Julkaisuseuranta
Eilen alkuun saatu Helsingin kaupunginarkiston digitaalinen kaivelu jatkukoon ennestään tutulla aineistolla eli Berndt Aminoffin kokoelmalla, joka on hakulomakkeen Digitoitujen kokoelmien alavetovalikossa "Aminoffin kokoelma". Kyseessä on laiskan ja käsialalukutaidottoman mahdollisuus päästä kiinni Helsingin 1700-luvun ihmisiin ja tontteihin. (Olen kirjoittanut tästä esittelyn myös fyysisten korttien äärellä.) Kokoelmasta on digitoitu ensinnäkin Tonttikortisto omistajia koskevine tietoineen. Sen sisältö vastaa täysin…
Luin eilen Ruotsin ja Suomen historiankirjoitusta vertailevaa tekstiä, jossa vilahti termi/käsite "egentliga Sverige". Tekstin kontekstissa oli olennaista vain todeta tätä käytetyn epähistoriallisesti. Itselleni heräsi kuitenkin uteliaisuus siitä, milloin "varsinainen Ruotsi" syntyi.Wikipedia oli avulias aloitus todeten, että kyseessä on ajassa muuttuva käsite, joka viittaa ydinvaltioon. Lisäksi lähdeviitteen kera, että "Termen myntades av E. G. Geijer i Svenska…
Catharina Margareta Tollet syntyi Karkussa 20.5.1745. Isänsä Carl Gustaf Tollet oli eronnut Pohjanmaan jalkaväkirykmentistä lippumiehenä neljä vuotta aiemmin (Wirilanderin virkataloluetteloiden mukaan). Wirilander ei jostain syystä tunne Tolletin siirtymistä Porin jalkaväkirykmenttiin. Kastettujen listan tittelien ja Posttidningarin 26.3.1764 perusteella hän eteni kersantista henrirakuunarykmentin korpraaliksi, tarjoten perheen asuinpaikaksi ensin Karkun Haron ja sitten Kiikan Ritarlan. Jälkimmäisen kohdalla rippikirjassa…
Erik Johan Jägerskiöld sai armeijasta eron 28.5.1783, mutta häntä tituleerattiin loppuelämänsä luutnantiksi. Hän asui omistamassaan Mannilan talossa Kivijärvellä viimeistään vuonna 1786. Elämänsä ratkaiseva käänne oli tapaninpäivä, jolloin hän kirkonkirjojen mukaan ampui renkinsä Lassi Kolehmaisen. Kolehmaisen hautaus on kirjattu Kivijärven kirkonkirjoihin vuoden 1791 loppuun, mutta muun perusteella kuolema kohtasi hänet todennäköisesti 26.12.1790.Kivijärvellä tapahtumasta säilyneen muistitiedon kokosi…
Turun maakunta-arkiston Dahlströmin kortistoa selatessa törmäsin muutamaan karhukorttiin.Ensimmäiseen on poimittu raastuvanoikeuden pöytäkirjasta 2.9.1730 tieto, että karhu ja kaksi pentua olivat tulleet Gabriel Malmelinin pihalle. Viite on alkuperäiseen pöytäkirjaan, juttua ei näy puhtaaksi kirjoitetussa versiossa. Gabriel Malmelin ainakin selvisi kohtaamisesta. Viisi vuotta myöhemmin Turussa lastattiin Tukholmaan lähtevään laivaan karhua. Kolmekymmentäviisi vuotta myöhemmin Mynämäen ja Maskun kihlakuntien tuomiokunnan tuomari…
Kirjoittanut: Ossi TammistoAiemmin esitellessäni Paimion ja Sauvon vaiheita isonvihan aikana (1713-1721) on ilmennyt, että meno täällä Varsinais-Suomessa on ollut huomattavasti rauhallisempaa kuin surullisenkuuluisalla Pohjanmaalla, joka joutui hirvittävän hävityksen kohteeksi. Ja vaikka täälläkään ei jääty osattomiksi julmista ihmisryöstöistä ja rankasta verottamisesta, niin ainakin papisto näyttää saaneen olla suhteellisen rauhassa.Nyt menemme kuitenkin Varsinais-Suomen saaristoon Rymättylän pitäjään, jonne…
Tällä viikolla on Helsingissä ihan oikea 1700-lukua käsittelevä symposiumi, mutta sitä odotellessa kolmas osa sarjaan Itsetehty virtuaalikonffa 1700-luvusta ja viestinnästä ja Taas itse tehty 1700-luvun Ruotsin virtuaalikonffa. Kronologiseksi aluksi Christer Kuvaja puhui otsikolla Eld, blod och jämmer. Den ryska ockupationsarmén och civilbefolkningen under stora ofreden. Heti aluksi kritisoi sekä Kustaa H. J. Vilkunan ja Teemu Keskisarjan antamaa kuvaa…
