisiin historiallisiin biografioihin. Niissä keskitytään piispan elämäntyöhön, ja yksityiseksi luonnehditut elämän osa-alueet kuten…
Kyllä ja ei Владимир Мальвин, Евразия и всемирность. Новый взгляд на природу Евразии. Рипол классик 2015, 350 с. Vanhat katolisen kirkon tohtorit olivat usein mainioita loogikoita. Pierre Abélard kirjoitti traktaatin Sic et non, jossa hän paneutui siihen ongelmaan, että joissakin tapauksissa näytti olevan välttämätöntä todeta, että tietyt väitteet olivat samaan aikaan sekä tosia…
Kuvakaappaus pääministerin kyselytilaisuudesta 19.8.2022 Pääministerin ”kyselytunti” viime perjantaina saattaa jäädä suomalaisen journalismin historiaan. Mutta millaisena merkkipaaluna? Twitterin keskusteluissa osa toimittajista kiitteli kyselyn rohkeaa sävyä ja puolusti toimittajien oikeutta myös ”tyhmiin kysymyksiin”. Osa toimittajista puolestaan sanoi häpeävänsä sitä, kuinka alas kollegat voivat vajota. Kysymyksiä voi pitää rohkeina siinä mielessä, että ne olivat sellaisia, joita ei tavallisesti…
21.8.2022
Neuvosto-Karjalaan siirtyi noin 32 000 suomalaista vuosien 1918‒1938 aikana. Kaikki eivät kuitenkaan jääneet tai voineet jäädä tasavaltaan pakkosiirtojen, puhdistusten ja vainojen takia. Enimmillään suomalaisia oli kirjoilla Karjalassa 1930-luvun alkuvuosina, vajaa 14 000. Toinen suuri suomalaispakolaisten keskittymä oli Leningradin alueella. Pietarin kaupunki oli houkutellut suomalaisia jo 1880-luvulla siinä määrin, että se oli Helsingin jälkeen suurin suomalaisasutuksen kaupunki.…
Kirjoitussarja ”Antiikin kasveja pohjoisen taivaan alla”, osa 6. Kirjoitussarjassa helsinkiläinen antiikintutkija kohtaa kotikulmillaan ja arkielämässään kreikkalaisista ja roomalaisista teksteistä tuttuja kasveja sekä pohtii kasvien muinaisia ja nykyisiä käyttöjä ja kasveihin liitettyjä uskomuksia. Kirjoittaja työskenteli 2017–2022 Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Terveys, sairaus ja haurauden kohtaaminen antiikin ajattelussa”. Laskuja, kuitteja, tositteita, raportteja, lomakkeita, pöytäkirjoja, tiedotteita… Lähes kaikkiin…
15.8.2022
Machado de Assis, Bras Cubasin kuolemanjälkeiset muistelmat. Suom. Hilkka Mäki. Helsinki: Love Kirjat, 1991. Bo Pettersson kirjoittaa: ”MADOLLE JOKA ENSIMMÄISENÄ JYRSI RUUMIINI KYLMÄÄ LIHAA OMISTAN JÄÄHYVÄISLAHJANA NÄMÄ KUOLEMANJÄLKEISET MUISTELMAT” Tällä omistuskirjoituksella alkaa brasilialaisen kirjailijan Joaquim Maria Machado de Assisin(1839–1908) romaani Bras Cubasin kuolemanjälkeiset muistelmat. Otsikosta ja omistuksesta voi jo arvella, että kirjailija on sukua Jonathan…
Yksi kubismin suurista nimistä oli ranskalainen Fernand Léger (1881-1955). Sakari Saarikivi arvioi 1960-luvun alussa, että Léger oppi Paul Cézannelta taulun rakenteellisten elementtien ja sommittelun merkityksen. Tullimies Rousseaulta hän puolestaan omaksui ilmaisun estottomuuden ja yksinkertaisen veistoksellisen muodon.Léger tutustui 1909 kubisteihin, Picassoon ja hänen ryhmäänsä. Léger loi muista kubisteista poikkeavan omintakeisen muotokielen. Luonteenomaisia olivat putkimaiset muodot ja…
Rakas englantimme Joku Mika Waltarin henkilö sanoi joskus, että on kaksi asiaa, joista voi puhua loputtomasti: tähtitaivas ja lampaan maksa. Nuo mainitut tarkastelun kohteet sisälsivät tiettävästi avaimen koko maailman, mukaan lukien tulevaisuuden ymmärtämiseen, niitä piti vain osata lukea ja niinpä kunnanhimoisia yrittäjiä riitti polvesta polveen. Nykyäänkin on muutamia tyhjiin ammentamattomia puheenaiheita ja mielenkiinnon…
Kesäloma ja melkein kesäkin meni, mutta mihin, voi nyt elokuussa jo kysyä? Pohjoisessa ilmat olivat kesä-heinäkuun vaihteen helteiden jälkeen aika sateiset ja koleat. Tein sentään pari ”maakuntamatkaa”, joista ensimmäinen suuntautui Enontekiölle ja Muonioon ja toinen Rovaniemelle Arktikumiin katsomaan Aidalla -valokuvanäyttelyä, joka koostui kittiläläisen Katri Alatalon valokuvista, Tuija-Noora Autton nahkavaatteista ja Miro Mantereen ääniteoksesta. Näyttelyn kuvat…
