Julkaisuseuranta
Teoksessaan Taistelusta taiteeksi. Tiedotuskomppanioiden valokuvat Ateneumin suomalais-saksalaisessa Taistelukuvaajain näyttelyssä 1942 Marika Honkaniemi analysoi suomalaisten ja saksalaisten tiedotus- ja propagandavalokuvaajien yhteistyönäyttelyä sekä erityisesti esillä olleita 137 suomalaista TK-valokuvaa. Taistelukuvaajain näyttely avattiin toukokuussa 1942, ja sen järjesti Propaganda-Aseveljet ry, mainosalan toimijoiden ja toimittajien perustama järjestö. Ateneumissa oli esillä kahden viikon ajan yhteensä 480 teosta: valokuvia, piirroksia ja…
26.11.2018
VTM, FM Riikka Taavetin väitöskirja Queer Politics of Memory: Undisciplined Sexualities as Glimpses and Fragments in Finnish and Estonian Pasts tarkastettiin Helsingin yliopistossa 5.10.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Tone Hellesund (Bergenin yliopisto) ja kustoksena professori Pauli Kettunen (Helsingin yliopisto).
21.11.2018
KM Tiina Ikosen väitöskirja ”Suomalainen virolainen tarina – Sofi Oksasen Puhdistuksen henkilöhahmojen rakentaminen, ilmentäminen ja tulkinta puvustuksen avulla suomalaisissa näyttämö- ja elokuvasovituksissa tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 9.11.2018 . Vastaväittäjänä […]
24.10.2018
Tutkimusmatkoillaan Nordenskiöld teki havaintoja ihmisen luonnossa aikaansaamista tuhoista ensimmäisestä vuonna 1858 tehdystä tutkimusmatkastaan lähtien. Hän kertoi havainnoistaan muistiinpanoissaan ja julkaisuissaan. Hän oli ympäristölukutaitoinen ihminen.
22.10.2018
Artikkelissa tarkastellaan viittä erilaista näkökulmaa suomalaiseen kivikauteen: neljää suurelle yleisölle suunnattua teosta 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä sekä uutta Kansallismuseon esihistorian näyttelyä. Kivikauden representaatioita verrataan myös yleiseurooppalaiseen kivikauden visualisoinnin perinteeseen. Ikonisen kivikauden kuvaston ja symboliikan taustalla vaikuttaa pitkän ajan ja monien kulttuurien kautta kumuloitunut kaukaisimpaan menneisyyteen ja sen vierauteen liittyvä kuvakieli.
Suomalaisen muotoilun historian merkkipaaluna pidetään 1950–1960-luvuille sijoitettua ns. kultakautta. Muotoilumenestystä verrataan edelleen näihin kahteen vuosikymmeneen menneisyydessä, vaikka muotoilun maailma on muuttunut esinesuunnittelusta menetelmiin ja kokonaisuuksiin. Vertaamisen keskiössä on mediamenestys: suomalainen muotoilu esiintyi sekä kotimaan että ulkomaiden lehdissä kultakaudella, mutta nykyisin suomalainen muotoilu tulee maailmalla harvoin huomatuksi. Harvoin on tutkittu sitä, miten 1950-luvulla syntynyttä mediahuomiota käytettiin…
22.10.2018
Suomi osallistui Aasian ensimmäiseen maailmannäyttelyyn Japanin Osakassa 15.3.–13.9.1970 yhteispohjoismaisessa Skandinavian paviljongissa. Huolimatta osallistumista kohtaan aluksi tunnetusta innottomuudesta Expo’70:stä muodostui Suomelle tärkeä maakuvaa muokanneen tiedotusaineiston jakelukanava ja näyteikkuna Itä-Aasiaan. Miten, miksi ja millaista Suomi-kuvaa maailman siihen asti suurimmassa maailmannäyttelyssä esiteltiin? Millainen Skandinavian paviljongin mediavastaanotto oli, ja mitkä seikat vaikuttivat Suomi-kuvan muotoutumiseen? Artikkeli tarkastelee Expon Suomi-kuvaa ja…