Anders Lackman oli Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin mukaan Pielisjärven kappalaisen poika ja Uppsalan yliopisto-opintojensa jälkeen kotiseudullaan koskenperkaustarkastaja. Samaisen matrikkelin mukaan hän kuoli Pielisjärvellä 7.10.1789 vaimonsa murhaamana. Hautaus tapahtui vasta helmikuussa ja aikajärjestyksessä erikoiseen paikkaan tehdyssä kirjauksessa mainitaan murhan syyksi, että vaimo halusi päästä kiinni omaisuuteen. Kirjauksen on voinut tehdä murhatun veli, joka oli isän jälkeen kappalaisena.Anders Lackman…
Muutama vuosi sitten löysin Åbo Tidningarissa vuosina 1800-01 julkaistun anonyymin hauskan matkakertomuksen Resebeskrifning öfwer Finland af en Stockholmsbo. Jälkikäteen minulle selvisi, että kertomus on usein attribuoitu Frans Michael Franzenille, mikä tuolloin mietitytti ja mietityttää edelleen, vaikka nyt ymmärrän enemmän ajan lehtien joustavasta faktan ja fiktion suhteesta. Osin kirjoituksen taustan epäselvyyden ja osin suomentamislaiskuudesta olen jättänyt kertomuksen makeita kohtia jakamatta. Tilanne…
Nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listaus jatkuu numeroista 2001-2250 (*). Siinä missä edellisestä 250:sta kertyi 45 suomalaista vakuutusta, tässä otoksessa on 35.Kertauksena, että Riksarkivetilla on digitoituna palovakuutuksia ja niiden karttoja ja Centrum för näringslivshistoria on digitoinut rakennusarviointeja ja karttoja. Ainakin varhaisten vakuutusten osalta hakutulokset ovat sivustoilla samat ja olen merkinnyt säilyneet ja digitoidut kappaleet listaan. Nyt mukana on Heinolasta ensimmäinen kaupunkitalo,…
Näin lukee tätä kirjoittaessani lapualaisen talollisen pojan Juho Juhonpojan Geni-profiilissa. Vaimoakaan ei tutkija ole tuntenut, mutta Isoluoman talollisen pojalla sellainen kuitenkin oli. En minullekkaan tosin Lapuan rippikirjan 1769-1793 sivulta 153 hyppää yhtään Anna Juhontytärtä isännän miniänä silmille. Mutta mahdollisesti 12.10.1759 syntyneen Anna Johansdotterin edessä on pojan vaimoon viittava lyhenne? Ei, kyseessä on Juhon sisar, joka syntyi ennen perheen…
Blasius Ludvig TeppatiDigitaler Portraitindex(luvaton kuvakaappaus)Sara Charlotan isänisä oli Torinosta kotoisin oleva Blasius Ludvig Teppati, joka 1670-luvun alussa tuli Ruotsiin opettamaan italiaa ja ranskaa ensin Uppsalassa ja myöhemmin Tukholmassa.[1, 2] Hänen poikansa Carl kastettiin Tukholman saksalaisessa seurakunnassa keväällä 1675. Kun poikansa Ludvig vietiin kasteelle joulukuussa 1676, Blasius oli jo kuollut. [3] Kummassakaan kastekirjauksessa ei mainita lasten…
Nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listaus jatkuu numeroista 1751-2000 (*). Siinä missä edellisestä 250:sta kertyi 28 suomalaista vakuutusta, tässä otoksessa on 45.Kertauksena, että Riksarkivetilla on digitoituna palovakuutuksia ja niiden karttoja ja Centrum för näringslivshistoria on digitoinut rakennusarviointeja ja karttoja. Ainakin varhaisten vakuutusten osalta hakutulokset ovat sivustoilla samat ja olen merkinnyt säilyneet ja digitoidut kolme kappaletta listaan. Toistaiseksi kaikki löytyneet palovakuutukset ovat…
