Julkaisuseuranta
Palvelutyön arki on yleisintä suomalaista työarkea: liki kolme neljästä suomalaisesta työpaikasta sijoittuu palvelualalle. Alan työpaikkojen ääniympäristöjä määrittää vahvimmin taustamusiikki, erityisesti suurimman toimialan eli kaupan tiloissa. Millaisia taktiikoita ja mahdollisuuksia tämä asetelma tarjoaa ääniympäristötietoisuuden ja työviihtyvyyden edistämistä ajatellen?Palvelualan työpaikoilla ja kaupallisissa tiloissa musiikki on lähes jatkuvasti läsnä, useimmiten siellä, missä asiakkaat kohdataan. Palvelualalla musiikki määrittääkin vahvasti…
31.3.2022
KAUPUNKIVarhainen Turku rakentui pääosin puusta joen itärannalle, Tuomiokirkon ja nykyisen Kirjastosillan väliselle alueelle viimeistään 1300-luvun alusta lähtien. Kun muualla Euroopassa kärsittiin ruttoepidemian aiheuttamasta lamasta, Turussa erityisesti 1300-luvun toinen puolisko oli vilkkaan rakentamisen aikaa asutuksen levitessä myös joen länsipuolelle. KATEDRAALIKOULUN KORTTELIArkeologissa tutkimuksissa selvisi, että Luostarin Välikadulta Jokikadulle johtanut kapea poikkikatu (kuva 1, ylempi poikkikatu) rakennettiin jo 1300-luvun…
Kuukauden ekat päivät menivät seminaaripaperia lopetellessa. Koska alkoi uhkaavasti näyttää sitä, että aikaa jäisi aikaa kunnolliseen viimeistelyyn, käytin yhden päivän ihan muuhun eli blogin kesäsarjan työstöön, sillä lomista pitää pitää kiinni. Kesäsarjan aineksista löytyi sitten seminaaripaperin palautuksen tunteisiin mainiosti sopiva lentävä lause: "Siitä olen hyvä, etten häpee", sanoi entinen komisarjus (Savonlinna 16.9.1876). Kesäsarja oli suunniteltu nopeatekoiseksi…
30.3.2022
Seili on usein mielletty menneisyydeltään synkäksi spitaalisten ja hourujen saareksi, jolta muusta maailmasta eristetyillä kovia kokeneilla ihmisillä ei ollut muuta poispääsyä kuin maan povi päiviensä päätteeksi. Liittihän itse Sakari Topeliuskin vuonna 1845 ilmestyneessä teoksessaan Vanha kaunis Suomi pahaenteiset sanat ”ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää” Seiliin ja sitä tuolloin asuttaneisiin ”kovaosaisiin kurjuuden lapsiin”. Tämän…
Aloin tehdä eilistä Bilang-juttua matkakertomuksen maininnan takia ja sen piti olla ripeä rykäisy. Jäi aikomukseksi, sillä löytyi lähteitä, joista syntyi tieteellisen artikkelin luonnos. Ei siitä puolesta enempää, mutta blogiin sopivat esimerkit henkilöhistoriallisista Litteraturbanken-löydöistä.Painetussa lähdekokoelmassa Svenska memoarer och bref II (1900) sukunimihakuni tarttui C. C. Gjörwellin 6.8.1798 päiväämään kirjeeseen. Siinä tämä selosti Jacob Johan von Bilangin…
29.3.2022
Forum Marinumissa on tehty pitkäjänteistä työtä merellisen miinasodankäynnin historian säilyttämiseksi. Työ käynnistyi 2019 Turun Pansiossa sijainneen Polusmäen miinamuseon tyhjentämisellä. (Ks. mm. blogikirjoituksemme lokakuulta 2019: https://forummarinum.wordpress.com/2019/10/ ) Nyt kolme vuotta myöhemmin olemme saavuttamassa kokoelmatyössä uutta välietappia, sillä nyt on valmistumassa miinakokoelman luettelointi ja digitointi. Luettelointi on museoiden kokoelmanhallinnan kulmakivi ja suurelle yleisölle näkymätöntä museoiden arkea. Luetteloinnissa…
Tutkimusyhdistys Suoni ry:n 5-vuotisjuhlaseminaari22.4. klo 10 alkaenRuneberginkatu 14-16, sali A300