22.10.2018
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien joukkoon kuuluu tällä hetkellä 17 instituuttia, muiden muassa Pariisissa sijaitseva Suomen Ranskan instituutti. Suurin osa instituuteista perustettiin 1990-luvun alussa, jolloin taustalla vaikuttivat sekä Suomen kulttuuridiplomatian tila että bilateraaliset suhteet eri maiden kanssa. Ranskan-instituutin perustaminen oli moniääninen prosessi, jossa oli mukana monia toimijoita, tavoitteita ja toivomuksia. Artikkeli tarkastelee prosessissa mukana olleita toimijoita,…
Artikkeli tarkastelee japanilaisten Suomi-kuvia sekä maa- tai kohdekuvateorian (tourism destination image) että tuote-maakuvateorian (ns. product country image) avulla. Em. teorioista johdettujen käsitteiden pohjalta muodostetaan empiiriset mittarit kognitiivisesta maakuvasta ja affektiivisesta maakuvasta. Tutkimusaineistona käytetään japanilaisten keskuudessa huhtikuussa 2016 tehtyä kyselyä. Lisäksi tarkastellaan Suomeen liitettyjä spontaaneja maakuvia sekä japanilaisen kuluttajuuden erityispiirteitä.
Voiko maakuvatyön tavoitteena joskus olla kielteisen vaikutelman luominen? Kielteinen maakuvatyö vaikuttaisi olevan ristiriidassa suhteessa perinteisiin käsityksiin, jotka korostavat vetovoimaisen kuvan luomisen keskeisyyttä. Katsaus tarkastelee tutkimusmahdollisuuksia liittyen maan esittämiseen ei-houkuttelevana turvapaikanhakijoille. Lisäksi arvioidaan, millainen on ollut Suomen kuva maahanmuuttomaana ja onko viime vuosina siirrytty tässä suhteessa kielteisen maakuvan viestimisen suuntaan.
22.10.2018
Artikkelin aiheena on Karjalan Kommuuni/Punainen Karjala -sanomalehden luoma kuva Suomesta vuosina 1920–1937. Sanomalehteä toimittivat Petroskoissa suomalaiset punaemigrantit, joista suuri osa oli siirtynyt Neuvosto-Venäjälle Suomen sisällissodan jälkeen. He loivat Suomesta äärimmäisen viholliskuvan, joka kääntyi Stalinin vainoissa yllättäen punaisia suomalaisia itseään vastaan.
Kansakunnan rakentamisen kaudelta 1800-luvulta lähtien suomalaisia ovat kiinnostaneet kysymykset oman kansallisuuden ja kotimaan luonteesta ja maineesta. Suomalaiset ovat pyrkineet määrittelemään jaettua yhteisöllistä identiteettiään, mikä on ollut jatkuvaa neuvottelua erilaisten käsitysten välillä. Suomalaisia on myös kiinnostanut Suomen ja suomalaisten ”imago” ulkomailla: mielikuviin Suomesta ja suomalaisista on koetettu vaikuttaa eri tavoin, mikä on samalla herättänyt pohdintoja siitä,…
17.10.2018
FM Petteri Norringin väitöskirja ”Eli F. Heckscher, Eino Jutikkala ja pohjoismainen yhteiskuntahistoria” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 15.6.2018. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Anna Sivula (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Juha Siltala. Väitöskirja on […]
4.10.2018