Nykyisen Suomen alueen palovakuutusten listaus jatkuu numeroista 1501-1750 (*). Siinä missä edellisestä 500:sta kertyi 32 suomalaista vakuutusta, nyt puolta pienemmässä otoksessa on 28.Kertauksena, että Riksarkivetilla on digitoituna palovakuutuksia ja niiden karttoja ja Centrum för näringslivshistoria on digitoinut rakennusarviointeja ja karttoja. Ainakin varhaisten vakuutusten osalta hakutulokset ovat sivustoilla samat ja olen merkinnyt säilyneet ja digitoidut kaksi kappaletta listaan. Panu Savolaisen esityksistä…
Tätä kirjoittaessa 6.9. vietetään suomenhevosen päivää. Historiantutkijakollegani Hilja Solala väitteli pari viikkoa sitten suomenhevosen jalostustyön historiasta. Hevosten historia on uudehko historiantutkimuksen aluevaltaus ja Solalan väitös on ensimmäinen, joka keskittyy kansallisrotuisen hevosemme historiaan.Omassa tutkimuksessani olen törmännyt monissa eri yhteyksissä mainintoihin hevosista. Kirjoitin väitöskirjassani, joka käsitteli kauppias Marie Hackmanin (1776-1865) kulutusvalintoja, hänen ulkomailta tuottamistaan rotuhevosista. Nämä hevoset…
Paltamossa vihittiin 10.2.1754 torppari Conrad Mikonpoika Valtanen ja piika Beata Juhanantytär Rimpiläinen. Myöhemmän rippikirjamerkinnän syntymäaikojen perusteella Conrad oli 36-vuotias ja Beata 10 vuotta nuorempi. Beatan 24.2.1755 synnyttämä poika sai isänisänsä nimen Michel ja 27.5.1758 syntynyt tytär kastettiin nimellä Margetha.Molempien lasten kanssa muutettiin Pyhäjoelle Merijärven kylän Paavonperälle, jossa 26.4.1761 syntynyt tytär sai äitinsä nimen Beata. Margareta…
Näkymä EdinburghiinSamuel Scott, WikimediaAlkukuusta ilmoitettiin, että British Newspaper Archive on avannut osan digitoiduista sanomalehdistään ilmaiseksi saataville. Perinteiseen tapaan testailin haulla Finland ja keskityin 1700-lukuun leikkien, että ajanhukalla oli jotain tekemistä väitöskirjatutkimuksen edistämisen kanssa. (Ihan oikeasti oli hyödyllistä huomata, että lehtien rakenne poikkesi ruotsalaisista. Lähdekritiikkikin sai yllättävän runsasta harjoitusta.)Suurin osa jutuista liittyi sotiin tai sotien uhkaan,…
Vierailin kesällä Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä. Esittelytekstin mukaan näyttely kertoo "nykyisen Kotkan edustalla käydyn Itämeren suurimman meritaistelun ja sen jälkeen rakennetun linnoituskaupungin tarinan ennennäkemättömällä tavalla." Näyttely oli visuaalisesti näyttävä ja keskittyi suurelta osin mereen, sotatapahtumiin merellä ja meriarkeologian tuloksiin. Vähemmälle jäi mainittu linnotuskaupungin tarina: sitä edustivat muutamat henkilöt, joiden elämäntarinan kautta elämää Ruotsinsalmen linnoituskaupungissa valotettiin.…
6.4.2020
Turun kaupungin taidekokoelmassa on taideteoksia, joiden tekijät ovat tuntemattomia. Teoksen perustutkimuksessa kerätään tietoa taiteilijan tunnistamiseksi. Onko maalauksessa signeeraus? Onko kyseessä tunnetun henkilön muotokuva? Onko hänellä mitään suhdetta taiteilijaan? Kaikki nämä johtolangat ovat tärkeitä taideteoksen tekijän tunnistamiseksi. Taiteilija ei kuitenkaan aina signeeraa töitään, ja myös muotokuvan mallin henkilöllisyyttä voi olla vaikea selvittää. Perustutkimusta tukevan aineiston tai…
Tämä päivä on sujunut pienimuotoisessa juhlahumussa. Huomasin eilen, tai oikeastaan viime yönä, että Lavatanssien hurma on ilmestynyt jo Suomalaisen Kirjakaupan ennakkotilausvalikoimaan. Tämä tuli kirjailijalle itselleenkin kivana yllätyksenä. Ihan jo siksikin, että kirjan ilmestymiseen on vielä muutama kuukausi.Pääsy suuren kirjakauppaketjun valikoimaan on tietenkin suuri ylpeydenaihe. Tänä päivänä julkaistaan niin paljon kirjoja, että oman opuksensa saaminen mukaan…