Haluatko olla mukana vaikuttamassa siihen, miten museo määritellään tulevaisuudessa? Museomääritelmätyö on edennyt neljänteen vaiheeseen, jossa haetaan vaihtoehtoisista museomääritelmistä mielekkäimpiä. ICOM Suomen komitea kutsuu museoammattilaisia jatkamaan museomääritelmäprosessia viimeisen vaiheen konsultaatiossa, joka toteutetaan vastaamalla englanninkieliseen kyselylomakkeeseen.Vastausaikaa on *torstaihin 7.4.* asti. Kyselyn vastausten perusteella muodostetaan ICOM Suomen komitean vastauksetmuseomääritelmätyön prosessista vastaavalle ICOM Define -komitealle.Tulokset esitetään 5.-6. toukokuuta alustavassa neuvottelukunnankokouksessa, jonka…
Muistinvaraisesti sanoisin, että Jacob Johan von Bilangia ei (ainakaan usein) mainita Suomen varhaisten taiteilijoiden joukossa. Kuten kuvasta näkyy, esimerkiksi 1920-luvun Pienessä tietosakirjassa hän on "taitava norsunluuleikkaaja".Kansallisbiografiassa nimeään seuraa määrite "norsuunluunleikkaaja", mutta Pentti Virrankosken artikkelitekstissä norsunluunleikkausta kutsutaan taiteenalaksi. Bilang oli oppinnut sen ilmeisesti Ranskassa, jossa hän erosi sikäläisesti armeijasta 1762, mutta palasi Ruotsiin vasta vuonna 1765. Bilang sai…
Ensimmäisen koronakevään aikana pohdittiin, että seuraavana syksynä ilmestyy varmasti paljon koronaa käsittelevää kirjallisuutta. Sitä ei loppujen lopuksi tainnut paljoakaan tulla, uusi tilanne jatkuessaan vaati enemmän aikaa tulla käsitetyksi ja käsitellyksi. Tosin jo ensimmäisen kevään aikana ilmestyi Slavoj Žižekin Pandemic (OR Books), joka pääosin koostui filosofin viikottaisista kolumneista. Žižek arveli, että pandemiasta selviäisivät parhaiten maat, jotka…
Seuraava vastineeni julkaistiin Skeptikko 1/2022 -lehdessä.Kun woke karvansa paljastiIrma Hirsjärvi paheksuu Marja Sannikka -ajankohtaisohjelmaa, jossa Esko Valtaoja ja Renaz Ebrahimi keskustelivat rasismista ja woke-kulttuurista (Skeptikko 4/2021). Ylen Areenassa kyseisellä jaksolla on yli puoli miljoonaa katsojaa. (Olen käsitellyt ohjelmaa aiemmin täällä ja täällä.)Hirsjärvi kirjoittaa ohjelmassa esittämistäni lausunnoista seuraavasti (minua haastateltiin lyhyesti ennen varsinaista keskusteluosiota): ”Tammisalolle Helsingin Sanomien tavoite julkaista tasapuolisesti naisten ja miesten työtä kulttuurisivuilla…
Myyjiä 1931Suomen rautatiemuseoCC BY-NC-SA 4.0Nykyajan junassa, linja-autossa tai lentokoneessa osa äänimaailmaa on ärsyttävästi toistuvat kuulutukset. Keskustelua ja erityisesti puheluita katsotaan pahalla, puhumattakaan idiooteista, jotka eivät käytä kuulokkeita pelatessaan tai kuunnellessaan mediasisältöä. Toivottavasti tämä todellisuus tallentuu jonnekin.Tiituksen eli Ilmari Kivisen vuonna 1923 ilmestynyt kirja Herra Kenonen matkoilla. Eräitä hänen elämyksiään maaseuduilla ja kaupunkipaikoissakin Kertonut yhteiskoululainen Napoleon Bonaparte Kenonen on…
Joku Finna-hakuni toi esiin Aalto-yliopiston arkiston valokuvan Olga Nordströmin opintokirjasta (CC BY 4.0). Kuvailutietojen perusteella olennaista ovat nimekkäät opettajat, eikä Nordström tai hänen opintonsa. Opettajat on jopa huolellisesti kirjattu asiasanoihin, mutta sieltä puuttuu (tätä kirjoittaessani) Olga Nordström. Hän ei kuitenkaan ole täysin tuntematon hahmo, vaan on mukana kuvataidematrikkelissa ja Suomalaisen taiteen bibliografiassa. Syntyminen Oulussa 1902 herätti uteliaisuuteni. Minkälaisella…
