Julkaisuseuranta
Artikkelini tarkastelee dynaamisen utopian keinoja ja tehtäviä Siiri Enorannan nuortenromaanissa Maailmantyttäret (2022). Suomalaisessa nykykirjallisuudentutkimuksessa utopiaa on tutkittu ensisijaisesti suhteessa dystopiaan. Kyseenalaistaessaan käsityksen utopiasta staattisena ihanneyhteiskuntana osa utopiatutkijoista on kritisoinut käsitystä utopiasta väistämättä totalitarismiin johtavana visiona. He ovat lähestyneet utopiaa spekulaationa, joka nykyhetkeä kritisoidessaan esittää täydellistymän sijaan vaihtoehtoja vallitsevalle järjestelmälle. Analyysini osoittaa, että Enorannan teos ilmentää…
9.4.2024
Tässä artikkelissa tarkastelen Harlemin renessanssiin osallistuneiden afrikkalaisamerikkalaisten tekstejä analysoimalla Pohjoismaihin sijoittuvien matkojen ja kotimaahan paluun representaatioita 1920- ja 30-luvuilta. Useat afrikkalaisamerikkalaiset modernistit matkustivat ulkomailla ja kuvasivat sekä matkustamista että kotimaahan paluuta fiktiossaan ja omaelämäkerrallisissa teksteissään. Ulkomailla vietetty aika oli keskeinen osa mustaa modernismia, sillä se antoi kriittisiä välineitä oman kotimaan rotu-, sukupuoli- ja luokkasuhteiden tarkasteluun.…
9.4.2024
Kotiinpaluu on ollut suosittu teema afrikkalaisessa ja Afrikan diasporien kirjallisuuksissa kautta aikain. Diasporiset kotiinpaluukertomukset kertovat historiallisten ja nykypäivän globaalien liikkuvuuksien tarinaa hieman eri näkökulmasta tuomalla lähtemisen sijaan keskiöön taakse jätetyn kotipaikan sekä siihen liittyvät henkilökohtaiset ja kulttuuriset muistot ja paluun usein synnyttämät identiteettidilemmat. Tämä artikkeli käsittelee ranskankielisen afrikkalaisen nykykirjallisuuden paluukertomuksia, joissa Afrikasta Eurooppaan lähteneet siirtolaiset…
Levine, Caroline 2023: The Activist Humanist. Form and Method in the Climate Crisis. Princeton: Princeton University Press, 202 s.
Kirjailijoiden yksityistä elämänpiiriä valottavat henkilöarkistoaineistot, kuten kirjeet, päiväkirjat ja muistiinpanot avaavat kurkistusikkunan myös heidän koteihinsa. Julkisesta tilasta yksityiseen sukelletaan esimerkiksi Helvi Hämäläisen (1907–1998) päiväkirjoissa, joissa hän kertoo Finlandia-palkinnon jakotilaisuudesta ja illallisesta sen jälkeen. Kun Hämäläisen vanhoilla päivillään julkaisema runokokoelma Sukupolveni unta (1988) palkittiin Finlandialla, kirjailija palasi vuosikymmenien hiljaiselon jälkeen kirjallisuuden näyttämölle ja julkisuuteen.
Sara Pärsson 2023: Ta sig hem. Skönlitterära skildringar av kvinnan och hemmet från tidigt 1900-tal. Göteborg & Stockholm: Makadam förlag, 296 s. Öppen tillgång: https://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:su:diva-208647.
Kirsti Salmi-Niklander & Marija Dalbello (toim.) 2022: Reading Home Cultures Through Books. New York: Routledge, 142 s.