Joulukuussa 1918 perustettu Kansallinen Edistyspuolue lopetti toimintansa maaliskuussa 1951. Edistyspuolueen pelastamiseksi käytiin 1940-luvun lopulla keskusteluja uusien lähinnä keskiluokkaa edustaneiden piirien kanssa, mutta neuvottelujen lopputulemana ei ollut edistyspuolueen elävöittäminen vaan kokonaan uuden Suomen Kansanpuolueen perustaminen. Liberaali sovitteleva yleispuolue ei enää kerännyt kannattajia, vaan kasvavaa keskiluokkaa yritettiin vastaisuudessa houkutella intressiedustuksella luokkapuolueiden tapaan. Edistyspuolueen toisen maailmansodan jälkeisiä vuosia…
Vuonna 2017 Suomi ja suomalaiset juhlivat itsenäisyytemme satavuotista taivalta maamme oloissa ehkä poikkeuksellisenkin laajasti ja monikerroksisesti. Kenelläkään ei varmastikaan ole täydellistä kuvaa siitä tapahtumien kirjoista, joiden kyljessä komeili ”Suomi 100” […]
Suomalaiset historiantutkijat aloittivat toisen maailmansodan jälkeen jääkärikirjallisuuden myyttien purun. Tässä artikkelissa perehdyn siihen, miten kirjallisuudessa on käsitelty jääkäriliikkeen suhteita Saksan sotilaalliseen ja poliittiseen johtoon sekä Ruotsin aktivistipiireihin ensimmäisen maailmansodan aikana. Artikkeli selvittää erityisesti, miten historiantutkimus on tuonut esille Tukholmassa toimineen valtuuskunnan jäsenten toiminnan, motiivit ja viitekehyksen.
19.9.2018
Suomen Historiallinen Seura, Oulun Historiaseura ja Saamelaisarkisto järjestivät 21. syyskuuta 2017 Suomi 100-seminaarin Inarin Sajoksessa. Tilaisuuteen kutsuttiin kolme saamentutkijaa esitelmöimään saamelaisten historiasta itsenäisessä Suomessa. Artikkelimme käsittelee sitä, millaisia narratiiveja saamelaisten historiasta tilaisuudessa artikuloitiin ja millaisia vastanarratiiveja Suomen historiaan näiden kautta rakentuu.
19.9.2018
Näin ollen analysoimme tässä artikkelissa verkostoanalyysin keinoin, millä tavoin Twitterissä Suomen juhlavuoden virallisena aihetunnisteena (hashtag) käytettyä #suomi100-tunnistetta hyödynnettiin sisällöllis-temaattisesti erilaisten keskustelujen tuomiseksi samalle juhlavuoden some-foorumille. Missä määrin verkon digitaalinen historiakulttuuri toteutti presidentin puheen ja juhlavuoden valtiojohtoisten organisaattoreiden tavoittelemaa yhtenäisyyden sanomaa?
Kansakunnan rakentamisen kaudella historiankirjoittajat sepittivät menneisyydestä myyttejä, jotka perustivat suomalaisten omakuvan. Kun kansallisuusaate toisessa maailmansodassa menetti asemansa, koitti myyttien purkamisen aika. Koulukirjat, jotka olivat olleet myyttien päävälittäjä, luopuivat tutkimustiedon ja historiapolitiikan tukemina osasta myyttejä. Osa myyttejä jäi kuitenkin elämään historianopetuksessa ja muussa historiakulttuurissa. Kirjoittaja tarkastelee myyttejä historian etiikan ja tietoteorian valossa.
19.9.2018
Suomen juhlavuonna Tom of Finland on näkynyt kaikkialla − myös valkokankaalla ja teatterin lavalla. Tom of Finlandin elämäntarina näissä teoksissa kerrottuna kuvaa suomalaisen yhteiskunnan muutosta ja homoeroottisen taiteen nousua kaappien kätköistä gallerioiden seinille. Itsenäisyyden juhlavuoteen yhdistettynä Tomin tarina herättää kysymyksiä häpeällisten syrjinnän historioiden käsittelystä sekä seksuaalisuudesta iloitsevan taiteen liittämisestä osaksi Suomen historiaa ja kansallista ylpeyttä.