Taustakartta: KansallisarkistoSuuren maailman tapaan 1800-luvun lopun Turku kuhisi yritteliäisyyttä. Moni liikkeenharjoittaja jakoi tarmonsa eri aloille toimien kauppiaana, maahantuojana ja tehtailijanakin. Jotkut huomasivat, että kulut pienenivät, kun tehtaansa rakensi kaupungin ulkopuolelle Kaarinan tai Maarian kuntien puolelta vuokratulle maalle. Maalaiskunnissa kun ei vaadittu rakennuslupaa, eikä rakennusjärjestystä tai muuta säätelyä ollut olemassakaan. Tonttimaakin oli halvempaa kuin kaupungissa. Ja…
Sillan vaihtoehtojaEilisessä tekstissä pohjoisessa Suomessa matkannut jäi miettimään siltojen mahdollisuutta. Jos sellainen olisi päätetty tehdä, tekniikka ja lopputulos olisi voinut muistuttaa Matthew Consettin kuvausta Ruotsista:I must not, however, omit observing their method of building bridges over their broadest and deepest rivers, several of which we passed in our Excursion to the northern parts of this…
Sotienvälisenä aikana ilmestyneitä lautapelejä voi jaotella teemoiltaan muutamaan pääluokkaan, jotka eivät ole yhteismitallisia, mutta kattavat kuitenkin suuren osan pelijulkaisuista. Tyypilliset pelit käsittelivät urheilua, sodankäyntiä tai sitten niitä markkinoitiin opetukseen ja sivistämiseen sopivina. Näiden kolmen ryhmän ulkopuolelle jäi sekalainen joukko muita pelejä. Luokittelun voisi tehdä myös esimerkiksi pelimekaniikkojen perusteella, mutta se on aivan toinen tarinansa. Tässä…
Muutama vuosi sitten löysin Åbo Tidningarissa vuosina 1800-01 julkaistun anonyymin hauskan matkakertomuksen Resebeskrifning öfwer Finland af en Stockholmsbo. Jälkikäteen minulle selvisi, että kertomus on usein attribuoitu Frans Michael Franzenille, mikä tuolloin mietitytti ja mietityttää edelleen, vaikka nyt ymmärrän enemmän ajan lehtien joustavasta faktan ja fiktion suhteesta. Osin kirjoituksen taustan epäselvyyden ja osin suomentamislaiskuudesta olen jättänyt kertomuksen makeita kohtia jakamatta. Tilanne…
23.3.2022
Kun pari vuotta sitten viimeistelin väitöskirjaani arkeologisille maastokohteille suuntautuvasta matkailusta ja sen tulevaisuudesta, oli yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisesti esillä ilmastonmuutos Australian ja Amazonin alueiden laajojen maastopalojen sekä Venetsian tulvien takia. Ilmastonmuutokset ääri-ilmiöt kuten maastopalot ja tulvat alettiin ymmärtää lähitulevaisuuden uhkiksi paitsi asutuksen ja elinkeinojen myös kulttuuriperinnön osalta (linkki). Turisteja tulvat eivät Venetsiassa kuitenkaan estäneet, vaan kulttuuriperintökohteita…
1) Olivatko harhaanjohtavat havainnekuvat keskuudessamme jo antiikin Roomassa? Vai oliko Engelin suunnitelmana 1810-luvulla purkaa kaikki talot Senaatintorin eteläpuolelta? (Kuva Arkkitehtuurin historian opetusdiat, arkkitehtuuri: Helsinki, Senaatintori (C46). Aalto-yliopiston arkisto. CC BY-NC 4.0). Aikaisemmin olen esitellyt Johanneksen kirkon ja Kansallismuseon kuvat ennen rakentamistaan.2) Kirjaprojektissani Stenfeltin moninaiset vaiheet olisi ollut käyttöä Mia Korpiolan johtaman hankkeen tuloksille, mutta hyvä niitä on…
Pääsin työskentelemään pitkän tauon jälkeen Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmaan kuuluvien aineistojen parissa. Usein käy niin, että ei löydä niitä asiakirjoja, joita meni etsimään, mutta eteen tulee sellaista, mitä ei ole osannut etsiä. Nyt onneksi löysin myös etsimiäni asiakirjoja.Vastaan tuli myös kauppakirja, josta silmiini osui tuttu nimi Thornton. Kirjoitin noin vuosi sitten pietarilaisesta Thorntonin villatehtaasta. Suvulla oli kesänviettopaikka…