Sarianna Kankkunen 2021: Harassing Habitats. Experienced Space in Finnish Contemporary Fiction, a Study on Maarit Verronen. Helsinki: Helsingin yliopisto, 221 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7630-1
Koti toimii oletusarvoisesti näyttämönä intiimeille tunteille ja ihmissuhteille, ja siihen liitetään useita sukupuolittuneita arvoja. Artikkeli kysyy, miten ajallisia ja tilallisia skaaloja venyttävä kerronta voi siirtää perinteisesti kotiin liitettyjä affekteja ja arvoja ihmistä laajempaan kontekstiin, ja missä määrin tämä uudelleenkuviteltu koti voi tukea paitsi ihmiskeskeisyyttä vastustavaa, myös feminististä ajattelua. Tartun kahteen tutkimukselliseen katveeseen jääneeseen, omilla tavoillaan…
Musiikin vuoden 2023 viimeisestä numerosta ’Baltian maiden ja Itämeren alueen musiikki, musiikillinen yhteiskunta, ilmiöt ja verkostot’ (Vol. 53 nro 4) selviää, että suomalainen musiikintutkimus on ottamassa uudelleen haltuunsa Itämeren alueen musiikinhistorian tutkimusta. Akatemiatutkija Nuppu Koivisto-Kaasikin ja päätoimittaja Tuire Ranta-Meyerin teemanumeron problematiikkaa esittelevästä pääkirjoituksesta ’Paikallisia, kansallisia ja ylirajaisia musiikintutkimuksen näkökulmia Itämeren alueen ja Baltian maiden viitekehyksessä’…
5.4.2024
Mahalia Jackson (1911-1972), “The World’s Greatest Gospel Singer”, broke path for the worldwide popularity of African American gospel music. Her European concert tours never reached Finland, but since the 1950s, Finnish audiences have been able to listen to her music via recordings, radio, film and other media. This article explores the ways in which Jackson’s…
Laulajan häpeää avaamassa: Häpeän ja häpäisyn kokemukset suomalaisten klassisten laulajien keskuudessa Tässä artikkelissa tarkastelen suomalaisten klassisten ammattilaulajien kokemuksia ja kertomuksia häpeästä ja häpäisystä lauluopintojensa ja laulu-uransa aikana. Kysyn, millaisia häpeään ja häpäisyyn liittyviä kokemuksia laulajilla on opinnoissaan ja ammattiurallaan ollut ja mihin asioihin häpeä on liittynyt. Artikkelin tutkimusmateriaali pohjaa 58 suomalaiseen osallistujaan, joista 49 vastasi…
Naiset, musiikki, tutkimus – ennen ja nyt -artikkelikokoelma nostaa esille musiikin ja sukupuolen tematiikkaa ja ongelmallisuutta sekä länsimaisen taidemusiikin historiassa että nykypäivän Suomessa. Teos on yksi ensimmäisistä suomenkielisistä artikkelikokoelmista, joka käsittelee musiikin nais- ja sukupuolentutkimusta sekä naisia ja musiikkia genrerajoja ylittäen. Kirja ammentaa suomalaisesta ja kansainvälisestä tutkimusperinteestä ja käy niiden kanssa keskustelua uusia näkökulmia etsien.…
5.4.2024
Sibelius Akatemian Trion päätoimittaja Laura Wahlfors (entinen Musiikin päätoimittaja) kuvaili toimittamansa lehden muodonmuutosta ja uuden aikakauden alkua viime vuoden joulukuun numeron pääkirjoituksessa (Wahlfors 2023). Wahlforsin tekstissä huomiota herätti kuvaus siitä, kuinka aiemmin taidemusiikkiin keskittynyt julkaisu on nyt avaamassa oviaan kaikkien musiikkityylien ja musiikintutkimuksen lähestymistapojen julkaisukanavaksi. Moniarvoisuus ja näkökulmien rikkaus on itseisarvo. Musiikki toivottaa Trion näkökulmien…
Pianisti ja pedagogi Margaret Kilpinen (os. Alfthan, 1896–1965) kuuluu siihen vasta viime vuosina vähitellen esiin nousevaan suomalaisten säveltäjä- ja muusikkonaisten laajaan joukkoon, jonka edesottamukset ovat nousseet aktiivisen tutkimuksen kohteeksi. Esimerkiksi taannoinen Susanna Välimäen ja Nuppu Koivisto-Kaasikin Sävelten tyttäret -hanke toi viime vuonna tietokirjan kautta yleisempään tietoisuuteen suuren joukon 1800-luvun naispuolisia tai naisoletettuja musiikin ammattilaisia. Työtä…
Osallistuin Tiedekustantajien opintomatkalle London Book Fair -tapahtumaan maaliskuussa 2024. Nämä vuosittain järjestettävät messut eroavat kovasti esimerkiksi kotimaisista kirjamessuista siinä, että kohdeyleisönä ovat kustannusalan ammattilaiset. Näillä päivillä ei niinkään törmätä kirjoihin ja kirjailijoihin, mutta kustantajiin, kääntäjiin ja konsultteihin kylläkin. Paikalla oli kustantajatahojen edustajia paljon, ympäri maailmaa. Näytteilleasettajia oli yli tuhat.
Oletteko koskaan miettineet taputtamista, sen tarkoitusperiä tai tavoitteita? Ne voivat olla sosiaalisia tai poliittisia, sillä taputtamalla osoitamme tukea, kiitollisuutta ja suosiotamme, kannustamme, kommunikoimme ja viestimme mielipiteitämme ihmisille ympärillämme. Taputtaminen on myös taitolaji. Missä saa taputtaa ja missä ei? Taputtaminen ei kuulu oikeussaleihin, ei väitöstilaisuuksiin, eikä taputtaa saa myöskään klassisen musiikin konserteissa, mikäli kapellimestarin tahtipuikko jää…