Maailmaa kampeamassa eli ajatuksia jäniksen metsästyksestä Arkhimedes kuulemma sanoi, että jos hän jostakin saisi kiinteän pisteen, hän kampeaisi stai ainakin voisi kammeta sen avulla maailman pois sijoiltaan. Suuri oli hänen uskonsa vipujen voimaan. Mutta toden totta: vipuvaikutuksella pienikin voima saattaa kyllä ihan oikeasti moninkertaistua, kunhan vain tehdään tarpeeksi työtä. Kannattaa siis pienenkin ponnistaa…
Kurjuuden pohjamudissa Olli Jalonen, Johan ja Johan. Otava 1989, 383 s. En voi olla tapani mukaan asettamatta tätäkin kirjaa ilmestymisvuotensa kontekstiin. 1970-luvulla edistyksellisin nuoriso kieltäytyi tietämästä mitään Venäjän historiasta ja masturboi sen sijaan ihanteellisilla kuvitelmilla, jotka kehitti osittain ihan itse ja osittain sai valmiina bolševikkien väärennöstehtaasta. Tunnettu Musta kirja osoitti anti-intellektualismin koko…
Valtiollisten hautajaisten käytäntö on vaihdellut Suomessa aikakaudesta toiseen. Ennen vuoden 1989 tiukempaa rajausta tämä kunnianosoitus suotiin hyvinkin vapaasti ainakin määrällisessä mielessä. Yhden urheilijan poislukien tunnistan 1971 syntyneenä jokaisen tuosta linkin luettelosta, eli ei se aivan holtitonta menoa kuitenkaan ollut. Vuoden 1990 jälkeen vain yksi taiteilija on saanut valtiolliset hautajaiset ja hän on ollut Väinö Linna.…
Uusi keskiaika? Uuden keskiajan teema on ollut esillä monilla ajattelijoilla jo yli sadan vuoden ajan. Ajatuksena on, että tämä sivilisaatio taantuu yhä primitiivisemmälle asteelle ja unohtaa ennen pitkää kollektiivisesti ne tiedot ja taidot, joita sen kukoistusaikoina oli karttunut. Toki tuolla oikeallakin keskiajalla oli omat saavutuksensa, etenkin logiikan alalla, mutta reaalitieteissä se ei kyennyt…
Suvorov Venäjällä nyt Hurraaisänmaallisuuden korkea veisu А. Замостьянов, Генералиссимус Суворов. Битвы, походы, триумфы, награды. Яуза-пресс, Москва 2016, 536 с. Aleksandr Vasiljevitš Suvorov on kaikkien venäläisten tuntema ja useimpien ihailema hahmo, voittamaton sotapäällikkö. Hän ylisti venäläisyyttä ja uskoi ymmärtävänsä sotimisen idean paremmin, kuin muodikkaat preussilaiset mestarit, joiden metodina oli äksiisi ja välineenä…
Vaikka olen moneen kertaan mainostanut Ruotsin 1700-luvun sanomalehtien sisältävän "vaikka mitä", en (ajan painotekniikan ymmärtäen) odottanut muotikuvasarjaa vuonna 1777. Ilman Otto Sylwanin tutkimustyötä olisi jäänyt löytämättäkin, sillä Dagligt Allehanda ei ole tutkimukseni kohteena eikä KB:n sivusto tarjoa mitään tekniikkaa kuvien hakuun. Kaikkien kuvien väitetään olevan naisten kampauksia. En ole alan ekspertti, mutta väittäisin yhtä ajan normien…
Avasin eilen listataamistani Helsingin turistioppaista ranskannoksen Notices sur Helsingfors, a l'usage des voyageurs, principalement de ceux, qui viennent y profiter des établissemens des saux et des bains (1846) ja pidin liitteenä ollutta kaupunkikarttaa outona. Siis en epäluotettavan oloisena vaan ennennäkemättömänä, mikä ihmetytti ja harmitti, sillä Töölön Taipaleen mikrohistoriaproggistani varten olen yrittänyt haravoida kaikki mahdolliset kartat.Tykistöpihan eteläpuoliseen Taipaleeseen…
Kesällä huomasin Hesarin tilaajille tarjottuja artikkeleita Helsingin historiasta ja kutkutti selvittää ainakin se, oliko tutkijoita mainittu tekstissä. Mutta ennen kuin ehdin toimeen mieleen palasi Hesarin "historiankirjoituksen" yleinen taso. (Edelleen muistaessa, että pitivät minuakin sopivana tietolähteenä aiheeseen, josta en tiennyt juuri mitään. Omaa idioottimaisuuttani oli suostua haastatteluun. En tehnyt vastaavaa virhettä tänä kesänä, kun yhteyttä otettiin…